Onko aivan pakko?

JOURNALISTI
5.5.2017

Vesa Heikkinen, teksti

vesa.pekka.heikkinen@luukku.com

Kirjoittaja on suomen kielen dosentti ja tietokirjailija.

Pakkoruotsi-sanaa käytetään taajaan journalistisissa tuotoksissa ikään kuin neutraalina ilmauksena. Mutta onko se viaton, kysyy Vesa Heikkinen.

Pakkoruotsi on taas otsikoissa. Mutta onko sen pakko olla siellä?

Kielikellossa kerrottiin 1994 sanoista, joita oli otettu uuteen Perussanakirjaan. Aineiston keruu sen edeltäjään Nykysuomen sanakirjaan oli lopetettu jo 1930-luvun lopussa, ja Perussanakirjaan tuli 20 000 sellaista sanaa, joita ei löydy ”Nykäristä”.

Yksi sanoista on pakkoruotsi. Sitä määritellään sanakirjassa näin: ”ruotsin kielestä pakollisena kouluaineena”. Selite on samanlainen myös Perussanakirjan seuraajassa Kielitoimiston sanakirjassa.

Näyttää siltä, että sanan on alkujaan ottanut käyttöön Suomalaisuuden liitto 1987. Liitto vaati jo tuolloin pakkoruotsista luopumista. Sen jälkeen sana on pysynyt tiukasti otsikoissa.

Pakkoruotsi-sanaa käytetään taajaan journalistisissa tuotoksissa ikään kuin neutraalina ilmauksena. Mutta onko se viaton?

Sanakirjat eivät ota kantaa pakkoruotsin arvottavuuteen. Kun tutkii elävää kielenkäyttöä, ei voi olla huomaamatta, että pakkoruotsissa ei ole oikeastaan mitään neutraalia.

Sanaa viljelevät voimallisimmin omassa kielenkäytössään ne, jotka vaativat pakkoruotsista luopumista. ”Pakko-” kuvaa heidän kielteistä ja monesti vihamielistäkin asennettaan. Asenteellisuudesta kertoo sekin, että asiateksteissä puhutaan harvemmin muista kouluaineista pakkoina: montako juttua on rustattu pakkomatematiikasta tai pakkoliikunnasta?

Pakkoruotsi on ytimekäs huomiosana. Kaikki tietävät heti, mistä on kyse. Mutta yleisyys ja iskevyys eivät tarkoita sitä, että sana olisi vallankäytöstä ja vaikutuspyrkimyksistä vapaa. Eikä pitkään jatkunut käyttö tarkoita sitä, että sana olisi neutraalistunut.

Päinvastoin. Kaikille yhteisen ruotsin kielen opetuksen vastustajat ovat voitolla merkitysmittelössä. Den glider in.



8 2019
Arkisto

Freelancereiden tulot kasvavat ja he voivat hyvin, mutta he tekevät vähemmän journalismia

”On välttämätöntä, että liitto saisi jatkossa edustaa freelancereita neuvotteluissa”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Suolen toiminta kiinnostaa lukijoita enemmän kuin politiikka, Anu Ubaud

Helsingin Sanomien uusi päätoimittaja Anu Ubaud on tarkka yöunistaan ja siitä, ettei HS tee sisältömarkkinointiyhteistyötä Kiinan kansantasavallan kanssa.

Putinin trollit hyötyisi kriittisyydestä, mutta on tärkeä, ainutlaatuinen teos

”Kirjalla on kaksi suurta ansiota. Ensimmäinen on se, että Aro paljastaa, miten vaisusti isot yhtiöt kuten Facebook, Twitter ja Google ovat toimineet propagandaa vastaan”, kirjoittaa Anna-Lena Laurén arviossaan Jessikka Aron kirjasta.

Kiire on huumetta, kyvyttömyyttä ja usein oma valinta

”Olisiko sinulla vähemmän syövyttävää kiirettä, jos veisit asiat useammin loppuun saakka ja ottaisit vastuun päätöksistäsi”, kysyy Lauri Rotko.

När skattepengarna blev affärshemlighet

”Bara för att Finland just nu är det tredje minst korrupta landet i världen är vi på inget sätt immuna eller ens vaccinerade”, skiver Mikaela Löv.

Ylen journalismissa pitää näkyä yleisön arki

Poliitikot päättävät Ylen rahoituksesta ja tavoitteista. Näin tavoitteet vaikuttivat tasa-arvosta ja kotitöiden jakautumisesta kertovan jutun syntyyn.

Onko eropaketti hyvä diili? Siitä päättämiseen tarvitaan aikaa ja rauhaa.

Työsuhteiden päättäminen tapahtuu kaavamaisen mekaanisesti, vaikka siinä tilanteessa jos missä kaikkia pitäisi kohdella yksilöinä, kirjoittaa Tuomo Lappalainen

Uusi opiskelijalähettiläs Laura Forsén toivoo liiton puuttuvan palkattomiin harjoitteluihin

Laura Forsén aloitti lokakuun alussa Journalistiliiton opiskelijalähettiläänä. ”Uskon, että voin tuoda mukanani ajattelua 'boksin ulkopuolelta'.”

Jyrsijä ei pysynyt uskollisena latinalle

Ajatus gerbillistä oli sinänsä kaunis, kirjoittaa Ville Eloranta.

”Siellähän te olettekin”

Kuolleita: Uutisjuontaja Kari Toivonen 28. 7. 1942 Helsinki – 28. 9. 2019 Helsinki

Valoisa työkaveri on poissa

Kuolleita: Tapani Hannikainen 23. 3. 1958 Nuijamaa – 28. 9. 2019 Helsinki

”Pirzi” omistautui perheelle ja ystäville

Kuolleita: Toimistosihteeri Pirkko Vuortama 19. 6. 1940 Lappeenranta – 1. 3. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta