Vastine vai mielipidekirjoitus?

Journalistin ohjeet 21 ja 22

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

JO 23: Kannanotto on puheenvuoro, joka on syytä julkaista mahdollisimman nopeasti ilman sen yhteyteen liitettyjä asiattomia lisäyksiä.

Katso myös: Sananvapauslaki §8 ja §9.

JOURNALISTI
5.5.2017

Janne Salomaa, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Vastine on poikkeus päätoimittajan oikeuteen päättää julkaisun sisällöstä.

Tässä lehdessä julkaistaan oikaisu koskien edellisessä Journalistissa julkaistua Väärin tutkittu -juttua. Oikaisussa kerrotaan, että Helsingin Sanomat julkaisi lääkärijuttusarjaansa koskevia mielipidekirjoituksia – ei vastineita.

Arkipuheessa vastine ymmärretään usein puheenvuoroksi, joka kommentoi aiemmin julkaistua juttua. Se on kuitenkin myös juridinen termi.

Sananvapauslain mukaan ”yksityisellä henkilöllä, jolla on perusteltu syy katsoa aikakautisessa julkaisussa, verkkojulkaisussa tai niihin rinnastettavassa, toistuvasti lähetettävässä ohjelmassa esitetyn viestin loukkaavan itseään, on oikeus saada vastine julkaistuksi samassa julkaisussa tai ohjelmassa”.

Vastine on siis oikaisun tapaan poikkeus päätoimittajan oikeuteen päättää julkaisun sisällöstä.

Lain mukaan vastaavan toimittajan on julkaistava vastine ”ilman aiheetonta viivytystä asianmukaisessa laajuudessa ja samankaltaisella tavalla kuin vastinevaatimuksen perusteena oleva viesti”.

Myös Journalistin ohjeissa puhuttiin aiemmin vastineista. Vuonna 2005 termiksi vaihdettiin ”oma kannanotto”. Se pitää julkaista, jos erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta tahoa ei ole kuultu jutussa samanaikaisesti eikä jälkikäteen.

”Laissa ja Journalistin ohjeissa kyse on pitkälti samasta asiasta. Tärkein ero on, että Journalistin ohjeet antavat oikeuden omaan kannanottoon myös organisaatioille. Lainmukainen vastineoikeus on vain yksittäisillä ihmisillä”, sanoo Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström.

 

Tiedostusvälineet noudattavat hyvin oikeutta omaan kannanottoon. Viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari ei muista, että vastineoikeudesta olisi nostettu yhtään kannetta. JSN:a asia työllistää harvoin.

”Yleensä lehdet julkaisevat omat kannanotot asiallisesti. Enemmän ongelmia on samanaikaisessa kuulemisessa. Julkisuus voi olla niin kielteistä, ettei pelkkä kannanoton julkaisu jälkikäteen riitä, vaan kohdetta olisi pitänyt kuulla samanaikaisesti”, Grundström sanoo.

Journalistin ohjeiden mukaan jälkikäteinen kuuleminen voidaan hoitaa myös haastattelemalla kritiikin kohdetta jatkojutussa. Tämä on usein paras vaihtoehto.

Joskus vastineoikeus voi syntyä, vaikka kohdetta olisi kuultu.

”Jos lopullinen juttu on hyvin erilainen kuin henkilö on haastattelussa tiennyt, voi olla perusteltua julkaista vastine. Vastineen on tuotava kuitenkin olennaisesti uutta tietoa”, Korpisaari sanoo.

Grundström korostaa, että julkisuuden pitää olla erittäin kielteistä, jotta oikeus omaan kannanottoon syntyyn. Kritiikin pitää kohdistua suoraan johonkin henkilöön tai organisaatioon.

”JSN:lle tulee säännöllisesti kanteluita julkaisemattomista mielipidekirjoituksista, joissa kantelija on kokenut aiheen hyvin läheiseksi. Nämä kantelut yleensä karsitaan, eivätkä ne edes päädy neuvostoon”, Grundström sanoo.

 

Journalistin ohjeet tai laki eivät ota kantaa, kuinka pitkä oma kannanotto saa olla.

”Ei ole kuitenkaan perusteltua, että lyhyeen uutiseen saisi vastata parin sivun kannanotolla”, Grundström sanoo.

Vastineita julkaistaan sekä mielipidesivuilla että toimituksellisen aineiston seassa. Tähänkään ei ole virallisesta ohjetta. Korpisaaren mielestä vastineet olisi hyvä erottaa tavallista mielipidekirjoituksista esimerkiksi otsikossa. Joskus näin tehdäänkin.

”Tällöin lukijoille käy selväksi, että kirjoitus julkaistaan vastineoikeuden perusteella.”

Journalistin ohjeet 21 ja 22

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

JO 23: Kannanotto on puheenvuoro, joka on syytä julkaista mahdollisimman nopeasti ilman sen yhteyteen liitettyjä asiattomia lisäyksiä.

Katso myös: Sananvapauslaki §8 ja §9.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta