Viimein tositoimiin

JOURNALISTI
5.5.2017

Markku Lappalainen
markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Freelancereiden ja muiden itsensä työllistäjien asemaan on odotettavissa parannusta. Juha Sipilän (kesk.) hallitus teki huhtikuun lopun puoliväliriihessä päätöksiä, jotka toteutuessaan merkitsevät konkreettisia askelia kohti parempaa. Journalistiliiton vuosia jatkunut vaikuttamistyö ja yhteistoiminta muiden järjestöjen kanssa alkaa kantaa hedelmää.

Itsensä työllistäjien asiaa on kohta kymmenen vuotta palloteltu lukuisissa työryhmissä, joiden raportit eivät ole johtaneet välittömiin käytännön toimiin. Ministerien ja muiden poliitikkojen tapaamisten anti on jäänyt vähäiseksi. Sanojen tasolla ongelmia on ymmärretty, mutta kauniit puheet ovat muuttuneet teoiksi kovin verkkaisesti.

Itsensä työllistäminen on yleistynyt työelämän suurten mullistusten tuloksena. Yksinyrittäjiä, ammatinharjoittajia, freelancereita ja apurahojen turvin töitä tekeviä on jo yli 180 000. He eivät ole palkansaajia eivätkä perinteisiä yrittäjiä. He ovat väliinputoajia, jotka ovat jääneet vaille tasa-arvoista sosiaaliturvaa ja työmarkkina-asemaa.

Yrittäjyyden ja työnteon uusia muotoja arvioidessaan hallitus kirjasi nyt halunsa huomioida muun muassa itsensä työllistämiseen sekä yrittäjyyden ja palkkatyön yhdistelmiin liittyvät tarpeet.

Hallituksen päätös sisältää kirjauksen sallia työttömän harjoittaa yritystoimintaa neljä kuukautta ja saada samanaikaisesti työttömyysetuutta. Ratkaisuun liittyy myös niin sanotun yhdistelmävakuutuksen käyttöönoton valmistelu, joka selkeyttää yrittäjyyttä ja palkkatyöpätkiä yhdistelevien työntekijöiden sosiaaliturvaa.

Itsensä työllistäjiä on paljon luovilla aloilla; esimerkiksi journalisteista noin viidennes on freelancereita. Puoliväliriihen tavoitteisiin kirjattu halu parantaa luovien alojen toimintaedellytyksiä on sekin myönteinen signaali.

Nämä ovat asioita, joita Journalistiliitto on vuosien ajan eri yhteyksissä nostanut esille, viimeksi tammikuussa työministeri Jari Lindströmin (ps.) tapaamisessa. Nyt tehdyt linjaukset ovat merkittäviä.

Kyseessä on kuitenkin vasta päänavaus. Jatkossa tarvitaan myös muita toimia: muutoksia sosiaali- ja työttömyysturvaan, kilpailuoikeuteen, työlainsäädäntöön ja verotukseen. Työelämän muutokset pitää ottaa huomioon myös seuraavalle hallituskaudelle jatkuvassa sosiaaliturvauudistuksessa.

Notkahdus vai alamäen alku?

Huipulta on vain yksi suunta. Suomi on menettänyt asemansa sananvapauden ykkösmaana. Syykin on selvä: pääministeri Juha Sipilän (kesk.) Yleen kohdistama painostus, jonka seurauksena Yle taipui tarpeettomasti rajoittamaan uutistoimintaansa.

Toimittajat ilman rajoja -järjestön vuotuisessa lehdistönvapausvertailussa Suomen edelle nousivat Norja ja Ruotsi. Kolmossijamme sinänsä on kunniallinen.

On kuitenkin aiheellista vakavasti pohtia vertailun raporttiin kirjattua ajatusta, jonka mukaan Suomen sijoituksen lasku ilmentää poliittisen kontrollin voimistumista. Olemmeko matkalla yhä alemmaksi, sallimmeko painostuksen muuttua arkiseksi, annammeko sen vaikuttaa?

Poliitikot ja muut vallanpitäjät voisivat kurkistaa Norjaan ja Ruotsiin, joissa toimijat tuntevat roolinsa paremmin. Lehdistönvapaus on demokratian perustaa, arvo jota pitää vaalia.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta