Avataan algoritmit

JOURNALISTI
26.5.2017

Johanna Vehkoo

painokoneetseis@gmail.com

Kirjoittaja on vapaa toimittaja, tietokirjailija ja yksi Long Playn perustajista.

Koodinpätkillä on yhä enemmän vaikutusta todellisten ihmisten arkipäivään. Siksi toimittajien pitäisi pystyä tutkimaan, mitä tärkeät algoritmit pitävät sisällään, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Algoritmi on nostanut lukuisia valeuutisia Facebookin ”trendaavien” uutisten listalle. Googlen hakualgoritmi puolestaan on tarjonnut kansallissosialismista tietoa etsineille suomalaiskäyttäjille ensimmäisenä hakutuloksena Suomen vastarintaliikettä. Algoritmi siis antaa natsien itsensä määritellä, mitä se kansallissosialismi olikaan.

Google Photosin algoritmi taas merkkasi taannoin tummaihoiset ihmiset gorilloiksi, ihan omin nokkinensa.

Uberin itseohjautuva auto ajoi San Franciscon keskustassa vilkkaalla kadulla punaisia päin. Googlen vastaava auto törmäsi bussiin.

 

Kuluvana vuonna on käyty enemmän julkista keskustelua algoritmeista kuin koskaan ennen. Jo on aikakin. Koodinpätkillä kun on yhä enemmän vaikutusta todellisten ihmisten arkipäivään, tapahtui se sitten verkossa tai kadulla. Ensin mainitussa moni meistä viettää tuntikausia joka päivä, jälkimmäisessä taas voi jäädä itseohjautuvan auton alle.

Siksi toimittajien pitäisi pystyä tutkimaan, mitä tärkeät algoritmit pitävät sisällään. Ongelmana on, että suuret nettifirmat pitävät algoritmejaan liikesalaisuuksina, joita varjellaan ulkopuolisten kriittisiltä katseilta.

Miten tehdä journalismia mustista laatikoista, jos laatikoiden sisään ei millään pääse kurkistamaan? Se ei ole helppoa, mutta kekseliäs voi löytää kiertotien.

 

Verkkolehti ProPublica raportoi Yhdysvaltain tuomioistuinten laajalti käyttämistä tietokoneohjelmista, jotka ennustavat rikoksentekijän riskiä tehdä uusia rikoksia. Jotkut ovat saaneet kovennettuja tuomioita algoritmien laskemien ennusteiden perusteella. ProPublican selvityksen mukaan erään firman algoritmi suosii valkoisia ja antaa tyypillisesti afroamerikkalaisille huonomman riskiarvion.

Marylandin yliopiston journalismin professori Nick Diakopoulos on osoittanut muun muassa, että Uber-autojen odotusajat ovat pidempiä afroamerikkalaisten asuinalueilla ja että Googlen hakutulokset suosivat demokraatteja republikaanien sijaan.

Aiheesta taannoin Helsingin Tutki-konferenssissa puhunut Diakopoulos totesi, että kiistattomien todisteiden hankkiminen voi olla hyvin hankalaa. Hän on pystynyt kiertämään mustan laatikon ongelman ja keräämään itse dataa algoritmien toiminnasta. Ilman sisäpiirin tietoa vaikeinta on silti vastata journalismin peruskysymykseen: miksi algoritmi toimii niin kuin se toimii?

Onko vinouman taustalla harkittu ominaisuus vai puhdas moka? Kummassakin tapauksessa digipalvelujen käyttäjillä pitäisi olla oikeus tietää.

 

Mikään teknologia sinänsä ei ole lähtökohtaisesti hyvä tai paha, mutta ei se ole myöskään neutraali. Koodin ja algoritmien kirjoittajat vaikuttavat – usein tiedostamattaan – lopputuloksen toimintaan. He siirtävät omia näkemyksiään ja ennakkoluulojaan digipalvelujen ominaisuuksiksi.

Tutkivasta algoritmijournalismista on toistaiseksi varsin harvoja esimerkkejä. Se on jälleen yksi osoitus siitä, että toimituksiin tarvitaan aivan uudenlaisia taitoja.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta