Ja voittaja on

Asko Lehtonen jakaa kolumnissaan ensimmäiset arkijournalismipalkinnot. ”Aluskasvillisuuden seassa ja pohjamudassa tehdään myös paljon työtä, joka jää vaille huomiota”, hän kirjoittaa.
JOURNALISTI
5.5.2017

Asko Lehtonen, teksti

lehtonenasko@gmail.com

Kirjoittaja on Salon Seudun Sanomien yhteiskuntatoimituksen esimies.

Tervetuloa arkijournalismipalkintojen jakotilaisuuteen! Uusi palkinto ei kilpaile alan muiden huomionosoitusten kanssa. On hyvä, että hyviä journalisteja ja suorituksia nostetaan esille. Näin suurelle yleisölle näytetään, kuinka tärkeästä asiasta journalismissa on kyse ja kuinka vakavasti sen tekemiseen suhtaudutaan.

Aluskasvillisuuden seassa ja pohjamudassa tehdään myös paljon työtä, joka jää vaille huomiota.

Arkijournalismipalkinnon kategoriat perustuvat omiin suorituksiini. Laatukriteereitä laadittaessa on käytetty myös kokeneen kollegan viisautta: joskus vain on pakko.

 

Isoisän olkihattu -kolumni. Sarjan nimi viittaa Tapio Rautavaaran tunnetuksi tekemään iskelmään, jossa muistellaan suvun historiassa merkittävää osaa näytellyttä kesäpäähinettä. Toimittaja törmää komeroa siivotessaan tai autotallia järjestellessään kadottaneeksi luulemaansa esineeseen ja lomalta palattuaan kirjoittaa tapahtuneesta kolumnin. Kantava ajatus on, että taitavan kirjoittajan käsissä mikään aihe ei ole liian pieni. Kyllä joskus valitettavasti on.

 

Kesäjuhlareportaasi. Kalmankulman kesätapahtumassa kohtaavat ikääntyvä ja vähentyvä kantaväestö ja vapaa-ajan asukkaat. Jälkimmäiset ihmettelevät, miksi asiat ovat kääntynet huonompaan suuntaan sen jälkeen, kun he ovat muuttaneet pois – ymmärtämättä, että juuri siksi. Juttua voi kierrättää viikonlopusta ja kesästä toiseen vaihtamalla kylän nimen. Riukuaitatalkoot ja muurinpohjalettu mainittu.

 

Vuoden juttu. Jonkin hiljaisen uutispäivän aamuna kokenut ja väsynyt toimittaja antaa uutispäällikölle hataran lupauksen tarttua aiheeseen, joka ei isommin kiinnosta: ”Alan selvittää, katsotaan, mitä löytyy.” Kiireellisempiä ja kiinnostavampia asioita alkaa kaatua päälle, ja vuoden päästä pomon kanssa voidaan yhdessä todeta, että aihe on vanhentunut.

 

Sote-juttu. Maakuntahallinnon tuottajarekisteriin hyväksymän sosiaali- ja terveyskeskuksen keinonahkasohvalla asiakas lukee kolme vuotta vanhaa lehteä, jossa palvelurakenteesta kerrottiin samat asiat kuin nyt. Osallistua voi muillakin toistuvilla julkishallintouutisilla, joissa hallinto on päätösten vaikutuksia tärkeämpää.

 

The pääkirjoitus. Toisaalta voidaan kysyä, kannattaako pääkirjoituksia palkita, koska niiden yhteydessä ei yleensä julkaista kirjoittajan nimeä, mikä johtuu muun muassa siitä, että aihetta on voitu pohtia ja mielipidettä muokata kollektiivisesti kirjoittajaringissä. Toisaalta pääkirjoitus on selvästi muusta aineistosta erottuva kirjoitelma, joka mahdollistaa asioiden neutraalin tarkastelun. Loppujen lopuksi on ehkä sama, palkitaanko vai ei, kunhan kaikkia kohdellaan tasapuolisesti.

 

Oikaisu. Klikkausjournalismia ajalta ennen atk:ta. Taitavasti laadittu oikaisu herättää kiinnostuksen juttuun, jota lukija ei ollut aikaisemmin huomannut lainkaan. Samalla se muistuttaa journalisteille ja journalismin kuluttajille, että tällä alalla virheet tehdään julkisesti. Erityismaininta, jos syyn virheen syntymiseen saa siirrettyä uskottavasti toimituksen ulkopuolelle.



8 2018
Arkisto

Kollegojen kuteet

Kuusi media-alan ammattilaista näyttää ja kertoo, miten he pukeutuvat töihin. Kerro sinäkin Twitterissä hashtagilla #paallakoska.

Kansalaiset mukaan. ”Toivon, että suuri yleisö antaisi henkistä tukea työlle, jossa moniarvoista viestintää pidetään yllä”, sanoo Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

Maalitus on koko yhteiskunnan asia

Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään parhaillaan syytteitä toimittajiin ja mediaan kohdistuneista rikoksista. Haitalliseen vaikuttamiseen voisi puuttua terävämmin.

En minä, vaan tämä ammatti

Vihapuheen ilmiöllistäminen auttaa, kun toimittaja on verkkoraivon kohteena, sanoo itsekin solvatuksi joutunut Suvi-Tuulia Nykänen.

Myllytys koettelee sananvapautta

Toimituksien supistukset ja ulkopuolinen painostus leimaavat journalistien arkea, kirjoittaa päätoimittaja Markku Lappalainen.

Pieni kohu-opas

”Kohujournalismissa media itse määrittelee asian kohuksi ja etäännyttää näin itsensä vastuusta kytkeä aihe tosimaailman tapahtumiin”, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Palkittua uutistyötä. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala saivat yhdessä STT:n työryhmän kanssa Bonnier-palkinnon seksuaalista häirintää ja ahdistelua käsittelevistä jutuistaan. Palkintoraati kiitteli tekijöitä huolellisesta, sinnikkäästä ja rohkeasta uutistyöstä.

Hiljaista sympatiaa

Psyykkisen järkytyksen kokeneen haastattelussa on hyvä osata kuunnella. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala kohtasivat naisia, jotka olivat koululaisina joutuneet opettajan seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi.

Myy, opasta ja ole uskottava

Verkossa yleisö tarvitsee perusteluita ja kädestä pitämistä – ja toimittaja rohkeutta etsiä omaa ääntään, sanoo verkkokerronnasta kirjan tehnyt Terhi Upola.

Slutspurt i juni. För en förlagsredaktör är sommaren en intensiv period. Alla böcker som ska ut till höstens bokmässor måste gå i tryck senast under juni. ”Innan boken går i tryck kan man vara lite hysterisk och dubbelkolla att allt är okej. Sedan tar man det lugnt tills den ska recenseras”, säger Myrika Ekbom.

Hängmattan hägrar också för förlagsredaktören

Alla texter som ska ges ut i bokform behöver redigeras av proffs. Den som försöker ta en genväg riskerar att boken blir full av stavfel och upprepningar.

Mielipide vastaan fakta

Kielteiseen valoon joutuneelle pitää antaa mahdollisuus samanaikaiseen kuulemiseen tai vastineeseen.

Täältä ja muualta. ”Kymmenkunta vuotta sitten matkat nähtiin lähinnä kustannuseränä, mutta viime vuosina olen käynyt ulkomailla  juttukeikoilla noin neljä kertaa vuodessa”, sanoo Keskisuomalaisen Janne Yläjoki. ”On sisäistetty, että uskottavaan ulkomaanjournalismiin tarvitaan muutakin kuin sitä, että kirjoitetaan neljän seinän sisällä.”

Oman näkökulman perässä

Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja Janne Yläjoki yrittää löytää aiheita, joita isot koneistot eivät käsittele. ”Meillä ei voi olla aamulla verkossa ihan samaa kuin mitä tv-uutisissa on toisteltu edellisenä iltana.”

Lisää rahaa, suojaa ja oikeuksia

Nykyinen hallitus ei ole ollut media-alalle erityisen hyvä, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Digi-alv:n alentaminen olisi tärkein parannus.

Vaikeudet ongelmissa?

Suurissa ongelmissa -ilmaus yleistyy julkisessa kielenkäytössä, myös journalistisissa teksteissä, kirjoittaa Vesa Heikkinen. ”Yhtäältä kyse on kieleen kuuluvasta sanojen merkitysten vähittäisestä muuttumisesta, toisaalta tälle ajalle ominaisesta tavasta tarkastella maailmanmenoa.”

Kesäkeikalla. Ensimmäinen kesä toimittajana on vienyt Tuuli Rantasaloa monenlaisille juttukeikoille. 4. kesäkuuta hän haastatteli Paiholassa, Pielisjoen rannalla kesäkahvilaa pitäviä 4H-yrittäjiä (oik.) Johanna Väänästä, Maria Mäkeä ja Salla Karhua.

Hankalinta on tiivistää oleellinen

Ensimmäisessä oman alan työpaikassaan Tuuli Rantasalo jännitti etukäteen, odotetaanko harjoittelijan olevan valmis toimittaja.

1918 – med respekt

”När uppmärksammandet av inbördeskriget 1918 sparkade igång i januari i år var jag skeptisk: skulle vi klara av detta efter all #suomi100-hype?” skriver Magnus Londen.

Onnellinen yrittäjä

Freelancetyössä vuorottelevat epävarmuus - ja ylityöllistyminen. ”Silloin on niin lopussa, että vain turkulaisesta kasvattajaseurasta hankittu rutiini pelastaa”, kirjoittaa Lauri Rotko.

Ikuisesti pahoillani, Paula

Epäkohtelias vastaus puhelinmyyjälle oli maksaa Manu Haapalaiselle Paula Koivuniemen haastattelun.

Puheenaiheita takomaan

Susanne Salmi aloittaa Ylioppilaslehden päätoimittajana elokuussa.

Itse kasvatettu. Leikkokukkien lisäksi Satu Koivisto kasvattaa siirtolapuutarhassaan ruokakasveja. ”Esimerkiksi oman kasvihuoneen kurkku on uskomattoman makea ja rapea verrattuna kaupan kurkkuun.”

Ruuan alkulähteillä

Päätoimittaja Satu Koivisto rentoutuu ruokakasvien kauneuden äärellä siirtolapuutarhassa.

Tosielämän toimittajadraama

Viime vuonna kuvattu Vuosi New York Timesin toimituksessa näyttää ja kuulostaa parhailta tv-draamoilta – eikä välty niiden kliseiltä, kirjoittaa Marja Honkonen

Bra start för Medielaget

I slutet av 2017 hade andelslaget 172 medlemmar vilket var nästan 100 fler än vad man räknat med.

Hangöseminariet i september

Ekonomijournalistik, frilansliv, riksdagsvalet i Sverige och yttrandefriheten i Ryssland är huvudteman på årets publicistseminarium i Hangö.

Poimuri

Mediasta sanottua.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta