Näkökulma naapurista

Anu Koivunen

Mediatutkija, elokuvatutkimuksen professori Tukholman yliopistossa.

Seuraa Yleä osana kansanvallan kehittymistä Suomessa ja Ruotsissa luotaavaa Demokratian voimavirrat -tutkimusprojektia.

Suomen ja Ruotsin kansalainen.

JOURNALISTI
26.5.2017

Manu Haapalainen, teksti
Liisa Takala, kuva

Mediatutkija Anu Koivunen sanoo, että Yle-kohussa törmäävät erilaiset journalismikäsitykset.

Keskustelu Yleisradion journalismista sai uusia kierroksia, kun hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpään raportti ja Ylen uutistoiminnasta sekä uutis- ja ajankohtaistoimituksesta irtisanoutuneiden Jussi Erosen ja Salla Vuorikosken yhdessä Jarno Liskin kanssa kirjoittama Ylegate-kirja julkaistiin.

Mediatutkija Anu Koivusen mukaan Yle-väittelyssä törmäävät erilaiset käsitykset siitä, mitkä ovat julkisen palvelun journalismin tehtävät. Koivusen mukaan Ylen tapa reagoida arvosteluun paljastaa, että kritiikin vakavuutta ei täysin tunnisteta.

Atte Jääskeläinen on kyllä ollut useaan otteeseen Ylen omilla kanavilla haastatteluissa, joissa hän henkilönä ja johtajana asettunut syytösten kohteeksi”, Koivunen sanoo.

”Haastatteluissa on ollut hyvin raadollinen ote Ylen sisäisiin asioihin, mutta yhteistä niille on, että Jääskeläinen ja Ylen muu johto eivät tunnista kritiikin syvyyttä.”

Jääskeläinen on vakuutellut pyrkivänsä ”reiluun” ja ”vastuulliseen” journalismiin. Koivunen huomauttaa, että olisi tärkeää tietää, mitä näillä retorisilla määrittelyillä tarkemmin ottaen haetaan.

”On hyvä, että Jääskeläinen on tuonut omaa journalismikäsitystään esiin. Mutta julkinen keskustelu ei ole kyennyt tarttumaan siihen tarkemmin. Kuka tällaisia käsitteitä vastustaisi? Pitäisi kysyä, mitä reiluus ja vastuullisuus Ylessä tarkoittavat journalismin tekemisessä, ja mikä on niiden suhde Journalistin ohjeiden ykköskohtaan journalistin vastuullisuudesta lukijoilleen.”

 

Mäenpään selvityksen ja Ylegaten mukaan Ylen vastuullisuus on usein nimenomaan vastuullisuutta vallanpitäjien suuntaan.

”Pohditaan, tuleeko juridisia seuraamuksia, ei kansalaisten oikeutta tietää”, Koivunen sanoo.

”Jos katsoo Suomen ulkopuolelle, journalismikäsitysten hierarkia on toinen.”

Koivusen mukaan Ruotsissa korostetaan Suomea selvästi enemmän ajatusta journalismista kansalaisten resurssina: Julkista rahaa tarvitaan laatujournalismille, jotta kansalainen pärjäisi vaikuttamisyritysten ja disinformaation keskellä.

 

Koivunen kummeksuu kaupallisen median päällikkötoimittajien tapaa liittoutua arvosteltujen Yle-pomojen taakse. Mäenpään selvitys on saanut Twitterissä osakseen taistolaisuuteen viittaavaa kuittailua niin Ilta-Sanomien Timo Haapalalta kuin MTV:n Merja Ylä-Anttilaltakin.

”Näistä reaktioista välittyy harhainen kuva, että Suomi on edelleen 70-luvulla, on meneillään vasemmiston ja oikeiston välinen kamppailu, ja taistolaiset yrittävät tätä kautta jotakin vallankaappausta.”

Anu Koivunen

Mediatutkija, elokuvatutkimuksen professori Tukholman yliopistossa.

Seuraa Yleä osana kansanvallan kehittymistä Suomessa ja Ruotsissa luotaavaa Demokratian voimavirrat -tutkimusprojektia.

Suomen ja Ruotsin kansalainen.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta