Journalismi piilosilla

JOURNALISTI
26.5.2017

Vesa Heikkinen

vesa.pekka.heikkinen@luukku.com

Kirjoittaja on suomen kielen dosentti ja tietokirjailija.

Uutistoimittajat yrittävät kuvata maailman tapahtumia sellaisina, kuin ne ovat. Välillä mennään, no, metsään, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Iltalehti uutisoi vastikään, että ”Maapallolta löytyi lähes Amazonin verran satelliiteilta piilotellutta metsää”. Ugh, olen informoitu.

Uutistoimittajat yrittävät kuvata maailman tapahtumia sellaisina, kuin ne ovat. Välillä mennään, no, metsään. Pöpelikössä suhisee esimerkiksi Helsingin Sanomien jutussa ”Albert Edelfeltin teos löytyi Venäjältä” ja Ylen jutussa ”Ex-ministeri Hanna Mäntylä katosi omiltaankin – ei vastaa puhelimeen eikä sähköposteihin”.

Katoaminen ja löytyminen ovat uutisjournalismin peruskauraa. Niistä saa kiinnostavia otsikoita, ja klikkilaskuri soi. Mutta johtaako huomiohakuisuusoireyhtymä kielellis-journalistisiin ylilyönteihin ja rimanalituksiin?

Mäntylä-jutusta käy ilmi, että Mäntylää kaipaillaan siellä ja täällä. Viimeisessä virkkeessä tuodaan esiin eduskuntaryhmän puheenjohtajan näkemys: ”Mäntylä on hoitanut tehtävänsä eduskunnassa ja valiokunnissa”.

Hoitanut tehtävänsä! Kelpo suoritus kadonneelta?

Edelfelt-jutussa väitetään, että Venäjältä on löytynyt ”kateissa ollut” mestarin teos. Jutun mukaan ”teoksen olinpaikka ei ole ollut laajasti tiedossa”, ”Kadoksissa Boriksen ja Kirillin muotokuva ei sinänsä ole ollut” ja ”Tieto siitä ei vain ole tavoittanut monia Suomessa”. Häh?!

Juu juu, jutussa paljastetaan lopulta, että esimerkiksi yksi Suomen johtavista Edelfelt-tuntijoista on tiennyt teoksen olinpaikan ”jo vuosia”. Tietoa työstä on ollut pitkään myös ”erilaisilla sivustoilla”.

Viimeisessä virkkeessä todetaan lakonisesti, että ensimmäisenä ”teoslöydöstä” kertoi Yle. ”Teoslöytö” paljon puhuvasti lainausmerkkeihin aseteltuna.

Jotain nyt kyllä on kateissa. Ei Mäntylä, ei Edelfelt. Journalistinen harkinta? Kieli, joka löytää totuuden?



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta