Mediakriitikko. Kuopiolainen lastenlääkäri Jarmo Jääskeläinen kritisoi Helsingin Sanomien lääkärijuttusarjaa.

Väärin tutkittu

JOURNALISTI
13.4.2017

Salla Nazarenko, teksti
Pentti Vänskä, kuva

Helsingin Sanomien lääkärisarja närkästytti lääkärit.

Jarmo Jääskeläinen oli yksi monista lääkäreistä, jotka närkästyivät Helsingin Sanomien kolmiosaisesta, runsaasti palstatilaa saaneesta juttusarjasta. Se kertoi lääkärien sidonnaisuuksista ja suhteista lääketeollisuuteen, lääkärien vapaaajallaan tekemistä rikoksista sekä lääkäreiden palkoista ja omaisuuksista.

Lääkärikuntaa sarja ei miellyttänyt. Lääkärilehti pyysi HS:n päätoimittajaa perustelemaan sarjan teon. Helsingin Sanomat myös julkaisi useita mielipidekirjoituksia lääkäreiltä. Jääskeläisen mielestä huomio kiinnittyi sarjassa irrelevantteihin asioihin.

”Sidonnaisuuksista kertova juttu oli ehdottomasti asiallisin. Rikoksista kertova juttu sen sijaan tuntui jo järjettömältä. Kaiken huippu oli kaksi kertaa rattijuopumuksesta tuomittu gynekologi. Palkoista ja palkkioista kertovassa jutussa ei puututtu selkeisiin outouksiin palkkauksessa kuten siihen, että päivystämällä voi tienata kuukausipalkan verran viikonlopussa, tai että kandi voi saada lääkärin sijaisena paljon suuremman palkan kuin häntä ohjaava lääkäri. Osakkeenomistajat tai yritystoiminnalla rikastuneet eivät kuvaa lääkäreitä ammattikuntana mitenkään”, Jääskeläinen pohtii.

Jääskeläisen muistuttaa, että toimittajat ovat vallankäyttäjiä aivan samalla tavalla kuin lääkärit.

”Virassa toimiva lääkäri käyttää yhteiskunnallista valtaa, mutta niin käyttää toimittajakin. Pitäisin journalistien taustojen ja sidonnaisuuksien avaamista ihan yhtä perusteltuna.”

 

Sarjan kirjoittaneet Tuomo Pietiläinen ja Karla Kempas kertovat idean lähteneen liikkeelle, kun Lääketeollisuus ry julkisti keväällä 2016 lääkärien sidonnaisuudet, mutta teki sen varsin vaillinaisesti.

”Sidonnaisuuksia avattiin, mutta Lääketeollisuuden sivuilta löytyi 33 pdf-tiedostoa maksetuista luento- ja konsulttipalkkioista, ei mitään yhteenvetoa tai lääkärikohtaista jaottelua”, Pietiläinen kertoo.

Lisäksi ilmeni, että vaikka 65 prosenttia lääkäreistä avasi sidonnaisuutensa, maksetusta rahasummasta 65 prosenttia jäi selvityksessä pimentoon – suurimpana summana tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytetty raha.

Pietiläisen mukaan sote-uudistus on hyvä peruste sille, että lääkärien taustoja tutkitaan.

”Jatkossa, kun ihminen saa valita lääkärinsä, on varmasti perusteltua, että hänellä on tietoa siitä, onko vaikkapa hänen kirurgillaan vakavia ongelmia.”

Lääkärit kyseenalaistivat myös tulotietojen yhteiskunnallisen merkityksen. Pietiläinen ja Kempas muistuttavat, että ammatti nauttii suurta yhteiskunnallista arvostusta, eikä lääkäreillä ole työttömyyttä, toisin kuin useimmilla muilla ammattiryhmillä.

Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri ja mediatutkija Ulla Ahlmén-Laiho sanoo, että Helsingin Sanomilta loppuivat paukut sarjan ensimmäisen jutun jälkeen.

”Rikoksista kertovan jutun olisi voinut otsikoida ’katsokaa miten vähän rikoksia lääkärit tekevät’.”

Juttusarja ei saanut puhtaita papereita kaikilta journalisteiltakaan. Tiedetoimittajen liiton pääsihteeri Ulla Järvi on väitellyt tohtoriksi terveysviestinnästä ja työskenteli pitkään Lääkärilehdessä.

”Minusta juttujen lähtökohta haiskahti ummehtuneelta. Tekotapa nojasi stereotyyppisiin asetelmiin ja jäi sellainen olo, että lääkäreiltä odotetaan yli-inhimillistä moraalia ja nöyryyttä, jota ei muilta professioilta vaadita.”

Lisäksi Järvi piti kokonaisuutta turhan massiivisena.

”Jutuista huomasi, että käytetty aineisto oli todella suuri ja siihen rakastuttiin. Aiheena lääkärien yhteiskunnallinen asema on tärkeä, mutta motiivit eivät tulleet riittävän hyvin esiin.”

Kirjoittaja on toimittaja ja Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:n toiminnanjohtaja.

EDIT 19.4.2017. Oikaisu. Jutusta korjattu virheellinen tieto. HS ei julkaissut lääkärijuttusarjaansa koskevia vastineita, vaan kyse oli mielipidekirjoituksista.



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta