Onko aivan pakko?

JOURNALISTI
5.5.2017

Vesa Heikkinen, teksti

vesa.pekka.heikkinen@luukku.com

Kirjoittaja on suomen kielen dosentti ja tietokirjailija.

Pakkoruotsi-sanaa käytetään taajaan journalistisissa tuotoksissa ikään kuin neutraalina ilmauksena. Mutta onko se viaton, kysyy Vesa Heikkinen.

Pakkoruotsi on taas otsikoissa. Mutta onko sen pakko olla siellä?

Kielikellossa kerrottiin 1994 sanoista, joita oli otettu uuteen Perussanakirjaan. Aineiston keruu sen edeltäjään Nykysuomen sanakirjaan oli lopetettu jo 1930-luvun lopussa, ja Perussanakirjaan tuli 20 000 sellaista sanaa, joita ei löydy ”Nykäristä”.

Yksi sanoista on pakkoruotsi. Sitä määritellään sanakirjassa näin: ”ruotsin kielestä pakollisena kouluaineena”. Selite on samanlainen myös Perussanakirjan seuraajassa Kielitoimiston sanakirjassa.

Näyttää siltä, että sanan on alkujaan ottanut käyttöön Suomalaisuuden liitto 1987. Liitto vaati jo tuolloin pakkoruotsista luopumista. Sen jälkeen sana on pysynyt tiukasti otsikoissa.

Pakkoruotsi-sanaa käytetään taajaan journalistisissa tuotoksissa ikään kuin neutraalina ilmauksena. Mutta onko se viaton?

Sanakirjat eivät ota kantaa pakkoruotsin arvottavuuteen. Kun tutkii elävää kielenkäyttöä, ei voi olla huomaamatta, että pakkoruotsissa ei ole oikeastaan mitään neutraalia.

Sanaa viljelevät voimallisimmin omassa kielenkäytössään ne, jotka vaativat pakkoruotsista luopumista. ”Pakko-” kuvaa heidän kielteistä ja monesti vihamielistäkin asennettaan. Asenteellisuudesta kertoo sekin, että asiateksteissä puhutaan harvemmin muista kouluaineista pakkoina: montako juttua on rustattu pakkomatematiikasta tai pakkoliikunnasta?

Pakkoruotsi on ytimekäs huomiosana. Kaikki tietävät heti, mistä on kyse. Mutta yleisyys ja iskevyys eivät tarkoita sitä, että sana olisi vallankäytöstä ja vaikutuspyrkimyksistä vapaa. Eikä pitkään jatkunut käyttö tarkoita sitä, että sana olisi neutraalistunut.

Päinvastoin. Kaikille yhteisen ruotsin kielen opetuksen vastustajat ovat voitolla merkitysmittelössä. Den glider in.



3 2020
Arkisto

Kriisioloissa medialta vaaditaan malttia

Koronauutisoinnissa sekä toimittajien että yleisön on pakko oppia sietämään epävarmuutta ja muuttuvia tilanteita. Ja myös mediayhtiöiden on joustettava, kirjoittaa Maria Pettersson.

Päivi Anttikoski otti selfien Valtio­neuvoston linnan wc-tiloissa. Ennen ­koronaviruksen leviämistä ja valmiuslain käyttöönottoa siihen oli vielä aikaa.

Suosittelet kaikille toimittajille viestintäjohtajan uraa, Päivi Anttikoski

Valtioneuvoston viestintäjohtaja haluaa järjestää tiedotustilaisuuksia ihmisille eikä toimittajille.

Uutissatiiri viihdyttää ja viettelee, mutta se ei ole journalismia

”Satiirissa voidaan myös tarjota oikeamielistä identiteettiä katsojille”, kirjoittaa Janne Zareff.

Finländska medier dryper av vita räddare

När medierna lyfter upp en enskild person som hjälte kan det bidra till ökad volontärturism, skriver Liselott Lindström.

Koronaviruksen lyhennys voi olla uhkapeliä

”Vaikka 'koronan uhrien' ei tulkittaisikaan viittaavan pöytäpeliriippuvuuteen, myös otsikoissa olisi tyylikkäintä puhua (korona)viruksesta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Hovioikeus pohtii Janitskinin kuoleman vaikutusta tuomioon

MV-lehteen liittyvä oikeudenkäynti saattaa venyä jopa syksyyn.

Freelancer sairastaa omaan laskuunsa

”Freelancerin pitäisi saada työstään riittävä korvaus, joka riittää työterveyshuollon ja sairauspäivärahan maksamiseen”, kirjoittaa Hanna Kaisa Hellsten.

Yt-neuvottelut ovat neuvottelut, eivät sanelua, muistutti käräjäoikeus

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi helmikuussa Helsingin Evankelisen Opiston maksamaan korvauksia journalistisen alan opettajan työsuhteen päättämisriidassa. Oikeus arvioi sitä, käytiinkö yt-neuvottelut laillisesti.

Monipuolinen toimittaja ja tarkka vesipallotuomari

Kuolleita: Toimittaja Pasi Natunen 15. 7. 1967 Kuopio – 4. 2. 2020 Tuusula

Sanojen taitaja ja älykäs keskustelija

Kuolleita: Kulttuuritoimittaja Katriina Laine 27. 8. 1943 Pori – 4. 2. 2020 Pori

Uutisia Raumalta viideltä vuosikymmeneltä

Kuolleita: Uutispäällikkö Maija-Liisa Tuominen 5. 4. 1926 Kokemäki – 22. 2. 2020 Rauma

Ahkera ja leppoisa elävän kuvan ammattilainen

Kuolleita: Ohjaaja ja leikkaaja Matti Markkanen 26. 8. 1945 Kotka – 6. 11. 2019 Mikkeli

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta