Mäenpään eväillä eteenpäin

JOURNALISTI
26.5.2017

Markku Lappalainen
markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Langettava päätös Julkisen sanan neuvostolta, Suomen putoaminen kärkipaikalta kolmanneksi maailman lehdistönvapausrankingissa, raskaita moitteita ulkopuoliselta selvitysmieheltä Olli Mäenpäältä. Yleisradion ja pääministeri Juha Sipilän (kesk.) marraskuisen kärhämän seuraukset eivät mairittele Ylen johtoa.

Viime aikojen julkisessa keskustelussa on korostunut Ylen vastaavan päätoimittajan Atte Jääskeläisen toiminta ja Ylen organisaation ongelmat. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että tapahtumat ilmentävät mitä suurimmassa määrin Ylen ja sen rahoituksesta päättävien poliitikkojen epätervettä vuorovaikutusta.

Sipilä pommitti toimittaja Salla Vuorikoskea viesteillä ja patisteli Jääskeläistä korjailemaan Ylen uutisen sisältöä. Jääskeläisen toiminta oli poikkeuksellista, eikä tehdyille ratkaisuille ollut JSN:n mukaan journalistisia perusteita. Myös Mäenpää toteaa Ylen taipuneen ulkopuoliseen vaikuttamiseen.

Mäenpään mukaan kyseessä on ”maan tapa”. Poliitikot yrittävät vaikuttaa sisältöihin käyttämällä Ylen rahoitusta kiristysruuvina. Siksi Ylen ja poliitikkojen välistä palomuuria pitää vahvistaa.

Sisällön uskottavuus on julkisen palvelun perustaa. Riippumattomuudesta ei ole varaa tinkiä, siitä lipsuminen horjuttaa rahoittajien luottamusta. Ylen on myös tutkittava poliitikkojen ja muiden vallanpitäjien toimia tarvitsematta pelätä sitä, että rehellinen uutistoiminta uhkaa omaa tulevaisuutta.

Mäenpään mukaan riippumattomuus pitäisi kirjata Yle-lakiin. Tärkeää on lailla määritellä poliitikoista koostuvan hallintoneuvoston rooli niin, että sillä ei ole valtaa journalistisessa päätöksenteossa. Ratkaisuna voisi toimia myös ministeri Anne Bernerin (kesk.) A-teemassa esille nostama ajatus, että Ylen rahoituksesta sovitaan vaalikautta pitemmäksi, jopa kymmenen vuoden ajanjaksoksi.

Lainsäädännöllä ei kuitenkaan hoideta akuutteja ongelmia, jotka ovat tulleet julki tässä yhteydessä. Siihen tarvitaan nopeita, välittömiä toimia – uusia hankkeita ja aloitettujen prosessien edistämistä. Vastaavan päätoimittajan suhdetoiminnallinen rooli on kestämätön.

Mäenpään raportti sisältää hyviä eväitä välttämättömille kehitystoimille. Ylen henkilöstön sekä yleisön kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että toimenpiteet tehdään määrätietoisesti. Kipeimmätkin pinteet on purettava. Myös Ylen hallituksen on rohjettava ottaa aloite, jos asiat muuten eivät etene oikeaan suuntaan.

Vaikutusyrityksiä

Painostaminen on tuttua monelle journalistille. Perusteettomat vaatimukset sisällön muuttamiseksi ja yritykset kieltää kokonaisten juttujen julkaiseminen ovat verrattain yleisiä. Sen sijaan hengen ja fyysisen terveyden puolesta ei Suomessa ole toimittajien tarvinnut pelätä. Jo Ruotsissa asiaintila on toinen.

Tiedot käyvät ilmi Journalistin, Tampereen yliopiston ja Tutkivien toimittajien yhdistyksen painostusta käsittelevästä tutkimuksesta.

Painostuksella ei tutkimuksen mukaan ole kovin paljon vaikutusta. Vain joka kuudes vastaaja kertoo reagoineensa ulkoiseen vaikuttamiseen tai sen uhkaan. Joka kolmas uskoo, että mainostajat ja yhteistyökumppanit voivat vaikuttaa journa-lismiin.

Varmimmin painostavaa käyttäytymistä provosoivat maahanmuuttoa ja rasismia käsittelevät jutut, mutta aiheiden kirjo on laaja. Myös painostajan tausta voi olla melkein mikä tahansa.



8 2019
Arkisto

Freelancereiden tulot kasvavat ja he voivat hyvin, mutta he tekevät vähemmän journalismia

”On välttämätöntä, että liitto saisi jatkossa edustaa freelancereita neuvotteluissa”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Suolen toiminta kiinnostaa lukijoita enemmän kuin politiikka, Anu Ubaud

Helsingin Sanomien uusi päätoimittaja Anu Ubaud on tarkka yöunistaan ja siitä, ettei HS tee sisältömarkkinointiyhteistyötä Kiinan kansantasavallan kanssa.

Putinin trollit hyötyisi kriittisyydestä, mutta on tärkeä, ainutlaatuinen teos

”Kirjalla on kaksi suurta ansiota. Ensimmäinen on se, että Aro paljastaa, miten vaisusti isot yhtiöt kuten Facebook, Twitter ja Google ovat toimineet propagandaa vastaan”, kirjoittaa Anna-Lena Laurén arviossaan Jessikka Aron kirjasta.

Kiire on huumetta, kyvyttömyyttä ja usein oma valinta

”Olisiko sinulla vähemmän syövyttävää kiirettä, jos veisit asiat useammin loppuun saakka ja ottaisit vastuun päätöksistäsi”, kysyy Lauri Rotko.

När skattepengarna blev affärshemlighet

”Bara för att Finland just nu är det tredje minst korrupta landet i världen är vi på inget sätt immuna eller ens vaccinerade”, skiver Mikaela Löv.

Ylen journalismissa pitää näkyä yleisön arki

Poliitikot päättävät Ylen rahoituksesta ja tavoitteista. Näin tavoitteet vaikuttivat tasa-arvosta ja kotitöiden jakautumisesta kertovan jutun syntyyn.

Onko eropaketti hyvä diili? Siitä päättämiseen tarvitaan aikaa ja rauhaa.

Työsuhteiden päättäminen tapahtuu kaavamaisen mekaanisesti, vaikka siinä tilanteessa jos missä kaikkia pitäisi kohdella yksilöinä, kirjoittaa Tuomo Lappalainen

Uusi opiskelijalähettiläs Laura Forsén toivoo liiton puuttuvan palkattomiin harjoitteluihin

Laura Forsén aloitti lokakuun alussa Journalistiliiton opiskelijalähettiläänä. ”Uskon, että voin tuoda mukanani ajattelua 'boksin ulkopuolelta'.”

Jyrsijä ei pysynyt uskollisena latinalle

Ajatus gerbillistä oli sinänsä kaunis, kirjoittaa Ville Eloranta.

”Siellähän te olettekin”

Kuolleita: Uutisjuontaja Kari Toivonen 28. 7. 1942 Helsinki – 28. 9. 2019 Helsinki

Valoisa työkaveri on poissa

Kuolleita: Tapani Hannikainen 23. 3. 1958 Nuijamaa – 28. 9. 2019 Helsinki

”Pirzi” omistautui perheelle ja ystäville

Kuolleita: Toimistosihteeri Pirkko Vuortama 19. 6. 1940 Lappeenranta – 1. 3. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta