Rohkeutta. Emmi Moilasella ei ole varsinaisia esikuvia, mutta hän arvostaa radiotoimittajissa rohkeutta. ”Pidän radiotoimittajista, jotka uskaltavat kysyä myös vaikeita asioita. Sellaista työtä katson ylöspäin.”

Oikeaan suuntaan

JOURNALISTI
5.5.2017

Oona Komonen, teksti
Jussi Vierimaa, kuva

Digitalisoituminen vauhdittaa radion muutosta. Emmi Moilaselle se on monipuolinen unelmatyö.

Teini-iästä se lähti. Radio tuntui läheiseltä formaatilta jo ennen kuin Emmi Moilanen, 25, tajusi, että sitä voi myös opiskella.

Kun paikka yliopiston suomen kielen linjalla ei auennut, vuosi kului HEO:n kansanopistossa radio- ja tv-journalismin linjalla.

Kansanopistossa opintoihin kuului harjoittelu Helsingin Lähiradiossa. Sinne Moilanen jäi vuodeksi tekemään ohjelmaa kerran viikossa kansanopiston päätyttyä.

”Siellä vahvistui, että tämä on minun juttuni. Radiossa pääsen hyödyntämään vahvuuksiani.”

Matka jatkui Turun ammattikorkeakoulun journalismilinjalle.

Viime lukuvuonna Moilanen toimi opiskelijaradio Radio Tutkan toisena projekti- ja toimituspäällikkönä. Suoraa lähetystä virtasi netin välityksellä ulos kampuksen studiosta iltaisin maanantaista keskiviikkoon.

”Lisäksi tein tuottajan ja juontajan töitä. Vaikka hommaa riitti, oli hienoa päästä puuhaamaan kaikkea.”
 

Radiotoimittajuus on Moilaselle unelmatyö, jossa pääsee toteuttamaan itseään monipuolisesti. Juontamisen ohella hän haluaa toimittaa ja ideoida juttuja. Eniten työssä kiinnostaa sosiaalinen puoli.

”Juontajana luon suhteen kuuntelijaan ja toimittajana tapaan ihmisiä”, Moilanen summaa.

Digitalisoituminen on vauhdittanut radion muutosta. Oheispalveluiden määrä on kasvanut: äänen lisäksi kanavat tarjoavat lisäherkkuina tekstiä, kuvaa ja videoita.

”Tänä päivänä netti ja sosiaalinen media ovat vahvasti mukana. Lisäksi pitää hallita toimittajan perusominaisuudet”, Moilanen selvittää.

Vaikka työpaikat vähenevät ja kilpailu lisääntyy, Moilanen ei halua murehtia tulevaa. Perusopit ovat takataskussa. Opinnot ovat olleet radiopainotteisia, mutta Moilasesta tuntuu, että hän on vasta nyt pääsemässä radiotöihin kiinni.

Neljäs ja viimeinen lukuvuosi alkaa ensi syksynä. Sitä ennen vuorossa on harjoittelu Yle Turussa sekä kesätyöt Bauer Median nettitoimituksessa.

”Luotan itseeni ja omaan osaamiseeni. Kyllä sen huomaa, että teen täysiä.”



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta