Suuri helpotus. Turun ammattikorkeakoulussa opiskeleva Saara-Miira Kokkonen on menossa toista kertaa Turun Sanomien kesätoimittajaksi. ”Kesätöiden saaminen on ollut suuri helpotus ja tuonut varmuutta omasta osaamisesta”, hän sanoo.

Kova kilpailu kesätöistä

JOURNALISTI
5.5.2017

Janne Salomaa, teksti
Jussi Vierimaa, kuva

Suurimmat mediat palkkaavat tulevaksi kesäksi lähes saman verran sijaisia kuin viime vuonna.

Kesätoimittajien määrä suurimmissa medioissa ei ole juuri muuttunut viime vuodesta, käy ilmi Journalistin tekemästä kyselystä.

Eniten lomasijaisia palkkaavat viime vuoden tapaan Helsingin Sanomat ja Yle. HS:ssa journalistista työtä tekevien kesäsijaisten määrä kasvaa 80:sta 85:een. Pestien keskipituus on kuitenkin aavistuksen lyhyempi kuin 2016.

Ainoastaan Ilta-Sanomat ilmoittaa merkittävästi lisäävänsä kesätoimittajien määrää. Päätoimittaja Ulla Appelsinin mukaan IS:ssa on kesäsijaisia ”vajaat 25 prosenttia enemmän kuin viime vuonna”. Hän ei kuitenkaan halua kertoa lukumäärää.

Tuuraajien lisäys perustuu tarpeeseen.

”Lukijoiden palvelusta ei auta tinkiä kesälläkään tai oikeastaan varsinkaan kesällä, kun ihmisillä on aikaa lukea”, Appelsin sanoo.

 

Eniten kesätoimittajien määrä vähenee Turun Sanomissa, joka palkkaa peräti kymmenen sijaista vähemmän kuin 2016.

Käytännössä työpanos ei pienene aivan näin paljon, sillä viime kesänä TS:n toimituksessa oli paljon pitkiä sairauslomia, joita osa kesätoimittajista paikkasi. Myös esimerkiksi olympialaiset lisäsivät viime vuonna tuuraajien tarvetta, toimituspäällikkö Veijo Hyvönen kertoo.

Mutta johtuu sijaismäärän vähentäminen rahastakin, hän myöntää.

”Kustannussäästöjä haetaan myös kesäväestä. Myynti ei kasva, joten kustannusten nousu joudutaan kompensoimaan toimintaa tehostamalla.”

Hieman porukan pienenemistä kompensoi se, että sijaisuuksien kesto pitenee 11 viikosta 12 viikkoon.

Aamulehti palkkaa neljä lomasijaista vähemmän kuin viime vuonna. Kesäväen tarvetta on toimituspäällikkö Kari Ikosen mukaan vähennetty työn organisoinnilla.

”Olemme katsoneet, miten voimme tehdä asioita toisin.”

Kilpailukykysopimuksen tuoma työajan pidennys ei kuitenkaan ole vähentänyt sijaisten määrää, Ikonen sanoo.

 

Toisen kesänsä Turun Sanomissa aloittaa kesäkuussa 25-vuotias Saara-Miira Kokkonen. Turun ammattikorkeakoulussa journalismia opiskeleva Kokkonen haki viime vuonna lehteen palkattomaksi harjoittelijaksi, mutta sai yllätyksekseen myös kahden kuukauden palkallisen kesätyön.

Viime kesän jälkeen Kokkonen jatkoi talossa ttt-toimittajana, mutta jännitti silti uuden kesäpestin saamista.

”Kilpailu kesätöistä on alalla niin kovaa.”

Sijaisten vähentäminen TS:ssa huolestuttaa Kokkosta hieman, mutta yllättynyt hän ei siitä ole.

”Toiminnan tehostaminen ja työntekijöissä säästäminen ei ole toimituksissa uusi juttu, joten samaa kohtelua me kesätyöläiset vain saadaan kuin vakiväkikin.”

 

Journalisti kysyi toimituksilta myös, mitä ominaisuuksia kesärekrytoinneissa on painotettu. Yleisimmät vastaukset olivat aiempi työkokemus, hyvä yleissivistys ja kokemus videoiden teosta.

Lisäksi Journalisti tiedusteli, kysytäänkö kesätoimittajilta palkkatoivetta vai maksetaanko heille alan vähimmäispalkkaa. Neuvotteluvaraa palkassa ei tunnu olevan, sillä kaikki vastaajat kertoivat maksavansa työehtosopimuksen mukaista vähimmäispalkkaa. IS ei vastannut kysymykseen. l



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta