Jyväskylän yliopiston journalistiikan hakijamäärä kasvoi 12 prosenttia. Yliopistonopettaja Panu Uotila kuvattiin journalistiikan opiskelijoiden harjoitusstudiossa.

Journalismin opinnot kiinnostavat taas

JOURNALISTI
26.5.2017

Nina Erho, teksti
Mikko Vähäniitty, kuva

Journalismin korkeakouluopintoihin haetaan pitkästä aikaa innokkaammin kuin edellisenä vuonna.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toimittajaopintoihin hakevien määrä kasvoi Jyväskylässä, Tampereella, Turussa ja Oulussa, mikä poikkeaa viime vuosien laskevasta trendistä. Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston toimittajaopintoihin oli hakijoita 12 prosenttia viime vuotta enemmän.

Muutoksen syy voi olla, että uutisissa on viime kuukausina näkynyt vähemmän alan isoja yt-neuvotteluja, arvioi journalistiikan yliopistonopettaja Panu Uotila Jyväskylästä.

”Nuoret myös näkevät, että vaikka perinteiset toimittajan työt vähenevät, tietoyhteiskuntaan syntyy uusia töitä, joissa on hyötyä journalistin koulutuksesta. Valmistuneista nähdään, että myös esimerkiksi tiedottajiksi ja tiedotuspäälliköiksi työllistytään.”

Toisaalta Uotila on selkeästi sitä mieltä, että yhden vuoden lukujen perusteella ei kannata ryhtyä paukuttelemaan henkseleitä. Hän on pari viime vuotta seurannut hakijamäärien kehitystä myös toimittajakoulutuksen neuvottelukunnan puheenjohtajana.

”Tietenkin toivon, että luvut ovat merkki käänteestä, mutta vuosittain on myös satunnaisvaihtelua, jota ei voi sulkea pois.”

 

Tampereen yliopiston journalismi-opintoihin hakevien määrä nousi viime vuodesta kaksi prosenttia, Oulun ammattikorkeakoulun 16 prosenttia ja Turun ammattikorkeakoulun 15 prosenttia. Turun AMK:n koulutus- ja tutkimuspäällikkö Arja Tulonen arvioi heille olleen apua hakukohteiden markkinoinnista somessa ja opetussuunnitelmasta, joka mahdollistaa journalismin opiskelijalle sekä suuntautumisen journalismiin sekä laajemmin viestintäalan töihin.

Viestinnän tutkinto-ohjelman tiimipäällikkö Ari-Pekka Sirviö Oulusta huomauttaa, että vaikka journalismin hakijoiden kokonaismäärä heilläkin nousi, journalistikoulutukseen ensisijaisesti hakeneiden määrä laski. Sen sijaan Jyväskylässä, Tampereella ja Turussa myös ensisijaisten hakijoiden määrä kasvoi.

 

Haaga-Helia poikkesi viime vuonna muista nostamalla hakijamääräänsä, mutta tänä vuonna poikkeus oli toiseen suuntaan, ja hakijamäärä laski 23 prosenttia. Journalismin koulutusohjelman johtaja Anne Leppäjärvi pitää yhtenä syynä koulun uutta journalismin ylempää korkeakoulututkintoa.

”Osa niistä, jotka olisivat aiemmin hakeneet alempaan tutkintoomme nyt keväällä, saattoivat hakea ylempään tutkintoon viime syksynä tai suunnittelevat hakemista ensi syksynä. Viime syksynä ylempään tutkintoon oli 60 hakijaa, ja ensi syksynä odotamme määrän nousevan.”

Helsingin yliopiston Soc&komin hakijamääriä ei voi verrata viime vuoteen, koska sinne ei enää haeta oppiaineittain vaan yhdellä yhteiskuntatieteiden pääsykokeella. Opintosuunta määräytyy ensimmäisen vuoden kurssivalinnoissa. Aiempi Journalistik och mediekunskap -oppiaine on nyt Journalistik och kommunikation -opintosuunta.

”Pääfokus on edelleen journalistiikka, mutta opinnoissa on aiempaa enemmän valinnaisuutta ja mahdollisuuksia opiskella myös viestintää. Kehitämme opintoja vastaamaan paremmin alan ja maailman muutoksiin opiskelijan näkökulmasta”, sanoo journalistiikan professori Jaana Hujanen.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta