Suuri helpotus. Turun ammattikorkeakoulussa opiskeleva Saara-Miira Kokkonen on menossa toista kertaa Turun Sanomien kesätoimittajaksi. ”Kesätöiden saaminen on ollut suuri helpotus ja tuonut varmuutta omasta osaamisesta”, hän sanoo.

Kova kilpailu kesätöistä

JOURNALISTI
5.5.2017

Janne Salomaa, teksti
Jussi Vierimaa, kuva

Suurimmat mediat palkkaavat tulevaksi kesäksi lähes saman verran sijaisia kuin viime vuonna.

Kesätoimittajien määrä suurimmissa medioissa ei ole juuri muuttunut viime vuodesta, käy ilmi Journalistin tekemästä kyselystä.

Eniten lomasijaisia palkkaavat viime vuoden tapaan Helsingin Sanomat ja Yle. HS:ssa journalistista työtä tekevien kesäsijaisten määrä kasvaa 80:sta 85:een. Pestien keskipituus on kuitenkin aavistuksen lyhyempi kuin 2016.

Ainoastaan Ilta-Sanomat ilmoittaa merkittävästi lisäävänsä kesätoimittajien määrää. Päätoimittaja Ulla Appelsinin mukaan IS:ssa on kesäsijaisia ”vajaat 25 prosenttia enemmän kuin viime vuonna”. Hän ei kuitenkaan halua kertoa lukumäärää.

Tuuraajien lisäys perustuu tarpeeseen.

”Lukijoiden palvelusta ei auta tinkiä kesälläkään tai oikeastaan varsinkaan kesällä, kun ihmisillä on aikaa lukea”, Appelsin sanoo.

 

Eniten kesätoimittajien määrä vähenee Turun Sanomissa, joka palkkaa peräti kymmenen sijaista vähemmän kuin 2016.

Käytännössä työpanos ei pienene aivan näin paljon, sillä viime kesänä TS:n toimituksessa oli paljon pitkiä sairauslomia, joita osa kesätoimittajista paikkasi. Myös esimerkiksi olympialaiset lisäsivät viime vuonna tuuraajien tarvetta, toimituspäällikkö Veijo Hyvönen kertoo.

Mutta johtuu sijaismäärän vähentäminen rahastakin, hän myöntää.

”Kustannussäästöjä haetaan myös kesäväestä. Myynti ei kasva, joten kustannusten nousu joudutaan kompensoimaan toimintaa tehostamalla.”

Hieman porukan pienenemistä kompensoi se, että sijaisuuksien kesto pitenee 11 viikosta 12 viikkoon.

Aamulehti palkkaa neljä lomasijaista vähemmän kuin viime vuonna. Kesäväen tarvetta on toimituspäällikkö Kari Ikosen mukaan vähennetty työn organisoinnilla.

”Olemme katsoneet, miten voimme tehdä asioita toisin.”

Kilpailukykysopimuksen tuoma työajan pidennys ei kuitenkaan ole vähentänyt sijaisten määrää, Ikonen sanoo.

 

Toisen kesänsä Turun Sanomissa aloittaa kesäkuussa 25-vuotias Saara-Miira Kokkonen. Turun ammattikorkeakoulussa journalismia opiskeleva Kokkonen haki viime vuonna lehteen palkattomaksi harjoittelijaksi, mutta sai yllätyksekseen myös kahden kuukauden palkallisen kesätyön.

Viime kesän jälkeen Kokkonen jatkoi talossa ttt-toimittajana, mutta jännitti silti uuden kesäpestin saamista.

”Kilpailu kesätöistä on alalla niin kovaa.”

Sijaisten vähentäminen TS:ssa huolestuttaa Kokkosta hieman, mutta yllättynyt hän ei siitä ole.

”Toiminnan tehostaminen ja työntekijöissä säästäminen ei ole toimituksissa uusi juttu, joten samaa kohtelua me kesätyöläiset vain saadaan kuin vakiväkikin.”

 

Journalisti kysyi toimituksilta myös, mitä ominaisuuksia kesärekrytoinneissa on painotettu. Yleisimmät vastaukset olivat aiempi työkokemus, hyvä yleissivistys ja kokemus videoiden teosta.

Lisäksi Journalisti tiedusteli, kysytäänkö kesätoimittajilta palkkatoivetta vai maksetaanko heille alan vähimmäispalkkaa. Neuvotteluvaraa palkassa ei tunnu olevan, sillä kaikki vastaajat kertoivat maksavansa työehtosopimuksen mukaista vähimmäispalkkaa. IS ei vastannut kysymykseen. l



3 2020
Arkisto

Kriisioloissa medialta vaaditaan malttia

Koronauutisoinnissa sekä toimittajien että yleisön on pakko oppia sietämään epävarmuutta ja muuttuvia tilanteita. Ja myös mediayhtiöiden on joustettava, kirjoittaa Maria Pettersson.

Päivi Anttikoski otti selfien Valtio­neuvoston linnan wc-tiloissa. Ennen ­koronaviruksen leviämistä ja valmiuslain käyttöönottoa siihen oli vielä aikaa.

Suosittelet kaikille toimittajille viestintäjohtajan uraa, Päivi Anttikoski

Valtioneuvoston viestintäjohtaja haluaa järjestää tiedotustilaisuuksia ihmisille eikä toimittajille.

Uutissatiiri viihdyttää ja viettelee, mutta se ei ole journalismia

”Satiirissa voidaan myös tarjota oikeamielistä identiteettiä katsojille”, kirjoittaa Janne Zareff.

Finländska medier dryper av vita räddare

När medierna lyfter upp en enskild person som hjälte kan det bidra till ökad volontärturism, skriver Liselott Lindström.

Koronaviruksen lyhennys voi olla uhkapeliä

”Vaikka 'koronan uhrien' ei tulkittaisikaan viittaavan pöytäpeliriippuvuuteen, myös otsikoissa olisi tyylikkäintä puhua (korona)viruksesta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Hovioikeus pohtii Janitskinin kuoleman vaikutusta tuomioon

MV-lehteen liittyvä oikeudenkäynti saattaa venyä jopa syksyyn.

Freelancer sairastaa omaan laskuunsa

”Freelancerin pitäisi saada työstään riittävä korvaus, joka riittää työterveyshuollon ja sairauspäivärahan maksamiseen”, kirjoittaa Hanna Kaisa Hellsten.

Yt-neuvottelut ovat neuvottelut, eivät sanelua, muistutti käräjäoikeus

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi helmikuussa Helsingin Evankelisen Opiston maksamaan korvauksia journalistisen alan opettajan työsuhteen päättämisriidassa. Oikeus arvioi sitä, käytiinkö yt-neuvottelut laillisesti.

Monipuolinen toimittaja ja tarkka vesipallotuomari

Kuolleita: Toimittaja Pasi Natunen 15. 7. 1967 Kuopio – 4. 2. 2020 Tuusula

Sanojen taitaja ja älykäs keskustelija

Kuolleita: Kulttuuritoimittaja Katriina Laine 27. 8. 1943 Pori – 4. 2. 2020 Pori

Uutisia Raumalta viideltä vuosikymmeneltä

Kuolleita: Uutispäällikkö Maija-Liisa Tuominen 5. 4. 1926 Kokemäki – 22. 2. 2020 Rauma

Ahkera ja leppoisa elävän kuvan ammattilainen

Kuolleita: Ohjaaja ja leikkaaja Matti Markkanen 26. 8. 1945 Kotka – 6. 11. 2019 Mikkeli

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta