Tuttuun porukkaan

Antonia Berg, 40, aloittaa MTV Uutisten politiikan ja talouden erikoistoimittajana 22. toukokuuta. Siihen saakka hän työskentelee politiikan toimittajana Svenska Ylessä. Berg aloitti Svenska Ylessä 2001 ja politiikan toimittajana 2007. Koulutukseltaan hän on filosofian maisteri. Berg on Journalistiliiton valtuuston jäsen.

JOURNALISTI
13.4.2017

Nina Erho, teksti

Antonia Berg aloittaa toukokuussa MTV Uutisten politiikan ja talouden erikoistoimittajana.

Miksi siirryt pitkältä Yle-uralta Maikkariin?

Maikkarilla oli auki politiikan toimittajan paikka, jota sikäläiset kollegat kehottivat hakemaan sanoen, että sopisin joukkoon ja olisin siinä hyvä. Kun selvitin työnkuvaa ja työehtoja, sain tarjouksen, jota en voinut vastustaa.

 

Olitko lähtökohtaisesti ajatellut hakea uutta työtä?

En ollut, mutta tiesin kyllä, että Maikkarissakin on hyvä porukka. Politiikan toimittajat tuntevat toisensa hyvin, koska vietämme paljon aikaa yhdessä eri ovien takana. Hain Maikkariin ennen kuin tiesin Svenska Ylen yt-neuvotteluista, mutta totta kai on hyvä, että lähtöni pelastaa jonkun toisen pään.

 

Miten journalismin tekeminen suomeksi eroaa ruotsiksi tekemisestä?

En usko, että journalismin tekemisessä on eroa, mutta suomeksi tehdessä esimerkiksi eduskunnan puheenvuoroja ei tarvitse tekstittää. Itseltäni suomeksi tekeminen tulee vaatimaan keskittymistä, koska olen aina työskennellyt ruotsiksi. Muutoinhan työ on samaa, jota olen tehnyt jo kymmenen vuotta.

 

Eroaako suomen- ja ruotsinkielisen median journalistinen kulttuuri toisistaan?

Ylessä eroaa. Luulen, että Maikkari muistuttaa enemmän Svenska Yleä, jossa on matala hierarkia. Täällä on päivän aiheiden lisäksi pystynyt toteuttamaan hyvin omia ideoitaan.

Miten journalistien huomion kohteet eroavat?

Ruotsinkielisellä puolella ollaan kiinnostuneempia ruotsinkielisten asemasta ja suomenruotsalaisiin liittyvistä asioista. Täällä tehdään enemmän ”human interestiä”, ja haastateltaviksi toivotaan sellaisia, jotka puhuvat ruotsia.

 

Millaiset välit toimittajilla ja poliitikoilla on Suomessa?

Ihan asialliset ja avoimet. Esimerkiksi eduskuntaan akkreditoituneet toimittajat saavat liikkua siellä vapaasti ja voivat lähestyä poliitikkoja. Viime aikoina esiin on tullut vaikutusyrityksiä toimittajiin, mutta en ole itse kokenut sellaista.

 

Mikä on tärkein asia, joka politiikan toimittajan pitää osata?

Selittää vaikeitakin asioita niin, että ihmiset ymmärtävät. Osata kysyä selkeästi, jotta poliitikot joutuvat vastamaan selkeästi.

 

Voisivatko politiikan toimittajat tehdä jotain paremmin?

Ainahan voi tehdä parempia juttuja ja olla kriittisempi. Toisaalta olosuhteet rajoittavat, kuten silloin, kun eduskunnassa 20 toimittajaa yrittää saada vastauksen poliitikolta, jolla on pari minuuttia aikaa.

 

Mitä teet vapaa-ajalla?

Minulla on 3- ja 5-vuotiaat lapset. Harrastuksia ovat oma hevonen ja crossnature, jossa jumpataan ulkona ympäri vuoden käyttäen vastuksena omaa kehoa ja kaikkea, mitä luonnosta löytyy.

Antonia Berg, 40, aloittaa MTV Uutisten politiikan ja talouden erikoistoimittajana 22. toukokuuta. Siihen saakka hän työskentelee politiikan toimittajana Svenska Ylessä. Berg aloitti Svenska Ylessä 2001 ja politiikan toimittajana 2007. Koulutukseltaan hän on filosofian maisteri. Berg on Journalistiliiton valtuuston jäsen.



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta