Kohti keskustelua

Radio Dein päätoimittaja Kirsi Rostamo ei käy Facebook-keskusteluja muuttaakseen muiden mielipiteitä.

Kirsi Rostamon päätyö on johtaa valtakunnallisen Radio Dein toimintaa. ”Teen kuitenkin viikoittain haastattelun, jotta pysyn kiinni toimittajien arjen haasteissa.”

JOURNALISTI
5.5.2017

Nina Erho, teksti
Kai Widell, kuva

”Radio Dei on suuri tehtäväni ja kutsumukseni. Perustin sen, kun olin itse löytänyt elämääni voimaa uskosta ja halusin auttaa muita”, sanoo marraskuussa kaksikymmentä vuotta täyttävän kanavan päätoimittaja Kirsi Rostamo.

”Kanavan ydinsanoja ovat toivo, yhteys ja evankeliumi. Yhteys on käytännössä esimerkiksi sitä, että ohjelmia tehdään yhteistyössä noin kahdeksankymmenen kristillisen yhteisön kanssa. Kanavan Facebookissa juontajat keskustelevat kuuntelijoiden kanssa. Omassa profiilissani esitän samoja mielipiteitä kuin Päivän blogi -ohjelmassa radiossa, jotta niistä voidaan keskustella.

En käy Facebook-keskusteluja siksi, että yrittäisin muuttaa toisten mielipiteitä, koska ne eivät muutu, kuten eivät omanikaan. Tavoitteeni on kohtaaminen ja paremman keskustelun rakentaminen. Opin itsekin koko ajan siitä, miten seistä mielipiteensä takana loukkaamatta muita.

Hesarissa puhuttiin taannoin Radio Dein kristillisestä kuplasta, mutta ’kuplassamme’ on keskenään erilaisia ihmisiä ympäri maan. Välillä hämmentää se, miten vähän usko lopulta yhdistää ihmisiä eettisissä asioissa.

Värikkäimmät FB-keskusteluni olen käynyt Donald Trumpista, johon suhtaudun kriittisesti, mutta joka on toisille ’valittu’. Sukupuolineutraaliin avioliittoon en ole ottanut kantaa, jolloin sekä kannattajat että vastustajat ajattelevat, että olen väärällä puolella. Monesti asetun asioissa sen puolelle, jota haukutaan.

Välillä somessa tuntuu kuin kurkkisi ihmisten vessaan, jossa päästellään vihaa ja oksennusta. Kun se alkaa turhauttaa, käyn lepäämässä samoin ajattelevien seinillä tai suljen koneen. En loukkaannu, jos joku ajattelee minun olevan naiivi tai tyhmä esimerkiksi siksi, että puolustan pakolaisia. Siitä en pidä, että haukut kirjoitetaan someen sellaisenaan.

Facebookissa saan harvoin viestejä, että kiitos Kirsi näistä mielipiteistä, nyt vihdoin ymmärrän. Toisenlaista palautetta tulee Radio Dein ohjelmista. Kun ihmiset kertovat kanavan olevan tärkeä, jaksan taas ja muistan, että antaessaan aina saa.”

Kirsi Rostamo, 57

Radio Dein perustaja, päätoimittaja ja toimitusjohtaja vuodesta 1997.

Aiemmin atk-suunnittelija Finnpapilla, markkinointipäällikkö Rolate Electronics Oy:llä, toimitusjohtaja Rolate Oy:llä. 1990-luvulla toimittajan töitä.

Saanut Kirkon tiedonvälityspalkinnon ja Yhdysvaltojen National Religious Broadcastersin Individual Achievement -palkinnon.

Wilhelm Kvistin valinta

Hbl:n musiikkitoimittaja Wilhelm Kvist valitsi esiteltäväksi Radio Dein päätoimittajan Kirsi Rostamon sometyön kanavan kuuntelijoiden parissa.

”Olen tiennyt Kirsi Rostamon olevan osaava ja aikaansaava, mutta erityistä kunnioitusta hän on viime aikoina herättänyt kommunikoinnillaan sosiaalisessa mediassa. Rostamo osoittaa harvinaista kärsivällisyyttä toisinajattelijoiden suhteen, ja arvostan tätä erityisesti, kun yhteiskuntakeskustelu on monissa asioissa niin polarisoitunut.

Kun Helsingin Sanomat halusi taannoin sulkea Radio Dein 200 000 kuuntelijaa samaan kristilliseen kuplaan, ajattelin, että Rostamo itse asiassa rikkoo näitä kuplia törmäyttämällä eri lailla ajattelevia ihmisiä keskenään.”

Kirsi Rostamo, 57

Radio Dein perustaja, päätoimittaja ja toimitusjohtaja vuodesta 1997.

Aiemmin atk-suunnittelija Finnpapilla, markkinointipäällikkö Rolate Electronics Oy:llä, toimitusjohtaja Rolate Oy:llä. 1990-luvulla toimittajan töitä.

Saanut Kirkon tiedonvälityspalkinnon ja Yhdysvaltojen National Religious Broadcastersin Individual Achievement -palkinnon.



8 2018
Arkisto

Kollegojen kuteet

Kuusi media-alan ammattilaista näyttää ja kertoo, miten he pukeutuvat töihin. Kerro sinäkin Twitterissä hashtagilla #paallakoska.

Kansalaiset mukaan. ”Toivon, että suuri yleisö antaisi henkistä tukea työlle, jossa moniarvoista viestintää pidetään yllä”, sanoo Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

Maalitus on koko yhteiskunnan asia

Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään parhaillaan syytteitä toimittajiin ja mediaan kohdistuneista rikoksista. Haitalliseen vaikuttamiseen voisi puuttua terävämmin.

En minä, vaan tämä ammatti

Vihapuheen ilmiöllistäminen auttaa, kun toimittaja on verkkoraivon kohteena, sanoo itsekin solvatuksi joutunut Suvi-Tuulia Nykänen.

Myllytys koettelee sananvapautta

Toimituksien supistukset ja ulkopuolinen painostus leimaavat journalistien arkea, kirjoittaa päätoimittaja Markku Lappalainen.

Pieni kohu-opas

”Kohujournalismissa media itse määrittelee asian kohuksi ja etäännyttää näin itsensä vastuusta kytkeä aihe tosimaailman tapahtumiin”, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Palkittua uutistyötä. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala saivat yhdessä STT:n työryhmän kanssa Bonnier-palkinnon seksuaalista häirintää ja ahdistelua käsittelevistä jutuistaan. Palkintoraati kiitteli tekijöitä huolellisesta, sinnikkäästä ja rohkeasta uutistyöstä.

Hiljaista sympatiaa

Psyykkisen järkytyksen kokeneen haastattelussa on hyvä osata kuunnella. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala kohtasivat naisia, jotka olivat koululaisina joutuneet opettajan seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi.

Myy, opasta ja ole uskottava

Verkossa yleisö tarvitsee perusteluita ja kädestä pitämistä – ja toimittaja rohkeutta etsiä omaa ääntään, sanoo verkkokerronnasta kirjan tehnyt Terhi Upola.

Slutspurt i juni. För en förlagsredaktör är sommaren en intensiv period. Alla böcker som ska ut till höstens bokmässor måste gå i tryck senast under juni. ”Innan boken går i tryck kan man vara lite hysterisk och dubbelkolla att allt är okej. Sedan tar man det lugnt tills den ska recenseras”, säger Myrika Ekbom.

Hängmattan hägrar också för förlagsredaktören

Alla texter som ska ges ut i bokform behöver redigeras av proffs. Den som försöker ta en genväg riskerar att boken blir full av stavfel och upprepningar.

Mielipide vastaan fakta

Kielteiseen valoon joutuneelle pitää antaa mahdollisuus samanaikaiseen kuulemiseen tai vastineeseen.

Täältä ja muualta. ”Kymmenkunta vuotta sitten matkat nähtiin lähinnä kustannuseränä, mutta viime vuosina olen käynyt ulkomailla  juttukeikoilla noin neljä kertaa vuodessa”, sanoo Keskisuomalaisen Janne Yläjoki. ”On sisäistetty, että uskottavaan ulkomaanjournalismiin tarvitaan muutakin kuin sitä, että kirjoitetaan neljän seinän sisällä.”

Oman näkökulman perässä

Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja Janne Yläjoki yrittää löytää aiheita, joita isot koneistot eivät käsittele. ”Meillä ei voi olla aamulla verkossa ihan samaa kuin mitä tv-uutisissa on toisteltu edellisenä iltana.”

Lisää rahaa, suojaa ja oikeuksia

Nykyinen hallitus ei ole ollut media-alalle erityisen hyvä, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Digi-alv:n alentaminen olisi tärkein parannus.

Vaikeudet ongelmissa?

Suurissa ongelmissa -ilmaus yleistyy julkisessa kielenkäytössä, myös journalistisissa teksteissä, kirjoittaa Vesa Heikkinen. ”Yhtäältä kyse on kieleen kuuluvasta sanojen merkitysten vähittäisestä muuttumisesta, toisaalta tälle ajalle ominaisesta tavasta tarkastella maailmanmenoa.”

Kesäkeikalla. Ensimmäinen kesä toimittajana on vienyt Tuuli Rantasaloa monenlaisille juttukeikoille. 4. kesäkuuta hän haastatteli Paiholassa, Pielisjoen rannalla kesäkahvilaa pitäviä 4H-yrittäjiä (oik.) Johanna Väänästä, Maria Mäkeä ja Salla Karhua.

Hankalinta on tiivistää oleellinen

Ensimmäisessä oman alan työpaikassaan Tuuli Rantasalo jännitti etukäteen, odotetaanko harjoittelijan olevan valmis toimittaja.

1918 – med respekt

”När uppmärksammandet av inbördeskriget 1918 sparkade igång i januari i år var jag skeptisk: skulle vi klara av detta efter all #suomi100-hype?” skriver Magnus Londen.

Onnellinen yrittäjä

Freelancetyössä vuorottelevat epävarmuus - ja ylityöllistyminen. ”Silloin on niin lopussa, että vain turkulaisesta kasvattajaseurasta hankittu rutiini pelastaa”, kirjoittaa Lauri Rotko.

Ikuisesti pahoillani, Paula

Epäkohtelias vastaus puhelinmyyjälle oli maksaa Manu Haapalaiselle Paula Koivuniemen haastattelun.

Puheenaiheita takomaan

Susanne Salmi aloittaa Ylioppilaslehden päätoimittajana elokuussa.

Itse kasvatettu. Leikkokukkien lisäksi Satu Koivisto kasvattaa siirtolapuutarhassaan ruokakasveja. ”Esimerkiksi oman kasvihuoneen kurkku on uskomattoman makea ja rapea verrattuna kaupan kurkkuun.”

Ruuan alkulähteillä

Päätoimittaja Satu Koivisto rentoutuu ruokakasvien kauneuden äärellä siirtolapuutarhassa.

Tosielämän toimittajadraama

Viime vuonna kuvattu Vuosi New York Timesin toimituksessa näyttää ja kuulostaa parhailta tv-draamoilta – eikä välty niiden kliseiltä, kirjoittaa Marja Honkonen

Bra start för Medielaget

I slutet av 2017 hade andelslaget 172 medlemmar vilket var nästan 100 fler än vad man räknat med.

Hangöseminariet i september

Ekonomijournalistik, frilansliv, riksdagsvalet i Sverige och yttrandefriheten i Ryssland är huvudteman på årets publicistseminarium i Hangö.

Poimuri

Mediasta sanottua.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta