Toimivaan vuorovaikutukseen

JOURNALISTI
13.4.2017

Markku Lappalainen, teksti

markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Helsingin hovioikeuden Tuomioistuimet ja media -raportin mukaan ”tuomarien luottamus mediaa kohtaan ei välttämättä ole korkealla tasolla”. Saman voi sanoa monesta muusta instituutiosta. Pääministerin kipuisaa mediasuhdetta ei tarvitse erityisesti esitellä. Jupinaa kuuluu poliisista, yliopistomaailmasta ja sieltä täältä hallinnosta.

Usein valitus on yleistävää ja summittaista: media sitä, media tätä. Aina ei ole väliä, mistä ärsyke epäluottamukseen on saanut alkunsa. Perinteinen media, sitä jäljittelevät huuhaasivustot ja sosiaalinen media eri muotoineen menevät tarvittaessa suloisesti sekaisin. Sellaiseen kritiikkiin on vaikea vastata. Sitä ei ole helppo ottaa todesta.

Sen sijaan perusteltuun ja kohdennettuun arvosteluun on aiheellista suhtautua vakavasti. On hyvä katsoa peiliin, mutta vähintään yhtä tärkeää on arvioida viileästi eri näkökohtia ja säätää toimintaa tarpeen vaatiessa. Virheet on oikaistava ja uutiset seurattava loppuun, jotta yleisöllä on aito mahdollisuus saada oikeita ja luotettavia tietoja valintojensa perustaksi.

Instituutiot palvelevat kansaa niin kuin journalistit palvelevat yleisöjään. Kansalla – yleisöillä – on oikeus saada pätevää ja pitävää tietoa. On kohtuullista edellyttää, että tietoa hallitsevat ja sitä välittävät toimijat pystyvät toimimaan sujuvasti keskenään.

Helsingin hovioikeuden laatuhankkeena syntynyt raportti on hyvä esimerkki siitä, millaisen vuorovaikutuksen kautta kitkaisiin suhteisiin voidaan hakea sujuvuutta. Työn lähtökohta oli tutkia, millaisia ongelmia tuomioistuinten ja julkisen sanan väliseen viestintään liittyy, mistä ne johtuvat ja miten ne voitaisiin välttää.

Tällaista pohdintaa voisi harjoittaa monessa muussakin instituutiossa yhteistyössä journalistien kanssa. Toimintakulttuurien erilaisuuden ymmärtäminen on avain toimivaan vuorovaikutukseen. Avoimuus ja viestinnän selkeys ovat onnistuneen yhteistyön edellytyksiä. Nykypäivänä myös nopeudella on merkitystä: hidastelu tiedonvälityksessä antaa etumatkaa huhumyllyille, jotka elävät verkossa omaa, faktoista riippumatonta elämäänsä.

Hovioikeuden raportti esittää mediatuomarien nimittämistä selittämään tuomioita ja oikomaan julkisuudessa esiintyviä virheitä. Sitäkin tärkeämpiä olisivat hyvin perustellut tuomiot ja selkeä, tiedontarvitsijoita palveleva viestintä.

Sanoista tekoihin

Freelancerit ja muut itsensä työllistäjät ovat jääneet kohtuuttomaan katveeseen työmarkkinoilla. Heitä on yli 180 000, mutta heidän työmarkkina-asemansa on epämääräinen.

Poliitikko toisensa jälkeen on puhunut kauniisti yksinyrittäjien tilanteen parantamisesta, mutta sanat eivät ole muuttuneet teoiksi. Vuoden 2009 jälkeen itsensä työllistäjien sosiaaliturvasta on tehty ainakin kahdeksan selvitystä. Mietinnöt ovat hautautuneet hallinnon arkistoihin.

Työelämän muutosten seurauksena yhä useampi päätyy itsensä työllistäjäksi. Yleistyvä trendi on myös tehdä työtä vuorotellen yrittäjänä ja palkansaajana, jolloin työttömyysturva on keikkoja tekevälle arpapeliä. Tulos riippuu siitä, miten viranomaiset tulkitsevat pykäliä.

Itsensä työllistäjät muodostavat selkeän joukon palkansaajien ja yrittäjien väliin. Lainsäädännön pitäisi viimein tunnustaa tämä.



6 2019
Arkisto
Ylessä työskentelevät Seurin veljekset löysivät toisensa aikuisuuden kynnyksellä. Ville (oik.) vei Ollin alaikäisenä Helsingin baareihin.” kuva: Jaakko Martikainen

Miltä tuntuu, kun haastateltavat kuvittelevat jatkuvasti puhuvansa veljelle?

Tai kun joutuu kilpailemaan perheenjäsenen kanssa saman alan työpaikoista? Toimittajina työskentelevät sisarusparit avasivat perhe- ja työsuhteitaan.

Jos työnantaja ei ole uskollinen, ei työntekijänkään tarvitse olla

”Työntekijän ei ole järkevää sitoutua tai joustaa enempää kuin työpaikka on valmis sitoutumaan ja joustamaan”, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Ylelle vinoilu loppuu sinun vahtivuorollasi, Johanna Lahti?

Johanna Lahti aloittaa marraskuussa Ilta-Sanomien uutena vastaavana päätoimittajana. ”Kiroiluni on asettunut sellaiselle tasolle, että minut voi päästää huoletta myös kalustettuihin huoneisiin.”

Lukijat maksavat luottamuksesta, epäpuhtaasta journalismista ja fermentointikursseista

Journalismia on aina rahoitettu muullakin kuin hardcore-uutisilla. Journalistien on vain vaikea myöntää sitä, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Näin syntyvät media-alan työehtosopimukset

Paljonko saat palkkaa, kuinka pitkä lomasi on ja joudutko tekemään kiky-tunteja? Muun muassa nämä kysymykset ratkaistaan syksyn ja talven tes-neuvotteluissa. Näin neuvotteluvalmistelut etenevät.

Maryan Abdulkarim on muun muassa kolumnisti, käsikirjoittaja, kirjailija ja taiteilija. ”Tätä urapolkua en osannut suunnitella, vaan asiat ovat seuranneet toisiaan. Kun joku pyytää mukaan johonkin, mietin aina, olenko riittävän hyvä tähän. Mutta kun epäilyistään huolimatta lähtee mukaan, huomaa, että okei – minusta on myös tähän.”

Miksi vähemmistön asiat näyttäytyvät enemmistön kiusana, kysyy Maryan Abdulkarim

”Sysäys ajatusteni sanallistamiseen oli Helsingin Sanomien juttu, jossa lukija kysyi, miksi suihku ja vessanpönttö sijoitetaan kylpyhuoneessa vierekkäin niin, että sukat kastuvat, ja arkkitehti vastasi, että esteettömyysmääräysten takia.”

Pari klikkausta voittaa pään raapimisen

”Arvailu ja kritiikitön googlailu ovat journalismissa edelleen turhan yleisiä menetelmiä varsinkin kiireessä. Ilahduttavan moni toimittaja on kuitenkin vähitellen löytänyt luotettavat verkkopalvelut”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Emojier som journalistik

”Uppdateringen är mångas första kontakt med den journalistik som följer och att fånga läsarens uppmärksamhet är i det här fallet att färga den”, skriver Dan Lolax.

Huolellinen töistä sopiminen helpottaa asiakkaan ja freelancerin elämää

Vaikka ulkoistettaessa työstä halutaan eroon, työn suunnittelu ei saisi päättyä ostajan päässä siihen, kun päätös ulkoistamisesta tehdään, kirjoittaa Hanna Kokkonen.

Raskaus ei ole syy olla jatkamatta määräaikaisuutta

”Raskauden tai äitiyden takia voi tulla helposti syrjityksi huomaamattaan. Aina työnantajakaan ei ymmärrä tekevänsä väärin”, kirjoittaa Journalistiliiton lakimies Rami Lindström.

Tommy Pohjola on kokenut penkoja

Tommy Pohjola aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta.

Alaston paparazzi nappasi uutiskuvan

”Vielä vettä tippuen kaivoin kameran laukusta, vaihdoin zoomin ja otin matalan tähtäysasennon kylmälle ikkunalaudalle”, kirjoittaa Jukka Järvelä.

Intohimoinen tekniikkatoimittaja

Kuolleita: Toimittaja Tero Lehto 25. 5. 1978 Espoo – 3. 7. 2019 Helsinki

Kotiseutu- ja paikallislehtimies

Kuolleita: paikallislehtimies Kurt Ratia 28. 9. 1943 Lahti – 11. 3. 2019 Hyvinkää

Intohimona radio

Kuolleita: toimittaja Heikki Peltonen 27. 6. 1947 Uusikaupunki – 3. 7. 2019 Merikarvia

Toimittajasta jäi muisto itärajalle

Kuolleita: toimittaja Urho Kinnunen 28. 6. 1930 Ilomantsi – 18. 6. 2019 Ilomantsi

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta