Kyttäystä vai yhteistyötä?

JOURNALISTI
5.5.2017

Anna-Sofia Nieminen, teksti

sohvi.nieminen@gmail.com

Kirjoittaja on Improbaturin päätoimittaja ja vapaa toimittaja.

Anna-Sofia Nieminen on sekä juttuja myyvä freelancer että ostava toimittaja. ”Kummassakin roolissa tuntuu aikamoiselta kynnykseltä ottaa kesken juttuprosessin yhteyttä toiseen osapuoleen, koska niin ei ole tapana tehdä”, hän kirjoittaa.

Ostava toimittaja ja freelancer eivät usein paljoa pidä yhteyttä sen jälkeen, kun ensimmäinen briiffaus on suoritettu. Seuraava sähköposti voi olla vasta se, jossa freelancer palauttaa jutun. Mutta olisiko muita, hedelmällisempiä tapoja toimia?

Freelancerin ammattitaitoa on tietysti kirjoittaa hyvä juttu annetuilla ohjeilla. Uskon kuitenkin, että monesti jonkinlainen välitsekkaus – lyhytkin ajatustenvaihto ja jopa pikainen editointi – tekisi jutuista parempia.

Olen tällä hetkellä kaksoisroolissa: freelancer, joka myy juttuja lehtiin, mutta myös Improbaturin päätoimittaja, joka ostaa juttuja. Kummassakin roolissa tuntuu aikamoiselta kynnykseltä ottaa kesken juttuprosessin yhteyttä toiseen osapuoleen, koska niin ei ole tapana tehdä. Ostavana toimittajana olisin kuumottava kyttääjä, freelancerina avuton riippakivi.

Kuitenkin jutun sisältö ja näkökulma tarkentuvat usein vasta juttuprosessin edetessä. Välillä olisi hyvä tarkistaa, että kaikilla on sama ajatus siitä, mihin suuntaan juttua kannattaa kuljettaa. Jälkikäteen korjailu on aina työläämpää.

Tarkistaminen käy vähän kuin ohimennen, jos on töissä samassa talossa. Sen kun marssii toisen työpisteelle ja kysyy mielipidettä pieneenkin asiaan. Mutta vaikka freelancer ei tule toimituksessa vastaan, se ei tarkoita, etteikö yhteyttä kannattaisi pitää myös juttuprosessin aikana.

Jos tuntuu liian vaikealta vain soittaa tarpeen mukaan, työskentelylle voi miettiä etukäteen raamit. Voi vaikka sopia, että freelancer tekee jutun haastattelut tiettyyn päivään mennessä, jolloin pidetään välitsekkaus. Tai voi sopia, että ajatuksia vaihdetaan sähköpostitse, jolloin kummankaan ajattelu ei katkea puhelimen soidessa.

Tällaisen pallottelun tuloksena näkökulmasta voi tulla hiotumpi, kärjestä terävämpi ja sisällöstä napakampi. Parhaimmillaan väli-tsekkaus säästää aikaa lopun editointivaiheesta, eikä kummankaan osapuolen tarvitse tehdä esimerkiksi väärinymmärrysten takia turhaa työtä.

Samalla tavalla olisi tärkeää antaa palautetta puolin ja toisin. Siten toimintatavat kehittyvät, ja sekin voi nopeuttaa yhteistyötä jatkossa.

Kunpa saisin itsekin pidettyä tämän mielessä, vaikka olisi kuinka kiire.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta