Jyväskylän yliopiston journalistiikan hakijamäärä kasvoi 12 prosenttia. Yliopistonopettaja Panu Uotila kuvattiin journalistiikan opiskelijoiden harjoitusstudiossa.

Journalismin opinnot kiinnostavat taas

JOURNALISTI
26.5.2017

Nina Erho, teksti
Mikko Vähäniitty, kuva

Journalismin korkeakouluopintoihin haetaan pitkästä aikaa innokkaammin kuin edellisenä vuonna.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toimittajaopintoihin hakevien määrä kasvoi Jyväskylässä, Tampereella, Turussa ja Oulussa, mikä poikkeaa viime vuosien laskevasta trendistä. Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston toimittajaopintoihin oli hakijoita 12 prosenttia viime vuotta enemmän.

Muutoksen syy voi olla, että uutisissa on viime kuukausina näkynyt vähemmän alan isoja yt-neuvotteluja, arvioi journalistiikan yliopistonopettaja Panu Uotila Jyväskylästä.

”Nuoret myös näkevät, että vaikka perinteiset toimittajan työt vähenevät, tietoyhteiskuntaan syntyy uusia töitä, joissa on hyötyä journalistin koulutuksesta. Valmistuneista nähdään, että myös esimerkiksi tiedottajiksi ja tiedotuspäälliköiksi työllistytään.”

Toisaalta Uotila on selkeästi sitä mieltä, että yhden vuoden lukujen perusteella ei kannata ryhtyä paukuttelemaan henkseleitä. Hän on pari viime vuotta seurannut hakijamäärien kehitystä myös toimittajakoulutuksen neuvottelukunnan puheenjohtajana.

”Tietenkin toivon, että luvut ovat merkki käänteestä, mutta vuosittain on myös satunnaisvaihtelua, jota ei voi sulkea pois.”

 

Tampereen yliopiston journalismi-opintoihin hakevien määrä nousi viime vuodesta kaksi prosenttia, Oulun ammattikorkeakoulun 16 prosenttia ja Turun ammattikorkeakoulun 15 prosenttia. Turun AMK:n koulutus- ja tutkimuspäällikkö Arja Tulonen arvioi heille olleen apua hakukohteiden markkinoinnista somessa ja opetussuunnitelmasta, joka mahdollistaa journalismin opiskelijalle sekä suuntautumisen journalismiin sekä laajemmin viestintäalan töihin.

Viestinnän tutkinto-ohjelman tiimipäällikkö Ari-Pekka Sirviö Oulusta huomauttaa, että vaikka journalismin hakijoiden kokonaismäärä heilläkin nousi, journalistikoulutukseen ensisijaisesti hakeneiden määrä laski. Sen sijaan Jyväskylässä, Tampereella ja Turussa myös ensisijaisten hakijoiden määrä kasvoi.

 

Haaga-Helia poikkesi viime vuonna muista nostamalla hakijamääräänsä, mutta tänä vuonna poikkeus oli toiseen suuntaan, ja hakijamäärä laski 23 prosenttia. Journalismin koulutusohjelman johtaja Anne Leppäjärvi pitää yhtenä syynä koulun uutta journalismin ylempää korkeakoulututkintoa.

”Osa niistä, jotka olisivat aiemmin hakeneet alempaan tutkintoomme nyt keväällä, saattoivat hakea ylempään tutkintoon viime syksynä tai suunnittelevat hakemista ensi syksynä. Viime syksynä ylempään tutkintoon oli 60 hakijaa, ja ensi syksynä odotamme määrän nousevan.”

Helsingin yliopiston Soc&komin hakijamääriä ei voi verrata viime vuoteen, koska sinne ei enää haeta oppiaineittain vaan yhdellä yhteiskuntatieteiden pääsykokeella. Opintosuunta määräytyy ensimmäisen vuoden kurssivalinnoissa. Aiempi Journalistik och mediekunskap -oppiaine on nyt Journalistik och kommunikation -opintosuunta.

”Pääfokus on edelleen journalistiikka, mutta opinnoissa on aiempaa enemmän valinnaisuutta ja mahdollisuuksia opiskella myös viestintää. Kehitämme opintoja vastaamaan paremmin alan ja maailman muutoksiin opiskelijan näkökulmasta”, sanoo journalistiikan professori Jaana Hujanen.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta