Aikansa mediataituri

Presidenttikauden alku oli Mauno Koiviston mediasuhteissa vaikeaa aikaa, kirjoittaa Risto Uimonen.

Mestari. Mauno Koivisto vastailee toimittajien kysymyksiin paluulennolla valtiovierailulta Itä-Saksasta vuonna 1987.

JOURNALISTI
26.5.2017

Risto Uimonen, teksti
Martti Kainulainen/Lehtikuva, kuva

Mauno Koivisto (1923–2017) oli aikoinaan primus inter pares, Suomen politiikan ykkönen median hyödyntäjänä. Mediataiturikin ajautui silti presidenttinä kahnauksiin toimittajien kanssa.

Koivisto ymmärsi ennen muita poliitikkoja imagon voiman. Hän rakensi television avulla itsestään mielikuvaa, joka vei hänet komeaan voittoon presidentinvaaleissa 1982 ja 1988. Koivisto ei juuri pukahtanut mediastrategioistaan, mutta paljasti lehtihaastattelussa 1981 tajuavansa pelin hengen ja persoonan kyvyn tehdä hyvä vaikutus, vaikka asiat olisivat hullusti.

”Se on show’ta, mutta minkäpäs teet. Pitää vain hyväksyä ja hyödyntää, mitä ei pysty muuksi muuttamaan.”

Koivisto ei ollut puoluejohtaja

eikä aktiivipoliitikko. Hän tarvitsi mediaa pysyäkseen otsikoissa ja ihmisten mielissä nokkelana, tietävänä ja omaperäisenä persoonana. Ylen haastattelussa Katajanokalla 1981 kaukopartiomies iski yllättäen Urho Kekkosta vastaan. Siinä valkeni monille seuraavan presidentin nimi.

Rusettia käyttänyt ja ”turkua” puhunut Koivisto tunkeutui otsakiehkuroineen kansan tietoisuuteen 1960-luvulla valtiovarainministerinä ja pääministerinä. Varsinaisen Koivisto-ilmiön synnyttivät hänen rennot televisioesiintymisensä.

Kuuluisin on Jatkoaika, jossa Koivisto hauskuutti 1968 Lenita Airistoa ja katsojia laskemalla leikkiä charmistaan naisten keskuudessa.

Koivistolta oli helppo saada haastatteluja ja kuvia, koska hän tarvitsi julkisuutta presidenttitiellään, josta hän vaikeni kuin muuri. Hän vaali niin valtioneuvoston jäsenenä kuin Suomen Pankin pääjohtajana suhteita mediaan.

Koiviston pääministerinä aloittamat illanistujaiset Kesärannassa olivat hauskoja tilaisuuksia, kun isäntä viihdytti vieraita kahvi- ja konjakkivaiheessa jutuillaan. Koiviston ”kalvosulkeiset” Suomen Pankissa herättivät taas ihastusta taloustoimittajissa.

 

Kun Koivistosta tuli presidentti, toimittajat pettyivät. Hän ei tuonutkaan uutta aikaa valtionpään mediasuhteisiin, vaan vetäytyi presidentillisen suojamuurin taakse ja ryhtyi äksyilemään toimittajille. Hän oli nyt presidentti, joka halusi estää Kekkosen ajan kahleista vapautunutta mediaa tärvelemästä ulkopolitiikkaansa.

Koivisto nimitti toimittajia sopuleiksi ja kielsi tulkitsemasta lausuntojaan. Jännittyneiden mediasuhteiden huippu koettiin, kun hän ryhtyi painostamaan Yleä niin sanotussa sitaattikiistassa 1985. Rauha mediasuhteisiin laskeutui vasta, kun Koivisto sai valtioneuvoston tiedotuspäällikön Tom Westergårdin media-avustajakseen.

Kohut korostuivat, mutta media sai presidentti Koivistolta välillä jymyjuttuja ja muuta kiinnostavaa aineistoa. Hän myös jatkoi taustatilaisuuksiaan, joissa hän ei vain antanut, vaan myös sai tietoa toimitusten ajatuksista.

 

Kolmas vaihe Koiviston mediasuhteissa alkoi, kun hän jäi eläkkeelle. Hän oli jälleen helposti lähestyttävissä ja antoi kirjoillaan medialle jutunaiheita. Vasta kun ikä alkoi painaa, ovi sulkeutui pikkuhiljaa.

Haastattelin Koivistoa 2010 kirjaani Pääministerin puhuva pää. Kun lähdin pois, Tellervo Koivisto saattoi minut ovelle ja lausahti: ”Olipa se hyvä, että tämä haastattelu järjestyi vielä.”

Presidentti oli voinut huonosti. Eivät haastattelut kuitenkaan siihen loppuneet. Koivisto esiintyi vielä lukuisia kertoja eri välineissä.



14 2018
Arkisto

Synkkä salaisuus

Toimittaja Ari Lahdenmäki on kirjoittanut lukuisia juttuja etiikasta ja naisten oikeuksista. Marraskuussa hän sai kaksi tuomiota seksuaalirikoksista. Journalisti haastatteli kahtatoista naista, jotka kertovat lisää Lahdenmäen pimeästä puolesta.

Akateeminen iltapäivälehtimies

Pasi Kivioja ennustaa väitöskirjassaan painettujen iltapäivälehtien loppua.

Villille tv-alalle toivotaan tes-suitsia

Elokuva- ja tv-alan työehtosopimuksesta halutaan yleissitova. Journalistiliitto toivoo päätöksen kohentavan alan palkkatasoa.

Utu-uutiset sumentavat todellisuuden

Uutiset kauppakeskuksen vaikeuksista tai alhaisen syntyvyyden aiheuttamasta huoltosuhdehuolesta eivät ole valheita. Silti ne vääristävät asioiden mittakaavan valeuutisille ominaiseen tapaan, kirjoittaa Janne Saarikivi.

Stor i truten. Mikael Sjövall är tillbaka i rollen som journalist och uppskattar möjligheten att ställa också de obekväma frågorna. ”Jag har alltid haft svårt att arbeta med tillrättalagd information där man på skyler över obekväma saker och bäddar in sanningen i begreppsliga rökridåer.”

En reporter som skyr rökridåer

Propagandabranschen kändes som en tvångströja för Mikael Sjövall. Som journalist får han ställa de besvärliga frågorna och berätta sanningen utan att bädda in den.

Vaikuttajasta vuorovaikuttajaksi

Yle tavoittelee tiiviimpää yleisösuhdetta sallimalla uutisten kommentoinnin. Suunnitelmissa on, että toimittajat käyttävät jatkossa osan työajastaan yleisön kanssa keskusteluun. Kyse voi olla uutistyön murroksesta, jossa toimittajien ammatti-identiteettiä määritellään uudelleen.

Toimittaja Tapio Mainio (oik.) työskentelee eläkeläisenä yhtä paljon kuin päivätyössä Helsingin Sanomissa. Nyt toimeksiantajia on useita. Yksi niistä on Kauppalehti, johon hän haastatteli metsänomistaja Jorma Seppästä Suomussalmella.

Samalla viivalla

Moni toimittaja jatkaa työntekoa eläkkeelle jäätyään. Töitä tekemällä voi päästä samaan ansiotasoon kuin aktiiviuran aikana.

Valokuvan puolustaja. Marina Ekroos perusti startupin suojellakseen valokuvakulttuuria, mutta ei ehdi itse enää juurikaan kuvata.

Oikeutta valokuville

Valokuvaaja Marina Ekroos haluaa pelastaa maailman huonosti rajatuilta valokuvilta.

Av kärlek till värvet

I Sverige visar en utredning att mediehusen de senaste åren kraftigt har dumpat frilansarnas arvoden. Något stort engagemang från dem som har fasta jobb har veterligen inte hörts av, skriver Jeannette Björkvist.

Raimo Tyykiluodon on 12 diktaattoria -sarjaa tehdessään pitänyt miettiä, miten kertoa diktaattorien teoista sekä aiheen vaatimalla vakavuudella että koukuttaen kuuntelijat. ”Kaikkea ei pidä kertoa paasaten sormi pystyssä, vaan kuuntelijalle pitää antaa mahdollisuus oivaltaa. Silloin asiat jäävät parhaiten mieleen.”

Sairaan kiinnostavat diktaattorit

Raimo Tyykiluoto mietti aloittaessaan 12 diktaattoria -radiosarjan tekemistä, miten kertoa julmuuksista pröystäilemättä. ”Sarjassa on myös tragikoomisuutta, joka tekee siitä kuunneltavan”, hän kertoo.

Vaarallinen suhde

Kriitikot usein tuntevat oman taiteenlajinsa tekijöitä. Milloin suhde on liian läheinen?

Koska Anni Kuittisen kansantanssiryhmän Motoran Pelmakat jäsenet asuvat eri paikkakunnilla ryhmä harjoittelee vain kerran kuussa. Intensiivisinä tanssiviikonloppuina harjoitustunteja kertyy yhteensä 10 – 14.

Ylpeästi kansantanssija

Anni Kuittinen haluaa murtaa kansantanssia koskevia ennakkoluuloja.

Nopea paluu journalistiksi

Sanna Keskinen, 44, aloittaa tammikuussa Kainuun Sanomien päätoimittajana.

Mediakunta hallituksen tärkein onnistuminen

Journalistiliitto saa joulukuussa uuden valtuuston ja hallituksen. Journalisti selvitti, missä nykyinen hallitus on mielestään onnistunut ja missä jäi parantamisen varaa.

Lapsuuden loppu

Kolmas kerta voisi sanoa toden, mutta sitä toimittaja Simo Ahtee ei uskalla Don Rosan haastattelussa yrittää.

Kieli, alkeet

Se että ihmiset käyttävät vapaamuotoisessa ilmaisussaan englanninkielisiä sanoja ja puhekielisiä muotoja, ei ole kielen rappiota. Se on tavallista kielellistä vaihtelua, kielen rikkautta, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Karhea kirja rikostoimittamisesta

Mielenkiintoisinta Oikeustoimittajien 30-vuotisjuhlakirjassa, Etusivun rikoksissa on juttuprosessien avaaminen ja toimittajan työhön liittyvät inhimilliset yksityiskohdat, kirjoittaa Marja Honkonen.

Höga inkomster med två roller

Personer som både är vd och chefredaktör, så kallade publishers, ligger på topp när man jämför förvärvsinkomsterna 2017 bland mediecheferna i Svenskfinland.

Othman fortsätter skriva

I veckan firades Henrik ”Otis” Othmans sista arbetsdag på Österbottens Tidning (ÖT). Othman hann jobba på ÖT, tidigare Jakobstads Tidning, i nästan 40 år. Han kommer som pensionär att titulera sig publicist.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta