Mäenpään eväillä eteenpäin

JOURNALISTI
26.5.2017

Markku Lappalainen
markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Langettava päätös Julkisen sanan neuvostolta, Suomen putoaminen kärkipaikalta kolmanneksi maailman lehdistönvapausrankingissa, raskaita moitteita ulkopuoliselta selvitysmieheltä Olli Mäenpäältä. Yleisradion ja pääministeri Juha Sipilän (kesk.) marraskuisen kärhämän seuraukset eivät mairittele Ylen johtoa.

Viime aikojen julkisessa keskustelussa on korostunut Ylen vastaavan päätoimittajan Atte Jääskeläisen toiminta ja Ylen organisaation ongelmat. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että tapahtumat ilmentävät mitä suurimmassa määrin Ylen ja sen rahoituksesta päättävien poliitikkojen epätervettä vuorovaikutusta.

Sipilä pommitti toimittaja Salla Vuorikoskea viesteillä ja patisteli Jääskeläistä korjailemaan Ylen uutisen sisältöä. Jääskeläisen toiminta oli poikkeuksellista, eikä tehdyille ratkaisuille ollut JSN:n mukaan journalistisia perusteita. Myös Mäenpää toteaa Ylen taipuneen ulkopuoliseen vaikuttamiseen.

Mäenpään mukaan kyseessä on ”maan tapa”. Poliitikot yrittävät vaikuttaa sisältöihin käyttämällä Ylen rahoitusta kiristysruuvina. Siksi Ylen ja poliitikkojen välistä palomuuria pitää vahvistaa.

Sisällön uskottavuus on julkisen palvelun perustaa. Riippumattomuudesta ei ole varaa tinkiä, siitä lipsuminen horjuttaa rahoittajien luottamusta. Ylen on myös tutkittava poliitikkojen ja muiden vallanpitäjien toimia tarvitsematta pelätä sitä, että rehellinen uutistoiminta uhkaa omaa tulevaisuutta.

Mäenpään mukaan riippumattomuus pitäisi kirjata Yle-lakiin. Tärkeää on lailla määritellä poliitikoista koostuvan hallintoneuvoston rooli niin, että sillä ei ole valtaa journalistisessa päätöksenteossa. Ratkaisuna voisi toimia myös ministeri Anne Bernerin (kesk.) A-teemassa esille nostama ajatus, että Ylen rahoituksesta sovitaan vaalikautta pitemmäksi, jopa kymmenen vuoden ajanjaksoksi.

Lainsäädännöllä ei kuitenkaan hoideta akuutteja ongelmia, jotka ovat tulleet julki tässä yhteydessä. Siihen tarvitaan nopeita, välittömiä toimia – uusia hankkeita ja aloitettujen prosessien edistämistä. Vastaavan päätoimittajan suhdetoiminnallinen rooli on kestämätön.

Mäenpään raportti sisältää hyviä eväitä välttämättömille kehitystoimille. Ylen henkilöstön sekä yleisön kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että toimenpiteet tehdään määrätietoisesti. Kipeimmätkin pinteet on purettava. Myös Ylen hallituksen on rohjettava ottaa aloite, jos asiat muuten eivät etene oikeaan suuntaan.

Vaikutusyrityksiä

Painostaminen on tuttua monelle journalistille. Perusteettomat vaatimukset sisällön muuttamiseksi ja yritykset kieltää kokonaisten juttujen julkaiseminen ovat verrattain yleisiä. Sen sijaan hengen ja fyysisen terveyden puolesta ei Suomessa ole toimittajien tarvinnut pelätä. Jo Ruotsissa asiaintila on toinen.

Tiedot käyvät ilmi Journalistin, Tampereen yliopiston ja Tutkivien toimittajien yhdistyksen painostusta käsittelevästä tutkimuksesta.

Painostuksella ei tutkimuksen mukaan ole kovin paljon vaikutusta. Vain joka kuudes vastaaja kertoo reagoineensa ulkoiseen vaikuttamiseen tai sen uhkaan. Joka kolmas uskoo, että mainostajat ja yhteistyökumppanit voivat vaikuttaa journa-lismiin.

Varmimmin painostavaa käyttäytymistä provosoivat maahanmuuttoa ja rasismia käsittelevät jutut, mutta aiheiden kirjo on laaja. Myös painostajan tausta voi olla melkein mikä tahansa.



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta