Näkökulma naapurista

Anu Koivunen

Mediatutkija, elokuvatutkimuksen professori Tukholman yliopistossa.

Seuraa Yleä osana kansanvallan kehittymistä Suomessa ja Ruotsissa luotaavaa Demokratian voimavirrat -tutkimusprojektia.

Suomen ja Ruotsin kansalainen.

JOURNALISTI
26.5.2017

Manu Haapalainen, teksti
Liisa Takala, kuva

Mediatutkija Anu Koivunen sanoo, että Yle-kohussa törmäävät erilaiset journalismikäsitykset.

Keskustelu Yleisradion journalismista sai uusia kierroksia, kun hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpään raportti ja Ylen uutistoiminnasta sekä uutis- ja ajankohtaistoimituksesta irtisanoutuneiden Jussi Erosen ja Salla Vuorikosken yhdessä Jarno Liskin kanssa kirjoittama Ylegate-kirja julkaistiin.

Mediatutkija Anu Koivusen mukaan Yle-väittelyssä törmäävät erilaiset käsitykset siitä, mitkä ovat julkisen palvelun journalismin tehtävät. Koivusen mukaan Ylen tapa reagoida arvosteluun paljastaa, että kritiikin vakavuutta ei täysin tunnisteta.

Atte Jääskeläinen on kyllä ollut useaan otteeseen Ylen omilla kanavilla haastatteluissa, joissa hän henkilönä ja johtajana asettunut syytösten kohteeksi”, Koivunen sanoo.

”Haastatteluissa on ollut hyvin raadollinen ote Ylen sisäisiin asioihin, mutta yhteistä niille on, että Jääskeläinen ja Ylen muu johto eivät tunnista kritiikin syvyyttä.”

Jääskeläinen on vakuutellut pyrkivänsä ”reiluun” ja ”vastuulliseen” journalismiin. Koivunen huomauttaa, että olisi tärkeää tietää, mitä näillä retorisilla määrittelyillä tarkemmin ottaen haetaan.

”On hyvä, että Jääskeläinen on tuonut omaa journalismikäsitystään esiin. Mutta julkinen keskustelu ei ole kyennyt tarttumaan siihen tarkemmin. Kuka tällaisia käsitteitä vastustaisi? Pitäisi kysyä, mitä reiluus ja vastuullisuus Ylessä tarkoittavat journalismin tekemisessä, ja mikä on niiden suhde Journalistin ohjeiden ykköskohtaan journalistin vastuullisuudesta lukijoilleen.”

 

Mäenpään selvityksen ja Ylegaten mukaan Ylen vastuullisuus on usein nimenomaan vastuullisuutta vallanpitäjien suuntaan.

”Pohditaan, tuleeko juridisia seuraamuksia, ei kansalaisten oikeutta tietää”, Koivunen sanoo.

”Jos katsoo Suomen ulkopuolelle, journalismikäsitysten hierarkia on toinen.”

Koivusen mukaan Ruotsissa korostetaan Suomea selvästi enemmän ajatusta journalismista kansalaisten resurssina: Julkista rahaa tarvitaan laatujournalismille, jotta kansalainen pärjäisi vaikuttamisyritysten ja disinformaation keskellä.

 

Koivunen kummeksuu kaupallisen median päällikkötoimittajien tapaa liittoutua arvosteltujen Yle-pomojen taakse. Mäenpään selvitys on saanut Twitterissä osakseen taistolaisuuteen viittaavaa kuittailua niin Ilta-Sanomien Timo Haapalalta kuin MTV:n Merja Ylä-Anttilaltakin.

”Näistä reaktioista välittyy harhainen kuva, että Suomi on edelleen 70-luvulla, on meneillään vasemmiston ja oikeiston välinen kamppailu, ja taistolaiset yrittävät tätä kautta jotakin vallankaappausta.”

Anu Koivunen

Mediatutkija, elokuvatutkimuksen professori Tukholman yliopistossa.

Seuraa Yleä osana kansanvallan kehittymistä Suomessa ja Ruotsissa luotaavaa Demokratian voimavirrat -tutkimusprojektia.

Suomen ja Ruotsin kansalainen.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta