Avataan algoritmit

JOURNALISTI
26.5.2017

Johanna Vehkoo

painokoneetseis@gmail.com

Kirjoittaja on vapaa toimittaja, tietokirjailija ja yksi Long Playn perustajista.

Koodinpätkillä on yhä enemmän vaikutusta todellisten ihmisten arkipäivään. Siksi toimittajien pitäisi pystyä tutkimaan, mitä tärkeät algoritmit pitävät sisällään, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Algoritmi on nostanut lukuisia valeuutisia Facebookin ”trendaavien” uutisten listalle. Googlen hakualgoritmi puolestaan on tarjonnut kansallissosialismista tietoa etsineille suomalaiskäyttäjille ensimmäisenä hakutuloksena Suomen vastarintaliikettä. Algoritmi siis antaa natsien itsensä määritellä, mitä se kansallissosialismi olikaan.

Google Photosin algoritmi taas merkkasi taannoin tummaihoiset ihmiset gorilloiksi, ihan omin nokkinensa.

Uberin itseohjautuva auto ajoi San Franciscon keskustassa vilkkaalla kadulla punaisia päin. Googlen vastaava auto törmäsi bussiin.

 

Kuluvana vuonna on käyty enemmän julkista keskustelua algoritmeista kuin koskaan ennen. Jo on aikakin. Koodinpätkillä kun on yhä enemmän vaikutusta todellisten ihmisten arkipäivään, tapahtui se sitten verkossa tai kadulla. Ensin mainitussa moni meistä viettää tuntikausia joka päivä, jälkimmäisessä taas voi jäädä itseohjautuvan auton alle.

Siksi toimittajien pitäisi pystyä tutkimaan, mitä tärkeät algoritmit pitävät sisällään. Ongelmana on, että suuret nettifirmat pitävät algoritmejaan liikesalaisuuksina, joita varjellaan ulkopuolisten kriittisiltä katseilta.

Miten tehdä journalismia mustista laatikoista, jos laatikoiden sisään ei millään pääse kurkistamaan? Se ei ole helppoa, mutta kekseliäs voi löytää kiertotien.

 

Verkkolehti ProPublica raportoi Yhdysvaltain tuomioistuinten laajalti käyttämistä tietokoneohjelmista, jotka ennustavat rikoksentekijän riskiä tehdä uusia rikoksia. Jotkut ovat saaneet kovennettuja tuomioita algoritmien laskemien ennusteiden perusteella. ProPublican selvityksen mukaan erään firman algoritmi suosii valkoisia ja antaa tyypillisesti afroamerikkalaisille huonomman riskiarvion.

Marylandin yliopiston journalismin professori Nick Diakopoulos on osoittanut muun muassa, että Uber-autojen odotusajat ovat pidempiä afroamerikkalaisten asuinalueilla ja että Googlen hakutulokset suosivat demokraatteja republikaanien sijaan.

Aiheesta taannoin Helsingin Tutki-konferenssissa puhunut Diakopoulos totesi, että kiistattomien todisteiden hankkiminen voi olla hyvin hankalaa. Hän on pystynyt kiertämään mustan laatikon ongelman ja keräämään itse dataa algoritmien toiminnasta. Ilman sisäpiirin tietoa vaikeinta on silti vastata journalismin peruskysymykseen: miksi algoritmi toimii niin kuin se toimii?

Onko vinouman taustalla harkittu ominaisuus vai puhdas moka? Kummassakin tapauksessa digipalvelujen käyttäjillä pitäisi olla oikeus tietää.

 

Mikään teknologia sinänsä ei ole lähtökohtaisesti hyvä tai paha, mutta ei se ole myöskään neutraali. Koodin ja algoritmien kirjoittajat vaikuttavat – usein tiedostamattaan – lopputuloksen toimintaan. He siirtävät omia näkemyksiään ja ennakkoluulojaan digipalvelujen ominaisuuksiksi.

Tutkivasta algoritmijournalismista on toistaiseksi varsin harvoja esimerkkejä. Se on jälleen yksi osoitus siitä, että toimituksiin tarvitaan aivan uudenlaisia taitoja.



7 2019
Arkisto

Paluumuuttajat

Viestintätyö houkuttelee journalisteja, mutta kaikki eivät jää sille tielleen. Katri Makkonen ja muut palaajat kertovat nyt, mitä reissu opetti.

Kun sananvapautta loukataan, Suomen media ei puolusta itseään

”Suomi on sananvapauden kärkimaa niin kauan kuin media käyttää sananvapauttaan niin, ettei tärkeää miestä harmita”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Viestinnän ja journalismin sekoittuminen huolettavat, mutta väärästä syystä

”Viestinnän ja journalismin sekoittuminen on vaarallista ja johtaa journalismin uskottavuuden horjumiseen. Suurin uhka eivät kuitenkaan ole viestintäalalla piipahtaneet toimittajat”, kirjoittaa Maria Pettersson.

On vähän hassua puuhaa lukea uutisia televisiossa, Matti Rönkä

Ylen ykkösuutisankkurin toiveuni on kertoa kansalle vaalituloksista joka sunnuntai. ”Minä en innostu enää mistään”, Rönkä sanoo.

Näin syntyy ruokalehden juttu kauden sienistä

Glorian ruoka & viini tilasi freelance-ruokatoimittaja Anu Braskilta sieniruokajutun. Jutunteko alkoi kesäkuussa 2018. Juttu ilmestyi yli vuotta myöhemmin.

Kikylle ei ole media-alalla perusteita, ja siksi sen on aika mennä

”Media-alalla ei ole paljoa tekemistä Suomen viennin kanssa”, kirjoittaa edunvalvontajohtaja Petri Savolainen.

Ammattiliitot saivat kikystä tarpeekseen

Lisää työpaikkoja ja työlle tekijöitä. Syntyi kilpailukykysopimus eli kiky. Eniten siitä hyötyvät työnantajat.

”Kärpäsenpaskalla” on väliä

”Oikeaoppiset merkinnät osoittavat, että toimitus on kunnioittanut vieraiden kielten ominaispiirteitä”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vardagen är exotisk – och därför behövs utrikeskorrespondenter

”Publiken vill se vanlig afrikansk vardag, för det är något man sällan ser”, skriver Liselott Lindström.

”Lamppuja pitäisi syttyä päivittäin”

Turo Uskali aloitti Jyväskylän yliopiston journalistiikan apulaisprofessorina.

Kumottu kielteinen päätös on paras palaute turvaa hakevien journalistien auttamisesta

”Olen saanut tutustua arkisen sananvapauden sankareihin, jotka ovat paenneet henkensä edestä”, kirjoittaa Juha Rekola

Pikkukalsarit jalassa, väärä avain kädessä

” Palatessa avain ei käynytkään huoneeni oveen”, muistaa Simo Hyttinen.

Kaukomatkailija ja seikkailija on poissa

Kuolleita: Toimittaja Heikki Haapavaara 26. 3. 1956 Kajaani – 26. 8. 2019 Singapore

Intohimoinen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Janne Salomaa Helsinki 24. 4. 1984 – Helsinki 25. 8. 2019

Toimittaja henkeen ja vereen

Toimittaja Riitta Turunen 3. 4. 1961 Ilomantsi – 21. 7. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta