Terveiset päätoimittajille

Hämeen Sanomien päätoimittaja Pauli Uusi-Kilposen mielestä JSN:n Yle-päätös on hyvä. Hän haluaa laajaa keskustelua poliitikkojen ja median pelisäännöistä, ei pulinaa yksittäisistä päätöksistä.

Pauli Uusi-Kilponen

65-vuotias Hämeen Sanomien päätoimittaja-toimitusjohtaja.

Aloitti työssään vuonna 2007. Vuodesta 2012 myös Hämeen Sanomien emoyhtiön Aina Group Oyj:n toimitusjohtaja.

Työskennellyt vastaavana päätoimittajana myös Länsi-Suomessa, Riihimäen Sanomissa, Turkulaisessa ja Uusi Rauma -lehdessä.

Sai maaliskuussa lehdistöneuvoksen arvonimen.

JOURNALISTI
13.4.2017

Nina Erho, teksti
Harri Nurminen, kuva

”JSN:n päätös ja kannanotto ovat hyviä. Ne viestivät päättäjille, että median painostaminen ei ole sopivaa ja päätoimittajille, että painostukseen ei pidä alistua. Suoraselkäisyys on oikeus ja velvollisuus”, sanoo Hämeen Sanomien päätoimittaja Pauli Uusi-Kilponen.

Hän kirjoitti maaliskuun lopussa pitävänsä outoina puheita siitä, että Ylen saaman langettavan syntyminen äänestyksellä vähentäisi päätöksen merkitystä. Langettava tuli Terrafame-uutisoinnista, jossa JSN katsoi Ylen luovuttaneen journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle pääministeri Juha Sipilän (kesk.) painostuksesta. Kannanotossaan JSN moitti Sipilän toimintaa.

Ylen päätoimittaja Atte Jääskeläinen ja toimitusjohtaja Lauri Kivinen ilmaisivat päätöksestä eriävän mielipiteensä, ja muutama muukin mediavaikuttaja spekuloi päätöksen tulkinnanvaraisuudella.

Uusi-Kilponen sanoo ymmärtävänsä Jääskeläisen joutuneen inhottavaan välikäteen, kun painostaja oli merkittävä poliittinen vaikuttaja ja poliitikot päättävät Ylen rahoituksesta. Silti pulinat JSN-päätöksistä tulisi pitää mahassa.

”Vaikka Jääskeläinen ei kritisoinut päätöstä suoraan, kommentit luovat kuvaa, että alan omaa säätelyelintä ei kunnioiteta. Etenkään nykyisessä ’valemedioiden ristitulessa’ yleisölle ei pidä viestiä, että JSN ei tekisi oikeita tai perusteltuja päätöksiä.”

 

Uusi-Kilponen uskoo, että tapauksen hoito JSN:ssa nostaa päättäjien kynnystä ”tarttua puhelimeen ja lähteä painostamaan”.

”Jos virheitä on, ne pitää korjata, ja kun syntyy vastineoikeus, totta kai toimitukseen voi ottaa yhteyttä. Mutta ei niin, että otetaan tavaksi kyseenalaistaa koko kustantajan ja median toiminta tai trollata yksittäisiä jutuntekijöitä.”

Uusi-Kilponen toivoo julkiselta keskustelulta tukea JSN:n aloittamalle poliitikkojen ja median välisten pelisääntöjen selkeyttämiselle. Selkeyttämistä kaipaavat myös poliitikkojen puheet median luotettavuudesta, joissa niputetaan kaikki välineet samaan.

Myös Uusi-Kilponen itse kohtaa silloin tällöin poliitikkojen yrityksiä vaikuttaa toimituksen päätöksentekoon. Kuntatasolla niihin on kuitenkin helpompi suhtautua ”olipahan tuokin yritys” -tyylillä kuin isolla valtakunnallisella tasolla, hän sanoo.

Uusi-Kilposen kirjoitusta voi arvuutella ”terveisiksi työn jatkajille”, koska Hämeen Sanomien kerrottiin viime kesänä etsivän uutta päätoimittajaa. Tieto on vanhentunut.

”Yhtiön hallitus päätyi siihen, että minun on toistaiseksi hyvä jatkaa muutosten keskellä olevan yhtiön ja lehden johdossa.”


Lue lisää: Päätoimittajien JSN-kapina 

Pauli Uusi-Kilponen

65-vuotias Hämeen Sanomien päätoimittaja-toimitusjohtaja.

Aloitti työssään vuonna 2007. Vuodesta 2012 myös Hämeen Sanomien emoyhtiön Aina Group Oyj:n toimitusjohtaja.

Työskennellyt vastaavana päätoimittajana myös Länsi-Suomessa, Riihimäen Sanomissa, Turkulaisessa ja Uusi Rauma -lehdessä.

Sai maaliskuussa lehdistöneuvoksen arvonimen.



2 2019
Arkisto
Suomenmaan Pekka Pohjolainen ja Demokraatin Johannes Ijäs Eduskuntatalon mediatiloissa. Toimittajat kiittelevät talon työskentelyolosuhteita.

Politiikkaa 24/7

Vaalikeväänä käyvät kuumina sekä poliitikot että puoluelehdet. ”Aatteellisissa mutta itsenäisissä” lehdissä työpaikan tulevaisuuden saattaa ratkaista vaalitulos tai viestintätuen uudelleenjärjestely. Journalisti seurasi Demokraatin ja Suomenmaan toimittajien päivää eduskunnassa.

Peili konfliktille

Pertti Pesosen dokumentin televisioesitys sensuroitiin Venezuelassa. Espanjassa somekohina alkoi Katalonian poliittisia vankeja käsittelevästä dokumentista.

Kalevan palkaton harjoittelu kummastuttaa

Ilmaista harjoittelijaa etsii usein järjestö tai pieni yritys, ei suuri lehtitalo. Kesäsijaisia palkataan kuten aiemminkin.

Mihin ylioppilaslehtiä tarvitaan?

Suomen lehdistössä on meneillään uuvuttava samankaltaistumiskehitys. Omistus keskittyy, samoin uutistuotanto. Tällaisessa ilmapiirissä soisi edes omaäänisten ylioppilaslehtien menestyvän, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Meidän puolesta kyselijät

Tiia Rantanen ja Anna Karhunen ovat ystäviä, joista tuli työkavereita. Läheisyydestä on hyötyä, kun työ on jutustella noloista aiheista kaiken kansan kuullen.

Sexualbrotten, som blev en invandringsdebatt

De stora finländska medierna utmärkte sig inte i rapporteringen om sexualbrotten i Uleåborg. Det säger professor och medieforskare Anu Koivunen, som analyserat en del av materialet.

Sanonta on Antti Grundsténin mielestä ärsyttävä mutta hänen tekemisen tapaansa hyvin kuvaava. Kuva otettiin A-lehtien studiolla ”rakennusnurkassa”, jossa Grundstén tapaa nojailla tikkaisiin ja miettiä seuraavia kuvauksia lavastaja Tuomas Norteman kanssa.

Yllätyksiä olla pitää

Imagen AD Antti Grundstén on valmis perustelemaan haastateltaville, miksi jutun kuvat ovat juuri sellaiset kuin ovat.

Sankari ja nolla

Matti Nykäsen viimeinen palvelus medialle oli tarjota kierros itsetutkiskelua. Enää tuskin tulee julkkista, joka saisi synkän puolensa samaan tapaan anteeksi, sanoo kulttuurihistorian tutkija.

Vaikka kaikki laukut ovat Emmi Tuomistolle käyttöesineitä, Louis Vuittoneitaan hän ei viskaa auton lattialle tai anna koiriensa Ollin ja Mimin talloa. Vuittonin ruudullisen ”Alman” hän hankki marraskuussa, etualan ”Neverfullin” vuodelta 2011 ihan hiljattain.

Liekeissä laukuista

Emmi Tuomisto osti viime vuonna 16 laukkua. Silti arjen juhlaksi riittää myös ihanuuksien bongailu netistä ja toisten olkapäiltä.

Tuuraajasta päätoimittajaksi

Satu Kangas-Viljamäki aloitti 11. helmikuuta päätoimittajana kaupunkilehti Selänteessä.

Kati Koivikko on ollut Sanoma Prolla 11 vuotta. Entisestä kuvatoimittajasta on tullut ”hybridituotteiden” tekijä. ”Oman työn aikatauluttamista vaaditaan aiempaa enemmän, mutta minusta on ihana ajatella isoja kokonaisuuksia.”

Kuvin kiinni ajassa

Oppimateriaalikuvittamisen rima on noussut, väittää visualisti Kati Koivikko. ”Aapinen on herkin tuote”, hän sanoo.

Liitto vei oikeuteen 50 riitaa

Vanhin liiton viime vuonna selvittämä riita sai alkunsa vuonna 2013.

Aina ei mene putkeen

”Usein kaikki menee kuvauskeikalla putkeen. Joskus taas ei mene.” Lauri Rotko kertaa kolumnissaan kolme klassikkoa.

Ontuva taleban

Kun poliitikkojen sanomisista kerrotaan, avattakoon riittävästi, millaista myrkkyä sanat ovat syöneet, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Hullun hommaa

Ajattelin että jestas; nyt on aamiaisaika ja minä könyän 300 metrin syvyydessä ikiroudan alla seuranani ventovieras kaivosmies, kirjoittaa Maria Paldanius.

Painavia rivejä johtamisesta

Siinä missä moni johtamiskirja kertoo ”keissejä”, Teija Rantalan Pieni kirja johtamisesta kertoo vain sen, mitä niistä on opittu, kirjoittaa Nina Erho.

Vem visar vägen i klimatjournalistiken?

Kan ett mediehus på en sida uppmana till större och fler åtgärder för att minska klimatavtrycket och på en annan uppmana samma läsare att resa iväg på en nöjesresa till andra sidan jorden, frågar Lina Laurent.

Klimatkris och bränder när svenska Gräv firar 30 år

Affischnamnet är Martha Mendoza från AP. Som vanligt kommer det att delas ut guldspadar inom olika kategorier för insatser inom grävande journalistik.

Dahlén tar över på Ålandstidningen

Daniel Dahlén kommer närmast från Ålcom, där han varit VD. Han har ingen tidigare erfarenhet av att leda publicistisk verksamhet.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta