Mitä seuraavaksi? Journalisti kertoi toimittaja Linda Pelkoseen kohdistuneen painostuksen vaiheista kevättalvella 2016.

Häirinnän hinta

JOURNALISTI
26.5.2017

Manu Haapalainen, teksti
Kai Widell, kuva

Päätös Linda Pelkosen uhkailujutun syytteen nostamisesta on luvassa ”ennen lomia”.

Uudessa Suomessa työskennellyt toimittaja Linda Pelkonen joutui loppuvuodesta 2015 poikkeuksellisen vihaviestitulvan kohteeksi. Kempeleen raiskaustapauksesta kertonut uutisjuttu valikoitui mysteeriksi jääneestä syystä muun muassa MV-lehden ja Suomi24 -keskustelupalstan vihan kohteeksi.

Pelkosen kännykkään ja sähköpostiin sateli solvauksia. Puhelimessa Pelkoselle kerrottiin hänen ”turvallisuustilanteensa muuttuneen”.

Pelkonen teki kolmesta uhkailijastaan rikosilmoitukset. Kihlakunnansyyttäjä päätti ensin, että jutussa ei ole syytä aloittaa esitutkintaa. Valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen päätöksellä esitutkinta kuitenkin aloitettiin keväällä 2016. Pelkosen tapaus eteni syksyllä kihlakunnansyyttäjä Heikki Wendorfille syyteharkintaan. Sen jälkeen asiasta ei ole toistaiseksi kuulunut mitään.

Juttu on siirtynyt kihlakunnansyyttäjä Juha-Mikko Hämäläiselle Wendorfin siirryttyä muihin tehtäviin.

Hämäläinen myöntää Helsingin syyttäjänviraston olevan tällä hetkellä ”kohtuullisen ruuhkautunut”. Myös syyttäjän vaihtuminen on hidastanut alun alkaenkin mutkikkaasti edennyttä prosessia.

”Pyrkimykseni on joka tapauksessa saada tämä asia eteenpäin ennen kesälomia. En tietenkään vielä voi ottaa kantaa, mihin syyteharkinnassa päädytään.”

Hämäläinen lisää, että Pelkosen jutun syyteharkintaa on hidastanut myös se, että syytetyt ovat muualta Suomesta – kuulustelut on näin jouduttu hoitamaan virka-apupyyntöinä.

”Meidän on hoidettava ensin ne jutut, jotka ovat suoraan lain nojalla kiireellisiä. Tällaisia ovat esimerkiksi jutut, joissa epäilty on vangittuna tai matkustuskiellossa tai alle 18-vuotias. Syyteoikeuden vanhentumisriski on myös otettava huomioon. Tämän jälkeen koitamme edistää juttuja mahdollisimman oikeudenmukaisessa järjestyksessä, yleensä saapumisjärjestyksessä”, Hämäläinen selventää.

 

Pelkonen työskentelee nyt Ilta- Sanomissa. Mitään vastaavaa kuin Uuden Suomen uutisensa yhteydessä hän ei ole urallaan kokenut.

”Kohteeksi päätyminen vaikutti suorastaan masinoidulta”, Pelkonen sanoo nyt.

”Herää kysymys, miksi tuollaisia täsmäiskuja ihmisiä kohtaan tehdään. Olen kirjoittanut monet kerrat tulenaroista aiheista, mutta vastaavalta olen säästynyt.”

Pelkonen huomauttaa tehneensä rikosilmoitukset ainoastaan viestitulvan törkeimmästä huipusta.

”Olisihan poliisi ylityöllistetty, jos jokainen toimittaja tekisi rikosilmoituksen joka ikisestä kunniaa loukkaavasta kommentista. Mutta niitä puheluita vaan tuli ja tuli.”

Pelkonen myöntää pettyneensä aluksi alkuperäiseen päätökseen rajoittaa esitutkinta, sittemmin jutun hitaaseen etenemiseen.

”On harmillista, jos uhkailijat pääsevät tästä ilman naarmuakaan. Siinä tapauksessa he voisivat jatkaa ja toistaa toimintaansa. Jos seurauksia ei tule, kanteleminen uhkailusta voi monesta muustakin tuntua turhalta. ”

Rikollinen vihapuhe kuriin

Helsingin poliisilaitos perusti maaliskuussa kymmenen hengen vahvuisen, valtakunnallisesti toimivan vihapuheryhmän suitsimaan internetin rangaistavaa vihapuhetta.

Vihapuheen määritelmä on ryhmän näkökulmasta suppeampi kuin yleiskielessä. Ryhmän tutkittavaksi tulevat jutut ovat kiihottamisia kansanryhmää vastaan, uskonrauhan rikkomisia, kunnianloukkauksia, laittomia uhkauksia ja muita rikoksia, joissa vaikuttimina ovat rotu, ihonväri, syntyperä, kansallinen tai etninen alkuperä, uskonto tai vakaumus, seksuaalinen suuntautuminen tai vammaisuus.

Vihapuheryhmän tutkinnassa on tällä hetkellä 34 juttua, kertoo ryhmän esimies, rikosylikomisario Jonna Turunen.

”Toimittajat eivät sinänsä ole määritelmässä mainittu ryhmä, eikä meidän tutkittavanamme tällä hetkellä ole toimittajiin liittyviä tapauksia. Suurin osa jutuistamme on kiihottamisia kansanryhmää vastaan”, Turunen sanoo.

Usein tuntuu että aika lujaakin saa netissä sanoa. Missä menee rangaistavan vihapuheen kynnys?

”Siihen on mahdoton vastata tarkasti. Kaikki tapaukset ovat erilaisia, mutta toki tällä keskittämisellä myös yhdenmukaistetaan poliisin linjaa.”

Miten iso ongelma on anonymiteetti, se ettei verkon häirikkönimimerkkejä vain saada selville?

”Poliisi tutkii myös muita nettiin liittyviä rikoksia, ja tämä voi yhtä lailla vaikuttaa niissä. Rikostutkinnassa tietysti käytetään lainmukaisia tutkintakeinoja. Toki sellaisiakin tapauksia tulee, että emme pysty selvittämään rikoksesta epäiltyä.”

Manu Haapalainen



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta