Riitta Kalliorinne on innostunut tulevaisuuden mahdollisuuksista sekä työssään että muussa elämässään. Asenteeseen sopii asua Helsingin Kalasataman ja Redin rakennustöiden keskellä. Mopo on hänelle täsmäväline, koska työ on kaikkea muuta kuin toimistolla istumista.

Koko vuoden joulu

Riitta Kalliorinne, 57

Jouluradion perustaja ja toimituspäällikkö.

Työskentelee Toivontuottajissa, joka on osa Kirkko ja kaupunki -mediaa.

Työskennellyt aiemmin Ylen aikaisessa sekä paikallisissa Radio Westissä ja Radio Ykkösessä. Ennen toimittajaksi ryhtymistä työskenteli pitkään päiväkodin johtajana.

JOURNALISTI
26.5.2017

Nina Erho, teksti
Heli Blåfield, kuva

Riitta Kalliorinne keksii keinot, joilla Jouluradio syntyy joka vuosi kiinnostavasti uudestaan.

”Työtäni on miettiä, mikä tukee Jouluradion brändiä ja joulumusiikin moni-ilmeisyyttä. Ideani syntyvät ’luovassa myönteisessä kaaoksessa’, kohtaamisissa ja keskusteluissa ihmisten kanssa. Kun kuulen jotain uutta, mietin, mitä siitä saisi meille. Ensi jouluksi virittelen esimerkiksi joululaulukaraokea”, sanoo tänä vuonna 15. tuotantokauttaan elävän Jouluradion toimituspäällikkö ja perustaja Riitta Kalliorinne.

”Meillä on parikymmentä FM-lähetintä, joiden alueella asuu nelisen miljoonaa suomalaista, mutta meillä on myös kymmenen nettikanavaa ja yli satatuhatta Facebook-fania. Siksi olemme ’verkkomedia, joka kuuluu myös radiossa’.

Vaikka meillä on ’vakkarit hevijuuserit’, kilpailu ihmisten ajasta on rankkaa, ja joka vuosi pitää syntyä kiinnostavasti uudestaan. Olemme kokeilleet monenlaista ja tehneet virheitäkin. Se on kirkastanut, että vaikka joulu on mieletön määrä asioita, meidän juttumme on joulumusiikki.

Kasvoin toimittajaksi radion ajankohtaistoimituksessa, jossa uutiset piti saada nopeasti julki ja yleisöltä tuli palautetta heti, jos sanoi jotain hassua. Se on hyvä pohja verkkoaikaan, jonka mahdollisuuksista olen vilpittömän innostunut. Media-ajattelussani ei ole ’suuria julkaisupäiviä’, vaan asiakkaita pitää tavoitella ja palvella koko ajan siellä, missä he ovat.

Koska olen Jouluradion ainoa ympärivuotinen työntekijä, siirrän sen ’tarinaa’ joka vuosi uudestaan. Tässä vaiheessa töissä ovat myös musiikkipäällikkö ja kaksi muuta työntekijää. Löydän hyvät tyypit intuitiolla ja uskon, että kellokorttia enemmän työhön sitouttaa se, että se on innostavaa ja hauskaa. Olemme ’virtuaalitiimi’, joten voin ihanasti tehdä töitä missä vaan. Joskus on kyllä kiva intoilla yhdessä livenä.

Jouluradion idea syntyi aikanaan, kun pääkaupungin seurakuntien radiotyö sai uuden studion ja mietimme, miten sitä voisi hyödyntää enemmän. Suosiota selittää, että joulu on perinteinen ja tunteikas. Silti kyse on myös hyvästä musiikkijournalismista – siitä, että eri kohderyhmille löytyy sopivaa musiikkia.”

Riitta Kalliorinne, 57

Jouluradion perustaja ja toimituspäällikkö.

Työskentelee Toivontuottajissa, joka on osa Kirkko ja kaupunki -mediaa.

Työskennellyt aiemmin Ylen aikaisessa sekä paikallisissa Radio Westissä ja Radio Ykkösessä. Ennen toimittajaksi ryhtymistä työskenteli pitkään päiväkodin johtajana.

Kirsi Rostamon valinta

Radio Dein päätoimittaja Kirsi Rostamo valitsi esiteltäväksi Riitta Kalliorinteen työn ”Jouluradion äitinä”.

”Kalliorinteen ideoima Jouluradio tavoitti viime vuonna jo 713 000 kuuntelijaa viikossa. Erityisesti arvostan hänen ennakkoluulotonta suhtautumistaan uusiin medioihin, kykyä löytää nuoria lahjakkaita mediatyöntekijöitä ja rajatonta mielikuvitusta ja rohkeutta Jouluradion promoamiseen.

Kalliorinteen raikkaita ja radikaalejakin promoja ovat olleet Joululaulureivit Tavastialla, Hoosianna-video kuuntelijoiden esityksistä ja Yhteismaan kanssa toteutettu Joululaulupäivä. Hänen vahvuuksiaan on yhteistyö, ja viime jouluna Jouluradio soi jopa Yleisradiossa ja Joulumarkkinoilla Senaatintorilla.”



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta