Ja voittaja on

JOURNALISTI
5.5.2017

Asko Lehtonen, teksti

lehtonenasko@gmail.com

Kirjoittaja on Salon Seudun Sanomien yhteiskuntatoimituksen esimies.

Asko Lehtonen jakaa kolumnissaan ensimmäiset arkijournalismipalkinnot. ”Aluskasvillisuuden seassa ja pohjamudassa tehdään myös paljon työtä, joka jää vaille huomiota”, hän kirjoittaa.

Tervetuloa arkijournalismipalkintojen jakotilaisuuteen! Uusi palkinto ei kilpaile alan muiden huomionosoitusten kanssa. On hyvä, että hyviä journalisteja ja suorituksia nostetaan esille. Näin suurelle yleisölle näytetään, kuinka tärkeästä asiasta journalismissa on kyse ja kuinka vakavasti sen tekemiseen suhtaudutaan.

Aluskasvillisuuden seassa ja pohjamudassa tehdään myös paljon työtä, joka jää vaille huomiota.

Arkijournalismipalkinnon kategoriat perustuvat omiin suorituksiini. Laatukriteereitä laadittaessa on käytetty myös kokeneen kollegan viisautta: joskus vain on pakko.

 

Isoisän olkihattu -kolumni. Sarjan nimi viittaa Tapio Rautavaaran tunnetuksi tekemään iskelmään, jossa muistellaan suvun historiassa merkittävää osaa näytellyttä kesäpäähinettä. Toimittaja törmää komeroa siivotessaan tai autotallia järjestellessään kadottaneeksi luulemaansa esineeseen ja lomalta palattuaan kirjoittaa tapahtuneesta kolumnin. Kantava ajatus on, että taitavan kirjoittajan käsissä mikään aihe ei ole liian pieni. Kyllä joskus valitettavasti on.

 

Kesäjuhlareportaasi. Kalmankulman kesätapahtumassa kohtaavat ikääntyvä ja vähentyvä kantaväestö ja vapaa-ajan asukkaat. Jälkimmäiset ihmettelevät, miksi asiat ovat kääntynet huonompaan suuntaan sen jälkeen, kun he ovat muuttaneet pois – ymmärtämättä, että juuri siksi. Juttua voi kierrättää viikonlopusta ja kesästä toiseen vaihtamalla kylän nimen. Riukuaitatalkoot ja muurinpohjalettu mainittu.

 

Vuoden juttu. Jonkin hiljaisen uutispäivän aamuna kokenut ja väsynyt toimittaja antaa uutispäällikölle hataran lupauksen tarttua aiheeseen, joka ei isommin kiinnosta: ”Alan selvittää, katsotaan, mitä löytyy.” Kiireellisempiä ja kiinnostavampia asioita alkaa kaatua päälle, ja vuoden päästä pomon kanssa voidaan yhdessä todeta, että aihe on vanhentunut.

 

Sote-juttu. Maakuntahallinnon tuottajarekisteriin hyväksymän sosiaali- ja terveyskeskuksen keinonahkasohvalla asiakas lukee kolme vuotta vanhaa lehteä, jossa palvelurakenteesta kerrottiin samat asiat kuin nyt. Osallistua voi muillakin toistuvilla julkishallintouutisilla, joissa hallinto on päätösten vaikutuksia tärkeämpää.

 

The pääkirjoitus. Toisaalta voidaan kysyä, kannattaako pääkirjoituksia palkita, koska niiden yhteydessä ei yleensä julkaista kirjoittajan nimeä, mikä johtuu muun muassa siitä, että aihetta on voitu pohtia ja mielipidettä muokata kollektiivisesti kirjoittajaringissä. Toisaalta pääkirjoitus on selvästi muusta aineistosta erottuva kirjoitelma, joka mahdollistaa asioiden neutraalin tarkastelun. Loppujen lopuksi on ehkä sama, palkitaanko vai ei, kunhan kaikkia kohdellaan tasapuolisesti.

 

Oikaisu. Klikkausjournalismia ajalta ennen atk:ta. Taitavasti laadittu oikaisu herättää kiinnostuksen juttuun, jota lukija ei ollut aikaisemmin huomannut lainkaan. Samalla se muistuttaa journalisteille ja journalismin kuluttajille, että tällä alalla virheet tehdään julkisesti. Erityismaininta, jos syyn virheen syntymiseen saa siirrettyä uskottavasti toimituksen ulkopuolelle.



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta