Mäenpään eväillä eteenpäin

JOURNALISTI
26.5.2017

Markku Lappalainen
markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Langettava päätös Julkisen sanan neuvostolta, Suomen putoaminen kärkipaikalta kolmanneksi maailman lehdistönvapausrankingissa, raskaita moitteita ulkopuoliselta selvitysmieheltä Olli Mäenpäältä. Yleisradion ja pääministeri Juha Sipilän (kesk.) marraskuisen kärhämän seuraukset eivät mairittele Ylen johtoa.

Viime aikojen julkisessa keskustelussa on korostunut Ylen vastaavan päätoimittajan Atte Jääskeläisen toiminta ja Ylen organisaation ongelmat. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että tapahtumat ilmentävät mitä suurimmassa määrin Ylen ja sen rahoituksesta päättävien poliitikkojen epätervettä vuorovaikutusta.

Sipilä pommitti toimittaja Salla Vuorikoskea viesteillä ja patisteli Jääskeläistä korjailemaan Ylen uutisen sisältöä. Jääskeläisen toiminta oli poikkeuksellista, eikä tehdyille ratkaisuille ollut JSN:n mukaan journalistisia perusteita. Myös Mäenpää toteaa Ylen taipuneen ulkopuoliseen vaikuttamiseen.

Mäenpään mukaan kyseessä on ”maan tapa”. Poliitikot yrittävät vaikuttaa sisältöihin käyttämällä Ylen rahoitusta kiristysruuvina. Siksi Ylen ja poliitikkojen välistä palomuuria pitää vahvistaa.

Sisällön uskottavuus on julkisen palvelun perustaa. Riippumattomuudesta ei ole varaa tinkiä, siitä lipsuminen horjuttaa rahoittajien luottamusta. Ylen on myös tutkittava poliitikkojen ja muiden vallanpitäjien toimia tarvitsematta pelätä sitä, että rehellinen uutistoiminta uhkaa omaa tulevaisuutta.

Mäenpään mukaan riippumattomuus pitäisi kirjata Yle-lakiin. Tärkeää on lailla määritellä poliitikoista koostuvan hallintoneuvoston rooli niin, että sillä ei ole valtaa journalistisessa päätöksenteossa. Ratkaisuna voisi toimia myös ministeri Anne Bernerin (kesk.) A-teemassa esille nostama ajatus, että Ylen rahoituksesta sovitaan vaalikautta pitemmäksi, jopa kymmenen vuoden ajanjaksoksi.

Lainsäädännöllä ei kuitenkaan hoideta akuutteja ongelmia, jotka ovat tulleet julki tässä yhteydessä. Siihen tarvitaan nopeita, välittömiä toimia – uusia hankkeita ja aloitettujen prosessien edistämistä. Vastaavan päätoimittajan suhdetoiminnallinen rooli on kestämätön.

Mäenpään raportti sisältää hyviä eväitä välttämättömille kehitystoimille. Ylen henkilöstön sekä yleisön kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että toimenpiteet tehdään määrätietoisesti. Kipeimmätkin pinteet on purettava. Myös Ylen hallituksen on rohjettava ottaa aloite, jos asiat muuten eivät etene oikeaan suuntaan.

Vaikutusyrityksiä

Painostaminen on tuttua monelle journalistille. Perusteettomat vaatimukset sisällön muuttamiseksi ja yritykset kieltää kokonaisten juttujen julkaiseminen ovat verrattain yleisiä. Sen sijaan hengen ja fyysisen terveyden puolesta ei Suomessa ole toimittajien tarvinnut pelätä. Jo Ruotsissa asiaintila on toinen.

Tiedot käyvät ilmi Journalistin, Tampereen yliopiston ja Tutkivien toimittajien yhdistyksen painostusta käsittelevästä tutkimuksesta.

Painostuksella ei tutkimuksen mukaan ole kovin paljon vaikutusta. Vain joka kuudes vastaaja kertoo reagoineensa ulkoiseen vaikuttamiseen tai sen uhkaan. Joka kolmas uskoo, että mainostajat ja yhteistyökumppanit voivat vaikuttaa journa-lismiin.

Varmimmin painostavaa käyttäytymistä provosoivat maahanmuuttoa ja rasismia käsittelevät jutut, mutta aiheiden kirjo on laaja. Myös painostajan tausta voi olla melkein mikä tahansa.



5 2021
Arkisto

Ensin ne hakivat journalistit. Silloin me sanoimme, että tämä ei käy.

Meidän suomalaisten pitää auttaa kollegoja muissa maissa. Se on oikein, mutta samalla autamme myös itseämme, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Teit paikallisesta varuskunnasta 46-sivuisen erikoisliitteen, koska fanitat armeijaa, Pasi Koivumaa

Karjalaisen päätoimittaja on toimituksessa pidetty hahmo, mutta epäilee Stalinin ja Hitlerin ajatelleen itsestään samoin.

Näin saat kesätyöstäsi kaiken irti

Kokeneet toimittajat jakavat vinkit kesätyöntekijöille. Näillä pääset paremmin alkuun kesätöissä ja kenties koko urallasi.

Mitä journalistin pitää ymmärtää työnantajansa taloudesta?

Iso osinko voi olla hälytysmerkki – tai törkeilyä, jos yrityksessä on samaan aikaan menossa rankka säästöohjelma, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Journalisternas och hjälporganisationernas relation är problematisk

För några år sedan jobbade jag som frivillig informatör för en finsk organisation i Uganda. Det var en upplevelse jag aldrig skulle vilja ha ogjord – men inte heller göra om, skriver Liselott Lindström.

En onnistunut pilaamaan suomen kielen sääntöjä

Kun minut pyydettiin median edustajaksi suomen kielen lautakuntaan, eräs Helsingin Sanomien lukija ei vaikuttanut vilpittömän ilahtuneelta, kirjoittaa Ville Eloranta.

Kyselytunnilla valtuutetut kysyivät hallitukselta ja toimistolta liiton toimintaan ja linjauksiin liittyviä kysymyksiä. Puheenjohtaja Hanne Aho vastaa etäyhteyksin osallistuneille valtuutetuille.

Journalistiliiton kevätvaltuusto toivoi joustoa työhön

Valtuutetut toivoivat liiton edistävän etätyömahdollisuuksia myös korona-ajan jälkeen.

Media keskittyi – pitäisikö myös Journalistiliiton jäsenyhdistysten yhdistää voimansa?

Median ja työn muutokset vähentävät sijainnin merkitystä toiminnan järjestämisessä, kirjoittaa Tapio Räihä.

Kova kiire tarkastajan juttusille

Kun poliisi pysäytti toimittajan ja kuvaajan nopeusratsiaan, Mika Heikkilä turvautui pieneen valkoiseen valheeseen.

Luja ja luotettava pohjalainen

Toimittaja Päivi Leppilahti 23. 6. 1960 Teuva – 21. 3. 2021 Kankaanpää

Lehtikuvauksen uranuurtaja

Kuolleita: Kuvapäällikkö Antti Suominen 16. 9. 1938 Pori – 9. 4. 2021 Ulvila

Laajasti urheilusta ja liikunnasta

Kuolleita: Urheilutoimittaja Erkki Poutanen 19. 11. 1950 Jyväskylä – 4. 4. 2021 Tuusula

Monen lajin mestari

Kuolleita: Toimittaja Matti Korhonen 28. 11. 1928 Liminka – 1. 3. 2021 Oulu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta