Koko vuoden joulu

Riitta Kalliorinne keksii keinot, joilla Jouluradio syntyy joka vuosi kiinnostavasti uudestaan.

Riitta Kalliorinne on innostunut tulevaisuuden mahdollisuuksista sekä työssään että muussa elämässään. Asenteeseen sopii asua Helsingin Kalasataman ja Redin rakennustöiden keskellä. Mopo on hänelle täsmäväline, koska työ on kaikkea muuta kuin toimistolla istumista.

Riitta Kalliorinne, 57

Jouluradion perustaja ja toimituspäällikkö.

Työskentelee Toivontuottajissa, joka on osa Kirkko ja kaupunki -mediaa.

Työskennellyt aiemmin Ylen aikaisessa sekä paikallisissa Radio Westissä ja Radio Ykkösessä. Ennen toimittajaksi ryhtymistä työskenteli pitkään päiväkodin johtajana.

JOURNALISTI
26.5.2017

Nina Erho, teksti
Heli Blåfield, kuva

”Työtäni on miettiä, mikä tukee Jouluradion brändiä ja joulumusiikin moni-ilmeisyyttä. Ideani syntyvät ’luovassa myönteisessä kaaoksessa’, kohtaamisissa ja keskusteluissa ihmisten kanssa. Kun kuulen jotain uutta, mietin, mitä siitä saisi meille. Ensi jouluksi virittelen esimerkiksi joululaulukaraokea”, sanoo tänä vuonna 15. tuotantokauttaan elävän Jouluradion toimituspäällikkö ja perustaja Riitta Kalliorinne.

”Meillä on parikymmentä FM-lähetintä, joiden alueella asuu nelisen miljoonaa suomalaista, mutta meillä on myös kymmenen nettikanavaa ja yli satatuhatta Facebook-fania. Siksi olemme ’verkkomedia, joka kuuluu myös radiossa’.

Vaikka meillä on ’vakkarit hevijuuserit’, kilpailu ihmisten ajasta on rankkaa, ja joka vuosi pitää syntyä kiinnostavasti uudestaan. Olemme kokeilleet monenlaista ja tehneet virheitäkin. Se on kirkastanut, että vaikka joulu on mieletön määrä asioita, meidän juttumme on joulumusiikki.

Kasvoin toimittajaksi radion ajankohtaistoimituksessa, jossa uutiset piti saada nopeasti julki ja yleisöltä tuli palautetta heti, jos sanoi jotain hassua. Se on hyvä pohja verkkoaikaan, jonka mahdollisuuksista olen vilpittömän innostunut. Media-ajattelussani ei ole ’suuria julkaisupäiviä’, vaan asiakkaita pitää tavoitella ja palvella koko ajan siellä, missä he ovat.

Koska olen Jouluradion ainoa ympärivuotinen työntekijä, siirrän sen ’tarinaa’ joka vuosi uudestaan. Tässä vaiheessa töissä ovat myös musiikkipäällikkö ja kaksi muuta työntekijää. Löydän hyvät tyypit intuitiolla ja uskon, että kellokorttia enemmän työhön sitouttaa se, että se on innostavaa ja hauskaa. Olemme ’virtuaalitiimi’, joten voin ihanasti tehdä töitä missä vaan. Joskus on kyllä kiva intoilla yhdessä livenä.

Jouluradion idea syntyi aikanaan, kun pääkaupungin seurakuntien radiotyö sai uuden studion ja mietimme, miten sitä voisi hyödyntää enemmän. Suosiota selittää, että joulu on perinteinen ja tunteikas. Silti kyse on myös hyvästä musiikkijournalismista – siitä, että eri kohderyhmille löytyy sopivaa musiikkia.”

Riitta Kalliorinne, 57

Jouluradion perustaja ja toimituspäällikkö.

Työskentelee Toivontuottajissa, joka on osa Kirkko ja kaupunki -mediaa.

Työskennellyt aiemmin Ylen aikaisessa sekä paikallisissa Radio Westissä ja Radio Ykkösessä. Ennen toimittajaksi ryhtymistä työskenteli pitkään päiväkodin johtajana.

Kirsi Rostamon valinta

Radio Dein päätoimittaja Kirsi Rostamo valitsi esiteltäväksi Riitta Kalliorinteen työn ”Jouluradion äitinä”.

”Kalliorinteen ideoima Jouluradio tavoitti viime vuonna jo 713 000 kuuntelijaa viikossa. Erityisesti arvostan hänen ennakkoluulotonta suhtautumistaan uusiin medioihin, kykyä löytää nuoria lahjakkaita mediatyöntekijöitä ja rajatonta mielikuvitusta ja rohkeutta Jouluradion promoamiseen.

Kalliorinteen raikkaita ja radikaalejakin promoja ovat olleet Joululaulureivit Tavastialla, Hoosianna-video kuuntelijoiden esityksistä ja Yhteismaan kanssa toteutettu Joululaulupäivä. Hänen vahvuuksiaan on yhteistyö, ja viime jouluna Jouluradio soi jopa Yleisradiossa ja Joulumarkkinoilla Senaatintorilla.”



2 2019
Arkisto
Suomenmaan Pekka Pohjolainen ja Demokraatin Johannes Ijäs Eduskuntatalon mediatiloissa. Toimittajat kiittelevät talon työskentelyolosuhteita.

Politiikkaa 24/7

Vaalikeväänä käyvät kuumina sekä poliitikot että puoluelehdet. ”Aatteellisissa mutta itsenäisissä” lehdissä työpaikan tulevaisuuden saattaa ratkaista vaalitulos tai viestintätuen uudelleenjärjestely. Journalisti seurasi Demokraatin ja Suomenmaan toimittajien päivää eduskunnassa.

Peili konfliktille

Pertti Pesosen dokumentin televisioesitys sensuroitiin Venezuelassa. Espanjassa somekohina alkoi Katalonian poliittisia vankeja käsittelevästä dokumentista.

Kalevan palkaton harjoittelu kummastuttaa

Ilmaista harjoittelijaa etsii usein järjestö tai pieni yritys, ei suuri lehtitalo. Kesäsijaisia palkataan kuten aiemminkin.

Mihin ylioppilaslehtiä tarvitaan?

Suomen lehdistössä on meneillään uuvuttava samankaltaistumiskehitys. Omistus keskittyy, samoin uutistuotanto. Tällaisessa ilmapiirissä soisi edes omaäänisten ylioppilaslehtien menestyvän, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Meidän puolesta kyselijät

Tiia Rantanen ja Anna Karhunen ovat ystäviä, joista tuli työkavereita. Läheisyydestä on hyötyä, kun työ on jutustella noloista aiheista kaiken kansan kuullen.

Sexualbrotten, som blev en invandringsdebatt

De stora finländska medierna utmärkte sig inte i rapporteringen om sexualbrotten i Uleåborg. Det säger professor och medieforskare Anu Koivunen, som analyserat en del av materialet.

Sanonta on Antti Grundsténin mielestä ärsyttävä mutta hänen tekemisen tapaansa hyvin kuvaava. Kuva otettiin A-lehtien studiolla ”rakennusnurkassa”, jossa Grundstén tapaa nojailla tikkaisiin ja miettiä seuraavia kuvauksia lavastaja Tuomas Norteman kanssa.

Yllätyksiä olla pitää

Imagen AD Antti Grundstén on valmis perustelemaan haastateltaville, miksi jutun kuvat ovat juuri sellaiset kuin ovat.

Sankari ja nolla

Matti Nykäsen viimeinen palvelus medialle oli tarjota kierros itsetutkiskelua. Enää tuskin tulee julkkista, joka saisi synkän puolensa samaan tapaan anteeksi, sanoo kulttuurihistorian tutkija.

Vaikka kaikki laukut ovat Emmi Tuomistolle käyttöesineitä, Louis Vuittoneitaan hän ei viskaa auton lattialle tai anna koiriensa Ollin ja Mimin talloa. Vuittonin ruudullisen ”Alman” hän hankki marraskuussa, etualan ”Neverfullin” vuodelta 2011 ihan hiljattain.

Liekeissä laukuista

Emmi Tuomisto osti viime vuonna 16 laukkua. Silti arjen juhlaksi riittää myös ihanuuksien bongailu netistä ja toisten olkapäiltä.

Tuuraajasta päätoimittajaksi

Satu Kangas-Viljamäki aloitti 11. helmikuuta päätoimittajana kaupunkilehti Selänteessä.

Kati Koivikko on ollut Sanoma Prolla 11 vuotta. Entisestä kuvatoimittajasta on tullut ”hybridituotteiden” tekijä. ”Oman työn aikatauluttamista vaaditaan aiempaa enemmän, mutta minusta on ihana ajatella isoja kokonaisuuksia.”

Kuvin kiinni ajassa

Oppimateriaalikuvittamisen rima on noussut, väittää visualisti Kati Koivikko. ”Aapinen on herkin tuote”, hän sanoo.

Liitto vei oikeuteen 50 riitaa

Vanhin liiton viime vuonna selvittämä riita sai alkunsa vuonna 2013.

Aina ei mene putkeen

”Usein kaikki menee kuvauskeikalla putkeen. Joskus taas ei mene.” Lauri Rotko kertaa kolumnissaan kolme klassikkoa.

Ontuva taleban

Kun poliitikkojen sanomisista kerrotaan, avattakoon riittävästi, millaista myrkkyä sanat ovat syöneet, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Hullun hommaa

Ajattelin että jestas; nyt on aamiaisaika ja minä könyän 300 metrin syvyydessä ikiroudan alla seuranani ventovieras kaivosmies, kirjoittaa Maria Paldanius.

Painavia rivejä johtamisesta

Siinä missä moni johtamiskirja kertoo ”keissejä”, Teija Rantalan Pieni kirja johtamisesta kertoo vain sen, mitä niistä on opittu, kirjoittaa Nina Erho.

Vem visar vägen i klimatjournalistiken?

Kan ett mediehus på en sida uppmana till större och fler åtgärder för att minska klimatavtrycket och på en annan uppmana samma läsare att resa iväg på en nöjesresa till andra sidan jorden, frågar Lina Laurent.

Klimatkris och bränder när svenska Gräv firar 30 år

Affischnamnet är Martha Mendoza från AP. Som vanligt kommer det att delas ut guldspadar inom olika kategorier för insatser inom grävande journalistik.

Dahlén tar över på Ålandstidningen

Daniel Dahlén kommer närmast från Ålcom, där han varit VD. Han har ingen tidigare erfarenhet av att leda publicistisk verksamhet.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta