Terveiset päätoimittajille

Pauli Uusi-Kilponen

65-vuotias Hämeen Sanomien päätoimittaja-toimitusjohtaja.

Aloitti työssään vuonna 2007. Vuodesta 2012 myös Hämeen Sanomien emoyhtiön Aina Group Oyj:n toimitusjohtaja.

Työskennellyt vastaavana päätoimittajana myös Länsi-Suomessa, Riihimäen Sanomissa, Turkulaisessa ja Uusi Rauma -lehdessä.

Sai maaliskuussa lehdistöneuvoksen arvonimen.

JOURNALISTI
13.4.2017

Nina Erho, teksti
Harri Nurminen, kuva

Hämeen Sanomien päätoimittaja Pauli Uusi-Kilposen mielestä JSN:n Yle-päätös on hyvä. Hän haluaa laajaa keskustelua poliitikkojen ja median pelisäännöistä, ei pulinaa yksittäisistä päätöksistä.

”JSN:n päätös ja kannanotto ovat hyviä. Ne viestivät päättäjille, että median painostaminen ei ole sopivaa ja päätoimittajille, että painostukseen ei pidä alistua. Suoraselkäisyys on oikeus ja velvollisuus”, sanoo Hämeen Sanomien päätoimittaja Pauli Uusi-Kilponen.

Hän kirjoitti maaliskuun lopussa pitävänsä outoina puheita siitä, että Ylen saaman langettavan syntyminen äänestyksellä vähentäisi päätöksen merkitystä. Langettava tuli Terrafame-uutisoinnista, jossa JSN katsoi Ylen luovuttaneen journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle pääministeri Juha Sipilän (kesk.) painostuksesta. Kannanotossaan JSN moitti Sipilän toimintaa.

Ylen päätoimittaja Atte Jääskeläinen ja toimitusjohtaja Lauri Kivinen ilmaisivat päätöksestä eriävän mielipiteensä, ja muutama muukin mediavaikuttaja spekuloi päätöksen tulkinnanvaraisuudella.

Uusi-Kilponen sanoo ymmärtävänsä Jääskeläisen joutuneen inhottavaan välikäteen, kun painostaja oli merkittävä poliittinen vaikuttaja ja poliitikot päättävät Ylen rahoituksesta. Silti pulinat JSN-päätöksistä tulisi pitää mahassa.

”Vaikka Jääskeläinen ei kritisoinut päätöstä suoraan, kommentit luovat kuvaa, että alan omaa säätelyelintä ei kunnioiteta. Etenkään nykyisessä ’valemedioiden ristitulessa’ yleisölle ei pidä viestiä, että JSN ei tekisi oikeita tai perusteltuja päätöksiä.”

 

Uusi-Kilponen uskoo, että tapauksen hoito JSN:ssa nostaa päättäjien kynnystä ”tarttua puhelimeen ja lähteä painostamaan”.

”Jos virheitä on, ne pitää korjata, ja kun syntyy vastineoikeus, totta kai toimitukseen voi ottaa yhteyttä. Mutta ei niin, että otetaan tavaksi kyseenalaistaa koko kustantajan ja median toiminta tai trollata yksittäisiä jutuntekijöitä.”

Uusi-Kilponen toivoo julkiselta keskustelulta tukea JSN:n aloittamalle poliitikkojen ja median välisten pelisääntöjen selkeyttämiselle. Selkeyttämistä kaipaavat myös poliitikkojen puheet median luotettavuudesta, joissa niputetaan kaikki välineet samaan.

Myös Uusi-Kilponen itse kohtaa silloin tällöin poliitikkojen yrityksiä vaikuttaa toimituksen päätöksentekoon. Kuntatasolla niihin on kuitenkin helpompi suhtautua ”olipahan tuokin yritys” -tyylillä kuin isolla valtakunnallisella tasolla, hän sanoo.

Uusi-Kilposen kirjoitusta voi arvuutella ”terveisiksi työn jatkajille”, koska Hämeen Sanomien kerrottiin viime kesänä etsivän uutta päätoimittajaa. Tieto on vanhentunut.

”Yhtiön hallitus päätyi siihen, että minun on toistaiseksi hyvä jatkaa muutosten keskellä olevan yhtiön ja lehden johdossa.”


Lue lisää: Päätoimittajien JSN-kapina 

Pauli Uusi-Kilponen

65-vuotias Hämeen Sanomien päätoimittaja-toimitusjohtaja.

Aloitti työssään vuonna 2007. Vuodesta 2012 myös Hämeen Sanomien emoyhtiön Aina Group Oyj:n toimitusjohtaja.

Työskennellyt vastaavana päätoimittajana myös Länsi-Suomessa, Riihimäen Sanomissa, Turkulaisessa ja Uusi Rauma -lehdessä.

Sai maaliskuussa lehdistöneuvoksen arvonimen.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta