Jyväskylän yliopiston journalistiikan hakijamäärä kasvoi 12 prosenttia. Yliopistonopettaja Panu Uotila kuvattiin journalistiikan opiskelijoiden harjoitusstudiossa.

Journalismin opinnot kiinnostavat taas

JOURNALISTI
26.5.2017

Nina Erho, teksti
Mikko Vähäniitty, kuva

Journalismin korkeakouluopintoihin haetaan pitkästä aikaa innokkaammin kuin edellisenä vuonna.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toimittajaopintoihin hakevien määrä kasvoi Jyväskylässä, Tampereella, Turussa ja Oulussa, mikä poikkeaa viime vuosien laskevasta trendistä. Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston toimittajaopintoihin oli hakijoita 12 prosenttia viime vuotta enemmän.

Muutoksen syy voi olla, että uutisissa on viime kuukausina näkynyt vähemmän alan isoja yt-neuvotteluja, arvioi journalistiikan yliopistonopettaja Panu Uotila Jyväskylästä.

”Nuoret myös näkevät, että vaikka perinteiset toimittajan työt vähenevät, tietoyhteiskuntaan syntyy uusia töitä, joissa on hyötyä journalistin koulutuksesta. Valmistuneista nähdään, että myös esimerkiksi tiedottajiksi ja tiedotuspäälliköiksi työllistytään.”

Toisaalta Uotila on selkeästi sitä mieltä, että yhden vuoden lukujen perusteella ei kannata ryhtyä paukuttelemaan henkseleitä. Hän on pari viime vuotta seurannut hakijamäärien kehitystä myös toimittajakoulutuksen neuvottelukunnan puheenjohtajana.

”Tietenkin toivon, että luvut ovat merkki käänteestä, mutta vuosittain on myös satunnaisvaihtelua, jota ei voi sulkea pois.”

 

Tampereen yliopiston journalismi-opintoihin hakevien määrä nousi viime vuodesta kaksi prosenttia, Oulun ammattikorkeakoulun 16 prosenttia ja Turun ammattikorkeakoulun 15 prosenttia. Turun AMK:n koulutus- ja tutkimuspäällikkö Arja Tulonen arvioi heille olleen apua hakukohteiden markkinoinnista somessa ja opetussuunnitelmasta, joka mahdollistaa journalismin opiskelijalle sekä suuntautumisen journalismiin sekä laajemmin viestintäalan töihin.

Viestinnän tutkinto-ohjelman tiimipäällikkö Ari-Pekka Sirviö Oulusta huomauttaa, että vaikka journalismin hakijoiden kokonaismäärä heilläkin nousi, journalistikoulutukseen ensisijaisesti hakeneiden määrä laski. Sen sijaan Jyväskylässä, Tampereella ja Turussa myös ensisijaisten hakijoiden määrä kasvoi.

 

Haaga-Helia poikkesi viime vuonna muista nostamalla hakijamääräänsä, mutta tänä vuonna poikkeus oli toiseen suuntaan, ja hakijamäärä laski 23 prosenttia. Journalismin koulutusohjelman johtaja Anne Leppäjärvi pitää yhtenä syynä koulun uutta journalismin ylempää korkeakoulututkintoa.

”Osa niistä, jotka olisivat aiemmin hakeneet alempaan tutkintoomme nyt keväällä, saattoivat hakea ylempään tutkintoon viime syksynä tai suunnittelevat hakemista ensi syksynä. Viime syksynä ylempään tutkintoon oli 60 hakijaa, ja ensi syksynä odotamme määrän nousevan.”

Helsingin yliopiston Soc&komin hakijamääriä ei voi verrata viime vuoteen, koska sinne ei enää haeta oppiaineittain vaan yhdellä yhteiskuntatieteiden pääsykokeella. Opintosuunta määräytyy ensimmäisen vuoden kurssivalinnoissa. Aiempi Journalistik och mediekunskap -oppiaine on nyt Journalistik och kommunikation -opintosuunta.

”Pääfokus on edelleen journalistiikka, mutta opinnoissa on aiempaa enemmän valinnaisuutta ja mahdollisuuksia opiskella myös viestintää. Kehitämme opintoja vastaamaan paremmin alan ja maailman muutoksiin opiskelijan näkökulmasta”, sanoo journalistiikan professori Jaana Hujanen.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta