Jyväskylän yliopiston journalistiikan hakijamäärä kasvoi 12 prosenttia. Yliopistonopettaja Panu Uotila kuvattiin journalistiikan opiskelijoiden harjoitusstudiossa.

Journalismin opinnot kiinnostavat taas

JOURNALISTI
26.5.2017

Nina Erho, teksti
Mikko Vähäniitty, kuva

Journalismin korkeakouluopintoihin haetaan pitkästä aikaa innokkaammin kuin edellisenä vuonna.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toimittajaopintoihin hakevien määrä kasvoi Jyväskylässä, Tampereella, Turussa ja Oulussa, mikä poikkeaa viime vuosien laskevasta trendistä. Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston toimittajaopintoihin oli hakijoita 12 prosenttia viime vuotta enemmän.

Muutoksen syy voi olla, että uutisissa on viime kuukausina näkynyt vähemmän alan isoja yt-neuvotteluja, arvioi journalistiikan yliopistonopettaja Panu Uotila Jyväskylästä.

”Nuoret myös näkevät, että vaikka perinteiset toimittajan työt vähenevät, tietoyhteiskuntaan syntyy uusia töitä, joissa on hyötyä journalistin koulutuksesta. Valmistuneista nähdään, että myös esimerkiksi tiedottajiksi ja tiedotuspäälliköiksi työllistytään.”

Toisaalta Uotila on selkeästi sitä mieltä, että yhden vuoden lukujen perusteella ei kannata ryhtyä paukuttelemaan henkseleitä. Hän on pari viime vuotta seurannut hakijamäärien kehitystä myös toimittajakoulutuksen neuvottelukunnan puheenjohtajana.

”Tietenkin toivon, että luvut ovat merkki käänteestä, mutta vuosittain on myös satunnaisvaihtelua, jota ei voi sulkea pois.”

 

Tampereen yliopiston journalismi-opintoihin hakevien määrä nousi viime vuodesta kaksi prosenttia, Oulun ammattikorkeakoulun 16 prosenttia ja Turun ammattikorkeakoulun 15 prosenttia. Turun AMK:n koulutus- ja tutkimuspäällikkö Arja Tulonen arvioi heille olleen apua hakukohteiden markkinoinnista somessa ja opetussuunnitelmasta, joka mahdollistaa journalismin opiskelijalle sekä suuntautumisen journalismiin sekä laajemmin viestintäalan töihin.

Viestinnän tutkinto-ohjelman tiimipäällikkö Ari-Pekka Sirviö Oulusta huomauttaa, että vaikka journalismin hakijoiden kokonaismäärä heilläkin nousi, journalistikoulutukseen ensisijaisesti hakeneiden määrä laski. Sen sijaan Jyväskylässä, Tampereella ja Turussa myös ensisijaisten hakijoiden määrä kasvoi.

 

Haaga-Helia poikkesi viime vuonna muista nostamalla hakijamääräänsä, mutta tänä vuonna poikkeus oli toiseen suuntaan, ja hakijamäärä laski 23 prosenttia. Journalismin koulutusohjelman johtaja Anne Leppäjärvi pitää yhtenä syynä koulun uutta journalismin ylempää korkeakoulututkintoa.

”Osa niistä, jotka olisivat aiemmin hakeneet alempaan tutkintoomme nyt keväällä, saattoivat hakea ylempään tutkintoon viime syksynä tai suunnittelevat hakemista ensi syksynä. Viime syksynä ylempään tutkintoon oli 60 hakijaa, ja ensi syksynä odotamme määrän nousevan.”

Helsingin yliopiston Soc&komin hakijamääriä ei voi verrata viime vuoteen, koska sinne ei enää haeta oppiaineittain vaan yhdellä yhteiskuntatieteiden pääsykokeella. Opintosuunta määräytyy ensimmäisen vuoden kurssivalinnoissa. Aiempi Journalistik och mediekunskap -oppiaine on nyt Journalistik och kommunikation -opintosuunta.

”Pääfokus on edelleen journalistiikka, mutta opinnoissa on aiempaa enemmän valinnaisuutta ja mahdollisuuksia opiskella myös viestintää. Kehitämme opintoja vastaamaan paremmin alan ja maailman muutoksiin opiskelijan näkökulmasta”, sanoo journalistiikan professori Jaana Hujanen.



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta