Kyttäystä vai yhteistyötä?

JOURNALISTI
5.5.2017

Anna-Sofia Nieminen, teksti

sohvi.nieminen@gmail.com

Kirjoittaja on Improbaturin päätoimittaja ja vapaa toimittaja.

Anna-Sofia Nieminen on sekä juttuja myyvä freelancer että ostava toimittaja. ”Kummassakin roolissa tuntuu aikamoiselta kynnykseltä ottaa kesken juttuprosessin yhteyttä toiseen osapuoleen, koska niin ei ole tapana tehdä”, hän kirjoittaa.

Ostava toimittaja ja freelancer eivät usein paljoa pidä yhteyttä sen jälkeen, kun ensimmäinen briiffaus on suoritettu. Seuraava sähköposti voi olla vasta se, jossa freelancer palauttaa jutun. Mutta olisiko muita, hedelmällisempiä tapoja toimia?

Freelancerin ammattitaitoa on tietysti kirjoittaa hyvä juttu annetuilla ohjeilla. Uskon kuitenkin, että monesti jonkinlainen välitsekkaus – lyhytkin ajatustenvaihto ja jopa pikainen editointi – tekisi jutuista parempia.

Olen tällä hetkellä kaksoisroolissa: freelancer, joka myy juttuja lehtiin, mutta myös Improbaturin päätoimittaja, joka ostaa juttuja. Kummassakin roolissa tuntuu aikamoiselta kynnykseltä ottaa kesken juttuprosessin yhteyttä toiseen osapuoleen, koska niin ei ole tapana tehdä. Ostavana toimittajana olisin kuumottava kyttääjä, freelancerina avuton riippakivi.

Kuitenkin jutun sisältö ja näkökulma tarkentuvat usein vasta juttuprosessin edetessä. Välillä olisi hyvä tarkistaa, että kaikilla on sama ajatus siitä, mihin suuntaan juttua kannattaa kuljettaa. Jälkikäteen korjailu on aina työläämpää.

Tarkistaminen käy vähän kuin ohimennen, jos on töissä samassa talossa. Sen kun marssii toisen työpisteelle ja kysyy mielipidettä pieneenkin asiaan. Mutta vaikka freelancer ei tule toimituksessa vastaan, se ei tarkoita, etteikö yhteyttä kannattaisi pitää myös juttuprosessin aikana.

Jos tuntuu liian vaikealta vain soittaa tarpeen mukaan, työskentelylle voi miettiä etukäteen raamit. Voi vaikka sopia, että freelancer tekee jutun haastattelut tiettyyn päivään mennessä, jolloin pidetään välitsekkaus. Tai voi sopia, että ajatuksia vaihdetaan sähköpostitse, jolloin kummankaan ajattelu ei katkea puhelimen soidessa.

Tällaisen pallottelun tuloksena näkökulmasta voi tulla hiotumpi, kärjestä terävämpi ja sisällöstä napakampi. Parhaimmillaan väli-tsekkaus säästää aikaa lopun editointivaiheesta, eikä kummankaan osapuolen tarvitse tehdä esimerkiksi väärinymmärrysten takia turhaa työtä.

Samalla tavalla olisi tärkeää antaa palautetta puolin ja toisin. Siten toimintatavat kehittyvät, ja sekin voi nopeuttaa yhteistyötä jatkossa.

Kunpa saisin itsekin pidettyä tämän mielessä, vaikka olisi kuinka kiire.



8 2020
Arkisto

Harva meistä on korvaamaton superneuvottelija

Työehtosopimukset ovat siitä käteviä, että niiden ansiosta tavan ihmisen ei juuri koskaan tarvitse huolehtia lomista, työajasta, vähimmäispalkasta tai siitä, maksetaanko sairauden ajalta palkkaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Onneksi minä en joudu jakamaan mediatukia

”Mediatukea olisi rehdimpää perustella työpaikkojen säilymisellä kuin demokratialla”, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Vapaapäivien pitäminen on sinulle lähinnä uuvuttavaa, Minna Holopainen

STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen tekee töitä melkein koko ajan ja on mahdollisesti itsekin tekoäly.

Näin syntyy Trendin syysmuotijuttu

Trendi tilasi stylisti ja valokuvaaja -työparilta helmikuussa syysmuotijutun. Kesällä kuvaaja ja malli vaihtuivat koronan takia. Juttu kuvattiin elokuussa kotieläintilalla.

Kielenhuollon päämaja ei ole käymässä turhaksi

”On viisainta, ettei yleiskielessä sooloilu karkaa käsistä. Tämä aika ei varsinaisesti kaipaa lisää ymmärryksen puutetta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vi måste respektera – och kredda varandra

”Vi måste respektera varandras arbete och kredda den som kreddas bör”, skriver Felicia Bredenberg.

Koronasta vauhtia muutoksiin

”Voisiko pandemiakurjuuden keskeltä löytyä jotain hyvääkin? Voidaanko esimerkiksi itsensä työllistäjille saada vihdoin pandemian vauhdittamana turvatumpi asema”, kysyy Suomen freelance-journalistien uusi puheenjohtaja Maria Markus.

Munkit ja possut

Kesätoimittaja Ilkka Vänttisen kuvissa näkyi sikoja juuri niin kuin pitikin – ja lisäksi jotain aivan muuta.

Uutistoimistotuki ehkä osaksi median koronatukea – tuen haku on alkanut

Median koronatukea voi saada journalistisen työn kustannuksiin. Myöntämisen ehtona on mainosmyynnin lasku. Erillistä uutistoimintaan suunnattua tukea on saanut aiemmin muun muassa STT.

Etävaltuusto nosti hien otsalle

Kuuluuko? Näkyykö? Journalistiliiton historian ensimmäisessä valtuuston hybridikokouksessa teknisiä pulmia ratkottiin lennosta, kirjoittaa Kira Närhi.

Herrasmies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Matti Vainio 20. 6. 1935 Sortavala – 5. 9. 2020 Hämeenlinna

Arvostettu monitoiminainen

Kuolleita: Toimittaja Liisa Laine Oulu 25. 3. 1936 – 8. 8. 2020 Helsinki

Hjärtat klappade för nyheter och rättvisa

Döda: Journalisten Ia Henriksson 5. 1. 1974 Helsingfors – 11. 7. 2020 Helsingfors

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta