Mäenpään eväillä eteenpäin

JOURNALISTI
26.5.2017

Markku Lappalainen
markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Langettava päätös Julkisen sanan neuvostolta, Suomen putoaminen kärkipaikalta kolmanneksi maailman lehdistönvapausrankingissa, raskaita moitteita ulkopuoliselta selvitysmieheltä Olli Mäenpäältä. Yleisradion ja pääministeri Juha Sipilän (kesk.) marraskuisen kärhämän seuraukset eivät mairittele Ylen johtoa.

Viime aikojen julkisessa keskustelussa on korostunut Ylen vastaavan päätoimittajan Atte Jääskeläisen toiminta ja Ylen organisaation ongelmat. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että tapahtumat ilmentävät mitä suurimmassa määrin Ylen ja sen rahoituksesta päättävien poliitikkojen epätervettä vuorovaikutusta.

Sipilä pommitti toimittaja Salla Vuorikoskea viesteillä ja patisteli Jääskeläistä korjailemaan Ylen uutisen sisältöä. Jääskeläisen toiminta oli poikkeuksellista, eikä tehdyille ratkaisuille ollut JSN:n mukaan journalistisia perusteita. Myös Mäenpää toteaa Ylen taipuneen ulkopuoliseen vaikuttamiseen.

Mäenpään mukaan kyseessä on ”maan tapa”. Poliitikot yrittävät vaikuttaa sisältöihin käyttämällä Ylen rahoitusta kiristysruuvina. Siksi Ylen ja poliitikkojen välistä palomuuria pitää vahvistaa.

Sisällön uskottavuus on julkisen palvelun perustaa. Riippumattomuudesta ei ole varaa tinkiä, siitä lipsuminen horjuttaa rahoittajien luottamusta. Ylen on myös tutkittava poliitikkojen ja muiden vallanpitäjien toimia tarvitsematta pelätä sitä, että rehellinen uutistoiminta uhkaa omaa tulevaisuutta.

Mäenpään mukaan riippumattomuus pitäisi kirjata Yle-lakiin. Tärkeää on lailla määritellä poliitikoista koostuvan hallintoneuvoston rooli niin, että sillä ei ole valtaa journalistisessa päätöksenteossa. Ratkaisuna voisi toimia myös ministeri Anne Bernerin (kesk.) A-teemassa esille nostama ajatus, että Ylen rahoituksesta sovitaan vaalikautta pitemmäksi, jopa kymmenen vuoden ajanjaksoksi.

Lainsäädännöllä ei kuitenkaan hoideta akuutteja ongelmia, jotka ovat tulleet julki tässä yhteydessä. Siihen tarvitaan nopeita, välittömiä toimia – uusia hankkeita ja aloitettujen prosessien edistämistä. Vastaavan päätoimittajan suhdetoiminnallinen rooli on kestämätön.

Mäenpään raportti sisältää hyviä eväitä välttämättömille kehitystoimille. Ylen henkilöstön sekä yleisön kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että toimenpiteet tehdään määrätietoisesti. Kipeimmätkin pinteet on purettava. Myös Ylen hallituksen on rohjettava ottaa aloite, jos asiat muuten eivät etene oikeaan suuntaan.

Vaikutusyrityksiä

Painostaminen on tuttua monelle journalistille. Perusteettomat vaatimukset sisällön muuttamiseksi ja yritykset kieltää kokonaisten juttujen julkaiseminen ovat verrattain yleisiä. Sen sijaan hengen ja fyysisen terveyden puolesta ei Suomessa ole toimittajien tarvinnut pelätä. Jo Ruotsissa asiaintila on toinen.

Tiedot käyvät ilmi Journalistin, Tampereen yliopiston ja Tutkivien toimittajien yhdistyksen painostusta käsittelevästä tutkimuksesta.

Painostuksella ei tutkimuksen mukaan ole kovin paljon vaikutusta. Vain joka kuudes vastaaja kertoo reagoineensa ulkoiseen vaikuttamiseen tai sen uhkaan. Joka kolmas uskoo, että mainostajat ja yhteistyökumppanit voivat vaikuttaa journa-lismiin.

Varmimmin painostavaa käyttäytymistä provosoivat maahanmuuttoa ja rasismia käsittelevät jutut, mutta aiheiden kirjo on laaja. Myös painostajan tausta voi olla melkein mikä tahansa.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta