Viimein tositoimiin

JOURNALISTI
5.5.2017

Markku Lappalainen
markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Freelancereiden ja muiden itsensä työllistäjien asemaan on odotettavissa parannusta. Juha Sipilän (kesk.) hallitus teki huhtikuun lopun puoliväliriihessä päätöksiä, jotka toteutuessaan merkitsevät konkreettisia askelia kohti parempaa. Journalistiliiton vuosia jatkunut vaikuttamistyö ja yhteistoiminta muiden järjestöjen kanssa alkaa kantaa hedelmää.

Itsensä työllistäjien asiaa on kohta kymmenen vuotta palloteltu lukuisissa työryhmissä, joiden raportit eivät ole johtaneet välittömiin käytännön toimiin. Ministerien ja muiden poliitikkojen tapaamisten anti on jäänyt vähäiseksi. Sanojen tasolla ongelmia on ymmärretty, mutta kauniit puheet ovat muuttuneet teoiksi kovin verkkaisesti.

Itsensä työllistäminen on yleistynyt työelämän suurten mullistusten tuloksena. Yksinyrittäjiä, ammatinharjoittajia, freelancereita ja apurahojen turvin töitä tekeviä on jo yli 180 000. He eivät ole palkansaajia eivätkä perinteisiä yrittäjiä. He ovat väliinputoajia, jotka ovat jääneet vaille tasa-arvoista sosiaaliturvaa ja työmarkkina-asemaa.

Yrittäjyyden ja työnteon uusia muotoja arvioidessaan hallitus kirjasi nyt halunsa huomioida muun muassa itsensä työllistämiseen sekä yrittäjyyden ja palkkatyön yhdistelmiin liittyvät tarpeet.

Hallituksen päätös sisältää kirjauksen sallia työttömän harjoittaa yritystoimintaa neljä kuukautta ja saada samanaikaisesti työttömyysetuutta. Ratkaisuun liittyy myös niin sanotun yhdistelmävakuutuksen käyttöönoton valmistelu, joka selkeyttää yrittäjyyttä ja palkkatyöpätkiä yhdistelevien työntekijöiden sosiaaliturvaa.

Itsensä työllistäjiä on paljon luovilla aloilla; esimerkiksi journalisteista noin viidennes on freelancereita. Puoliväliriihen tavoitteisiin kirjattu halu parantaa luovien alojen toimintaedellytyksiä on sekin myönteinen signaali.

Nämä ovat asioita, joita Journalistiliitto on vuosien ajan eri yhteyksissä nostanut esille, viimeksi tammikuussa työministeri Jari Lindströmin (ps.) tapaamisessa. Nyt tehdyt linjaukset ovat merkittäviä.

Kyseessä on kuitenkin vasta päänavaus. Jatkossa tarvitaan myös muita toimia: muutoksia sosiaali- ja työttömyysturvaan, kilpailuoikeuteen, työlainsäädäntöön ja verotukseen. Työelämän muutokset pitää ottaa huomioon myös seuraavalle hallituskaudelle jatkuvassa sosiaaliturvauudistuksessa.

Notkahdus vai alamäen alku?

Huipulta on vain yksi suunta. Suomi on menettänyt asemansa sananvapauden ykkösmaana. Syykin on selvä: pääministeri Juha Sipilän (kesk.) Yleen kohdistama painostus, jonka seurauksena Yle taipui tarpeettomasti rajoittamaan uutistoimintaansa.

Toimittajat ilman rajoja -järjestön vuotuisessa lehdistönvapausvertailussa Suomen edelle nousivat Norja ja Ruotsi. Kolmossijamme sinänsä on kunniallinen.

On kuitenkin aiheellista vakavasti pohtia vertailun raporttiin kirjattua ajatusta, jonka mukaan Suomen sijoituksen lasku ilmentää poliittisen kontrollin voimistumista. Olemmeko matkalla yhä alemmaksi, sallimmeko painostuksen muuttua arkiseksi, annammeko sen vaikuttaa?

Poliitikot ja muut vallanpitäjät voisivat kurkistaa Norjaan ja Ruotsiin, joissa toimijat tuntevat roolinsa paremmin. Lehdistönvapaus on demokratian perustaa, arvo jota pitää vaalia.



6 2019
Arkisto
Ylessä työskentelevät Seurin veljekset löysivät toisensa aikuisuuden kynnyksellä. Ville (oik.) vei Ollin alaikäisenä Helsingin baareihin.” kuva: Jaakko Martikainen

Miltä tuntuu, kun haastateltavat kuvittelevat jatkuvasti puhuvansa veljelle?

Tai kun joutuu kilpailemaan perheenjäsenen kanssa saman alan työpaikoista? Toimittajina työskentelevät sisarusparit avasivat perhe- ja työsuhteitaan.

Jos työnantaja ei ole uskollinen, ei työntekijänkään tarvitse olla

”Työntekijän ei ole järkevää sitoutua tai joustaa enempää kuin työpaikka on valmis sitoutumaan ja joustamaan”, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Ylelle vinoilu loppuu sinun vahtivuorollasi, Johanna Lahti?

Johanna Lahti aloittaa marraskuussa Ilta-Sanomien uutena vastaavana päätoimittajana. ”Kiroiluni on asettunut sellaiselle tasolle, että minut voi päästää huoletta myös kalustettuihin huoneisiin.”

Lukijat maksavat luottamuksesta, epäpuhtaasta journalismista ja fermentointikursseista

Journalismia on aina rahoitettu muullakin kuin hardcore-uutisilla. Journalistien on vain vaikea myöntää sitä, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Näin syntyvät media-alan työehtosopimukset

Paljonko saat palkkaa, kuinka pitkä lomasi on ja joudutko tekemään kiky-tunteja? Muun muassa nämä kysymykset ratkaistaan syksyn ja talven tes-neuvotteluissa. Näin neuvotteluvalmistelut etenevät.

Maryan Abdulkarim on muun muassa kolumnisti, käsikirjoittaja, kirjailija ja taiteilija. ”Tätä urapolkua en osannut suunnitella, vaan asiat ovat seuranneet toisiaan. Kun joku pyytää mukaan johonkin, mietin aina, olenko riittävän hyvä tähän. Mutta kun epäilyistään huolimatta lähtee mukaan, huomaa, että okei – minusta on myös tähän.”

Miksi vähemmistön asiat näyttäytyvät enemmistön kiusana, kysyy Maryan Abdulkarim

”Sysäys ajatusteni sanallistamiseen oli Helsingin Sanomien juttu, jossa lukija kysyi, miksi suihku ja vessanpönttö sijoitetaan kylpyhuoneessa vierekkäin niin, että sukat kastuvat, ja arkkitehti vastasi, että esteettömyysmääräysten takia.”

Pari klikkausta voittaa pään raapimisen

”Arvailu ja kritiikitön googlailu ovat journalismissa edelleen turhan yleisiä menetelmiä varsinkin kiireessä. Ilahduttavan moni toimittaja on kuitenkin vähitellen löytänyt luotettavat verkkopalvelut”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Emojier som journalistik

”Uppdateringen är mångas första kontakt med den journalistik som följer och att fånga läsarens uppmärksamhet är i det här fallet att färga den”, skriver Dan Lolax.

Huolellinen töistä sopiminen helpottaa asiakkaan ja freelancerin elämää

Vaikka ulkoistettaessa työstä halutaan eroon, työn suunnittelu ei saisi päättyä ostajan päässä siihen, kun päätös ulkoistamisesta tehdään, kirjoittaa Hanna Kokkonen.

Raskaus ei ole syy olla jatkamatta määräaikaisuutta

”Raskauden tai äitiyden takia voi tulla helposti syrjityksi huomaamattaan. Aina työnantajakaan ei ymmärrä tekevänsä väärin”, kirjoittaa Journalistiliiton lakimies Rami Lindström.

Tommy Pohjola on kokenut penkoja

Tommy Pohjola aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta.

Alaston paparazzi nappasi uutiskuvan

”Vielä vettä tippuen kaivoin kameran laukusta, vaihdoin zoomin ja otin matalan tähtäysasennon kylmälle ikkunalaudalle”, kirjoittaa Jukka Järvelä.

Intohimoinen tekniikkatoimittaja

Kuolleita: Toimittaja Tero Lehto 25. 5. 1978 Espoo – 3. 7. 2019 Helsinki

Kotiseutu- ja paikallislehtimies

Kuolleita: paikallislehtimies Kurt Ratia 28. 9. 1943 Lahti – 11. 3. 2019 Hyvinkää

Intohimona radio

Kuolleita: toimittaja Heikki Peltonen 27. 6. 1947 Uusikaupunki – 3. 7. 2019 Merikarvia

Toimittajasta jäi muisto itärajalle

Kuolleita: toimittaja Urho Kinnunen 28. 6. 1930 Ilomantsi – 18. 6. 2019 Ilomantsi

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta