Toimivaan vuorovaikutukseen

JOURNALISTI
13.4.2017

Markku Lappalainen, teksti

markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Helsingin hovioikeuden Tuomioistuimet ja media -raportin mukaan ”tuomarien luottamus mediaa kohtaan ei välttämättä ole korkealla tasolla”. Saman voi sanoa monesta muusta instituutiosta. Pääministerin kipuisaa mediasuhdetta ei tarvitse erityisesti esitellä. Jupinaa kuuluu poliisista, yliopistomaailmasta ja sieltä täältä hallinnosta.

Usein valitus on yleistävää ja summittaista: media sitä, media tätä. Aina ei ole väliä, mistä ärsyke epäluottamukseen on saanut alkunsa. Perinteinen media, sitä jäljittelevät huuhaasivustot ja sosiaalinen media eri muotoineen menevät tarvittaessa suloisesti sekaisin. Sellaiseen kritiikkiin on vaikea vastata. Sitä ei ole helppo ottaa todesta.

Sen sijaan perusteltuun ja kohdennettuun arvosteluun on aiheellista suhtautua vakavasti. On hyvä katsoa peiliin, mutta vähintään yhtä tärkeää on arvioida viileästi eri näkökohtia ja säätää toimintaa tarpeen vaatiessa. Virheet on oikaistava ja uutiset seurattava loppuun, jotta yleisöllä on aito mahdollisuus saada oikeita ja luotettavia tietoja valintojensa perustaksi.

Instituutiot palvelevat kansaa niin kuin journalistit palvelevat yleisöjään. Kansalla – yleisöillä – on oikeus saada pätevää ja pitävää tietoa. On kohtuullista edellyttää, että tietoa hallitsevat ja sitä välittävät toimijat pystyvät toimimaan sujuvasti keskenään.

Helsingin hovioikeuden laatuhankkeena syntynyt raportti on hyvä esimerkki siitä, millaisen vuorovaikutuksen kautta kitkaisiin suhteisiin voidaan hakea sujuvuutta. Työn lähtökohta oli tutkia, millaisia ongelmia tuomioistuinten ja julkisen sanan väliseen viestintään liittyy, mistä ne johtuvat ja miten ne voitaisiin välttää.

Tällaista pohdintaa voisi harjoittaa monessa muussakin instituutiossa yhteistyössä journalistien kanssa. Toimintakulttuurien erilaisuuden ymmärtäminen on avain toimivaan vuorovaikutukseen. Avoimuus ja viestinnän selkeys ovat onnistuneen yhteistyön edellytyksiä. Nykypäivänä myös nopeudella on merkitystä: hidastelu tiedonvälityksessä antaa etumatkaa huhumyllyille, jotka elävät verkossa omaa, faktoista riippumatonta elämäänsä.

Hovioikeuden raportti esittää mediatuomarien nimittämistä selittämään tuomioita ja oikomaan julkisuudessa esiintyviä virheitä. Sitäkin tärkeämpiä olisivat hyvin perustellut tuomiot ja selkeä, tiedontarvitsijoita palveleva viestintä.

Sanoista tekoihin

Freelancerit ja muut itsensä työllistäjät ovat jääneet kohtuuttomaan katveeseen työmarkkinoilla. Heitä on yli 180 000, mutta heidän työmarkkina-asemansa on epämääräinen.

Poliitikko toisensa jälkeen on puhunut kauniisti yksinyrittäjien tilanteen parantamisesta, mutta sanat eivät ole muuttuneet teoiksi. Vuoden 2009 jälkeen itsensä työllistäjien sosiaaliturvasta on tehty ainakin kahdeksan selvitystä. Mietinnöt ovat hautautuneet hallinnon arkistoihin.

Työelämän muutosten seurauksena yhä useampi päätyy itsensä työllistäjäksi. Yleistyvä trendi on myös tehdä työtä vuorotellen yrittäjänä ja palkansaajana, jolloin työttömyysturva on keikkoja tekevälle arpapeliä. Tulos riippuu siitä, miten viranomaiset tulkitsevat pykäliä.

Itsensä työllistäjät muodostavat selkeän joukon palkansaajien ja yrittäjien väliin. Lainsäädännön pitäisi viimein tunnustaa tämä.



6 2020
Arkisto

Ylen heikentäminen ei ratkaise kaupallisen median ongelmia

Kaupallista mediaa ei tueta toiveilla euroista vaan ihan oikeilla euroilla, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Kun kyse on elämästä ja kuolemasta, päättäjille ei voi antaa työrauhaa

”Kotona pelkäävälle ihmiselle toimittajasta tulee kirjaimellisesti elintärkeä. Tappavan pandemian aikana kysymykset ovat perimmäisiä”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Suunnittelet kolumnin kirjoittamista, Tomi Einonen

MTV Uutisten vastaava päätoimittaja keskustelee alaistensa kanssa, kun haluaa saada yhteiskunnalliset näkemyksensä esille.

Verkosta tuli suomalaisten tärkein uutislähde

Sanomalehtien verkkosivut ohittivat televisiolähetykset suomalaisten ykkösuutislähteenä. Verkkouutiset luetaan aiempaa useammin älypuhelimella, kertoo kansainvälinen tutkimus.

Oletko käynyt Terveydenvoinnin laitoksella?

”Yhdysrakenteet vaikuttavat joskus leviävän paikkoihin, joissa alkaa tuntua, ettei kirjoittaja enää lainkaan tiedä sääntöjen perusteita”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vad väljer just du bort från historien?

”Låt den där ena reportern göra en lite större grej på sin idé, trots att det inte direkt har att göra med pandemin. Historien tackar”, skriver Liselott Lindström.

Black isolla B:llä

”Keskustelu epätasa-arvosta ja rasismista on kuumentunut monissa amerikkalaistoimituksissa”, kirjoittaa Juha Rekola.

Syksyllä voi taas keskittyä työnhaun sijaan opiskeluun

Journalistiliiton suositus kesätyöntekijöiden rekrytoinnin aikataulusta on saamassa jatkoa, kirjoittaa Laura Forsén.

Uutismies ja kupletisti

Kuolleita: Toimittaja Janne Linnovaara 15. 6. 1970 Jämsänkoski – 28. 5. 2020 Helsinki

Porilainen monilla mausteilla

Kuolleita: Toimittaja Juha-Pekka Lammi 28. 8. 1953 Pori – 13. 4. 2020 Tampere

Asiantunteva toimittaja tallensi piano- ja urkumusiikkia

Kuolleita: Musiikkitoimittaja Leena Santalahti 21. 2. 1943 Heinola – 23. 5. 2020 Espoo

Energinen kirjallisuuden kääntäjä

Kuolleita: Suomentaja Tarja Roinila 27. 1. 1964 Jyväskylä – 19. 5. 2020 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta