Avataan algoritmit

JOURNALISTI
26.5.2017

Johanna Vehkoo

painokoneetseis@gmail.com

Kirjoittaja on vapaa toimittaja, tietokirjailija ja yksi Long Playn perustajista.

Koodinpätkillä on yhä enemmän vaikutusta todellisten ihmisten arkipäivään. Siksi toimittajien pitäisi pystyä tutkimaan, mitä tärkeät algoritmit pitävät sisällään, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Algoritmi on nostanut lukuisia valeuutisia Facebookin ”trendaavien” uutisten listalle. Googlen hakualgoritmi puolestaan on tarjonnut kansallissosialismista tietoa etsineille suomalaiskäyttäjille ensimmäisenä hakutuloksena Suomen vastarintaliikettä. Algoritmi siis antaa natsien itsensä määritellä, mitä se kansallissosialismi olikaan.

Google Photosin algoritmi taas merkkasi taannoin tummaihoiset ihmiset gorilloiksi, ihan omin nokkinensa.

Uberin itseohjautuva auto ajoi San Franciscon keskustassa vilkkaalla kadulla punaisia päin. Googlen vastaava auto törmäsi bussiin.

 

Kuluvana vuonna on käyty enemmän julkista keskustelua algoritmeista kuin koskaan ennen. Jo on aikakin. Koodinpätkillä kun on yhä enemmän vaikutusta todellisten ihmisten arkipäivään, tapahtui se sitten verkossa tai kadulla. Ensin mainitussa moni meistä viettää tuntikausia joka päivä, jälkimmäisessä taas voi jäädä itseohjautuvan auton alle.

Siksi toimittajien pitäisi pystyä tutkimaan, mitä tärkeät algoritmit pitävät sisällään. Ongelmana on, että suuret nettifirmat pitävät algoritmejaan liikesalaisuuksina, joita varjellaan ulkopuolisten kriittisiltä katseilta.

Miten tehdä journalismia mustista laatikoista, jos laatikoiden sisään ei millään pääse kurkistamaan? Se ei ole helppoa, mutta kekseliäs voi löytää kiertotien.

 

Verkkolehti ProPublica raportoi Yhdysvaltain tuomioistuinten laajalti käyttämistä tietokoneohjelmista, jotka ennustavat rikoksentekijän riskiä tehdä uusia rikoksia. Jotkut ovat saaneet kovennettuja tuomioita algoritmien laskemien ennusteiden perusteella. ProPublican selvityksen mukaan erään firman algoritmi suosii valkoisia ja antaa tyypillisesti afroamerikkalaisille huonomman riskiarvion.

Marylandin yliopiston journalismin professori Nick Diakopoulos on osoittanut muun muassa, että Uber-autojen odotusajat ovat pidempiä afroamerikkalaisten asuinalueilla ja että Googlen hakutulokset suosivat demokraatteja republikaanien sijaan.

Aiheesta taannoin Helsingin Tutki-konferenssissa puhunut Diakopoulos totesi, että kiistattomien todisteiden hankkiminen voi olla hyvin hankalaa. Hän on pystynyt kiertämään mustan laatikon ongelman ja keräämään itse dataa algoritmien toiminnasta. Ilman sisäpiirin tietoa vaikeinta on silti vastata journalismin peruskysymykseen: miksi algoritmi toimii niin kuin se toimii?

Onko vinouman taustalla harkittu ominaisuus vai puhdas moka? Kummassakin tapauksessa digipalvelujen käyttäjillä pitäisi olla oikeus tietää.

 

Mikään teknologia sinänsä ei ole lähtökohtaisesti hyvä tai paha, mutta ei se ole myöskään neutraali. Koodin ja algoritmien kirjoittajat vaikuttavat – usein tiedostamattaan – lopputuloksen toimintaan. He siirtävät omia näkemyksiään ja ennakkoluulojaan digipalvelujen ominaisuuksiksi.

Tutkivasta algoritmijournalismista on toistaiseksi varsin harvoja esimerkkejä. Se on jälleen yksi osoitus siitä, että toimituksiin tarvitaan aivan uudenlaisia taitoja.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta