Suuri helpotus. Turun ammattikorkeakoulussa opiskeleva Saara-Miira Kokkonen on menossa toista kertaa Turun Sanomien kesätoimittajaksi. ”Kesätöiden saaminen on ollut suuri helpotus ja tuonut varmuutta omasta osaamisesta”, hän sanoo.

Kova kilpailu kesätöistä

JOURNALISTI
5.5.2017

Janne Salomaa, teksti
Jussi Vierimaa, kuva

Suurimmat mediat palkkaavat tulevaksi kesäksi lähes saman verran sijaisia kuin viime vuonna.

Kesätoimittajien määrä suurimmissa medioissa ei ole juuri muuttunut viime vuodesta, käy ilmi Journalistin tekemästä kyselystä.

Eniten lomasijaisia palkkaavat viime vuoden tapaan Helsingin Sanomat ja Yle. HS:ssa journalistista työtä tekevien kesäsijaisten määrä kasvaa 80:sta 85:een. Pestien keskipituus on kuitenkin aavistuksen lyhyempi kuin 2016.

Ainoastaan Ilta-Sanomat ilmoittaa merkittävästi lisäävänsä kesätoimittajien määrää. Päätoimittaja Ulla Appelsinin mukaan IS:ssa on kesäsijaisia ”vajaat 25 prosenttia enemmän kuin viime vuonna”. Hän ei kuitenkaan halua kertoa lukumäärää.

Tuuraajien lisäys perustuu tarpeeseen.

”Lukijoiden palvelusta ei auta tinkiä kesälläkään tai oikeastaan varsinkaan kesällä, kun ihmisillä on aikaa lukea”, Appelsin sanoo.

 

Eniten kesätoimittajien määrä vähenee Turun Sanomissa, joka palkkaa peräti kymmenen sijaista vähemmän kuin 2016.

Käytännössä työpanos ei pienene aivan näin paljon, sillä viime kesänä TS:n toimituksessa oli paljon pitkiä sairauslomia, joita osa kesätoimittajista paikkasi. Myös esimerkiksi olympialaiset lisäsivät viime vuonna tuuraajien tarvetta, toimituspäällikkö Veijo Hyvönen kertoo.

Mutta johtuu sijaismäärän vähentäminen rahastakin, hän myöntää.

”Kustannussäästöjä haetaan myös kesäväestä. Myynti ei kasva, joten kustannusten nousu joudutaan kompensoimaan toimintaa tehostamalla.”

Hieman porukan pienenemistä kompensoi se, että sijaisuuksien kesto pitenee 11 viikosta 12 viikkoon.

Aamulehti palkkaa neljä lomasijaista vähemmän kuin viime vuonna. Kesäväen tarvetta on toimituspäällikkö Kari Ikosen mukaan vähennetty työn organisoinnilla.

”Olemme katsoneet, miten voimme tehdä asioita toisin.”

Kilpailukykysopimuksen tuoma työajan pidennys ei kuitenkaan ole vähentänyt sijaisten määrää, Ikonen sanoo.

 

Toisen kesänsä Turun Sanomissa aloittaa kesäkuussa 25-vuotias Saara-Miira Kokkonen. Turun ammattikorkeakoulussa journalismia opiskeleva Kokkonen haki viime vuonna lehteen palkattomaksi harjoittelijaksi, mutta sai yllätyksekseen myös kahden kuukauden palkallisen kesätyön.

Viime kesän jälkeen Kokkonen jatkoi talossa ttt-toimittajana, mutta jännitti silti uuden kesäpestin saamista.

”Kilpailu kesätöistä on alalla niin kovaa.”

Sijaisten vähentäminen TS:ssa huolestuttaa Kokkosta hieman, mutta yllättynyt hän ei siitä ole.

”Toiminnan tehostaminen ja työntekijöissä säästäminen ei ole toimituksissa uusi juttu, joten samaa kohtelua me kesätyöläiset vain saadaan kuin vakiväkikin.”

 

Journalisti kysyi toimituksilta myös, mitä ominaisuuksia kesärekrytoinneissa on painotettu. Yleisimmät vastaukset olivat aiempi työkokemus, hyvä yleissivistys ja kokemus videoiden teosta.

Lisäksi Journalisti tiedusteli, kysytäänkö kesätoimittajilta palkkatoivetta vai maksetaanko heille alan vähimmäispalkkaa. Neuvotteluvaraa palkassa ei tunnu olevan, sillä kaikki vastaajat kertoivat maksavansa työehtosopimuksen mukaista vähimmäispalkkaa. IS ei vastannut kysymykseen. l



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta