Viimein tositoimiin

JOURNALISTI
5.5.2017

Markku Lappalainen
markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Freelancereiden ja muiden itsensä työllistäjien asemaan on odotettavissa parannusta. Juha Sipilän (kesk.) hallitus teki huhtikuun lopun puoliväliriihessä päätöksiä, jotka toteutuessaan merkitsevät konkreettisia askelia kohti parempaa. Journalistiliiton vuosia jatkunut vaikuttamistyö ja yhteistoiminta muiden järjestöjen kanssa alkaa kantaa hedelmää.

Itsensä työllistäjien asiaa on kohta kymmenen vuotta palloteltu lukuisissa työryhmissä, joiden raportit eivät ole johtaneet välittömiin käytännön toimiin. Ministerien ja muiden poliitikkojen tapaamisten anti on jäänyt vähäiseksi. Sanojen tasolla ongelmia on ymmärretty, mutta kauniit puheet ovat muuttuneet teoiksi kovin verkkaisesti.

Itsensä työllistäminen on yleistynyt työelämän suurten mullistusten tuloksena. Yksinyrittäjiä, ammatinharjoittajia, freelancereita ja apurahojen turvin töitä tekeviä on jo yli 180 000. He eivät ole palkansaajia eivätkä perinteisiä yrittäjiä. He ovat väliinputoajia, jotka ovat jääneet vaille tasa-arvoista sosiaaliturvaa ja työmarkkina-asemaa.

Yrittäjyyden ja työnteon uusia muotoja arvioidessaan hallitus kirjasi nyt halunsa huomioida muun muassa itsensä työllistämiseen sekä yrittäjyyden ja palkkatyön yhdistelmiin liittyvät tarpeet.

Hallituksen päätös sisältää kirjauksen sallia työttömän harjoittaa yritystoimintaa neljä kuukautta ja saada samanaikaisesti työttömyysetuutta. Ratkaisuun liittyy myös niin sanotun yhdistelmävakuutuksen käyttöönoton valmistelu, joka selkeyttää yrittäjyyttä ja palkkatyöpätkiä yhdistelevien työntekijöiden sosiaaliturvaa.

Itsensä työllistäjiä on paljon luovilla aloilla; esimerkiksi journalisteista noin viidennes on freelancereita. Puoliväliriihen tavoitteisiin kirjattu halu parantaa luovien alojen toimintaedellytyksiä on sekin myönteinen signaali.

Nämä ovat asioita, joita Journalistiliitto on vuosien ajan eri yhteyksissä nostanut esille, viimeksi tammikuussa työministeri Jari Lindströmin (ps.) tapaamisessa. Nyt tehdyt linjaukset ovat merkittäviä.

Kyseessä on kuitenkin vasta päänavaus. Jatkossa tarvitaan myös muita toimia: muutoksia sosiaali- ja työttömyysturvaan, kilpailuoikeuteen, työlainsäädäntöön ja verotukseen. Työelämän muutokset pitää ottaa huomioon myös seuraavalle hallituskaudelle jatkuvassa sosiaaliturvauudistuksessa.

Notkahdus vai alamäen alku?

Huipulta on vain yksi suunta. Suomi on menettänyt asemansa sananvapauden ykkösmaana. Syykin on selvä: pääministeri Juha Sipilän (kesk.) Yleen kohdistama painostus, jonka seurauksena Yle taipui tarpeettomasti rajoittamaan uutistoimintaansa.

Toimittajat ilman rajoja -järjestön vuotuisessa lehdistönvapausvertailussa Suomen edelle nousivat Norja ja Ruotsi. Kolmossijamme sinänsä on kunniallinen.

On kuitenkin aiheellista vakavasti pohtia vertailun raporttiin kirjattua ajatusta, jonka mukaan Suomen sijoituksen lasku ilmentää poliittisen kontrollin voimistumista. Olemmeko matkalla yhä alemmaksi, sallimmeko painostuksen muuttua arkiseksi, annammeko sen vaikuttaa?

Poliitikot ja muut vallanpitäjät voisivat kurkistaa Norjaan ja Ruotsiin, joissa toimijat tuntevat roolinsa paremmin. Lehdistönvapaus on demokratian perustaa, arvo jota pitää vaalia.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta