Päätoimittajien JSN-kapina

JOURNALISTI
13.4.2017

Ari Lahdenmäki, teksti
Markus Pyörälä, kuvitus

Ylen johtajat ja Suomen Kuvalehden päätoimittaja kommentoivat langettavia päätöksiä tuoreeltaan. Mutta saako niin tehdä?

Kun Yle 23. maaliskuuta sai JSN:ltä langettavan päätöksen journalistisen päätösvallan luovuttamisesta pääministerin painostuksen alla, toimitusjohtaja Lauri Kivinen riensi heti kommentoimaan langettavaa.

”JSN on tehnyt äänestyksen jälkeen tapahtumista tulkinnan, joka ei vastaa meidän käsitystämme tehtyjen julkaisupäätösten perusteista”, Kivinen sanoi Ylen verkkosivulla.

Vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen kommentoi päätöstä laajasti verkkosivun videohaastattelussa. Hän sanoi olevansa omantuntonsa kanssa sujut ja pyrkineensä tekemään huolellisia, oikeita ratkaisuja.

 

Muun muassa Helsingin Sanomat mainitsi, että langettavat päätökset on JSN:n perussopimuksen mukaan julkaistava ilman välitöntä kommenttia.

Helmikuussa myös Suomen Kuvalehden päätoimittaja Ville Pernaa oli kommentoinut langettavaa, jonka lehti sai siitä, ettei ollut jutussaan tarjonnut Atte Jääskeläiselle mahdollisuutta samanaikaiseen kuulemiseen.

Rikkovatko tällaiset lausunnot JSN:n perussopimukseen kirjattua kommentointikieltoa? Neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström ei halua antaa suoraa vastausta.

”Neuvosto selvittää, missä järjestyksessä julkaisu ja kommentointi Ylellä tapahtuivat. On saattanut käydä pahimmillaan niin, että päätöstä on kommentoitu ennen kuin se on kokonaisuudessaan julkaistu”, hän sanoo.

JSN pohtii myös, pitäisikö sen määritellä tarkemmin, mitä välittömällä kommentoinnilla tarkoitetaan. Atte Jääskeläisen ja Ville Pernaan mielestä kielto tarkoittaa vain sitä, että kun päätös sellaisenaan julkaistaan, siihen ei lisätä loppukaneetteja tai muita kommentteja.

 

JSN:n Yle-ratkaisu kirvoitti mielipiteitä muiltakin päätoimittajilta. Pääministeripuolue keskustan äänenkannattaja Suomenmaa vihjaili, että JSN:n ratkaisuun olisivat voineet vaikuttaa puheenjohtaja Elina Grundströmin sekä jäsen Juha Honkosen tausta vihreitä lähellä olevan Vihreä Lanka -lehden päätoimittajina.

JSN sai myös puolustajia. Maaseudun Tulevaisuuden pääkirjoituksessa Kivisen kommentteja oudoksuttiin.

Lehden päätoimittaja Jouni Kemppainen, entinen Ylen päällikkötoimittaja, toivoo päätöksistä keskusteltavan niin, että JSN:n arvovalta säilyy.

”Ymmärrän kyllä päätoimittajien harmistuksen. Mutta langettavia olisi hyvä kommentoida niin, että JSN:n asema pysyy mahdollisimman vahvana. Arvovallan säilyminen on medioiden yhteinen asia”, Kemppainen sanoo.

Yhteisestä asiasta puhuu myös Elina Grundström.

”Tärkeää on, ettei päätöstä mitätöidä nopeilla kommenteilla, jotka hämmentävät sitä, mitä oikeasti päätettiin, tai heikentävät päätöksen arvovaltaa. JSN:n uskottavuus perustuu siihen, että langettava julkaistaan mukisematta.”

Grundström ei halua rajoittaa päätöksistä keskustelemista yleensä vaan vain langettavien julkaisun yhteydessä.

”Journalismin etiikasta ja pelisäännöistä keskusteleminen on minusta päinvastoin hyvä asia”, hän sanoo.

Grundströmin mukaan Suomessa vallitsee useimpiin muihin Euroopan maihin verrattuna korkea journalistinen ammattietiikka.

”Siksi meillä on niin liberaali mediaa koskeva lainsäädäntö ja suuri lehdistönvapaus”, hän sanoo.

 

Journalisti kysyi myös Helsingin Sanomien sekä Aamulehden vastaa-vien päätoimittajien mielipidettä itsesääntelyn toimivuudesta.

HS:n Kaius Niemi sekä Aamulehden Jouko Jokinen pitävät kumpikin nykyistä järjestelmää hyvänä.

Niemi toivottaa analyyttisen keskustelun päätöksistä tervetulleeksi. Hän ei myöskään halua rajata ketään sen ulkopuolelle.

”Vaikka langettava ei tuntuisikaan päätoimittajasta oikealta tai kohtuulliselta, kannattaa punnita tarkoin omaa argumentointiaan. Jos yleisölle tai toimituskunnalle syntyy käsitys siitä, että toimituksen johto ei kunnioita päätöksiä, itsesääntelyn pohja hapertuu nopeasti.”

Jouko Jokinen haluaa erottaa JSN:n työn tukemisen ja yksittäisten päätösten arvostelun. ”Vähättely ja päätösten arvostelu ovat eri asioita. Arvostelu ei ole vähättelyä – mieluumminkin päinvastoin”, Jokinen sanoo.

”Olisi kummallista, jos sananvapautta puolustavat JSN ja lehdistö eivät keskustelisi JSN:n päätöksistä ja sen työstä.”

Myös Atte Jääskeläinen kannustaa päätösten pohdintaan.

”Minusta avoimen yhteiskunnan ja JSN:n edistämän sananvapauden ihanteisiin kuuluu, että keskustelu on hyväksi. Hyvin perustellut päätökset kestävät julkisen keskustelun.”

 

JSN:n perussopimusta muutettiin taannoin niin, että langettavasta päätöksestä on tehtävä radioon ja televisioon uutinen ”normaalein uutiskriteerein”. Muutos oli Jääskeläisestä oikea.

”Se suurentaa päätösten merkitystä ja parhaimmillaan lisää niiden arvostusta.”

Jääskeläisen mukaan normaaleihin uutiskriteereihin kuuluu myös päätösten kommentointi. Niin ajattelee myös Ville Pernaa.

”Kun langettava päätös tuli, JSN piti infon ja me seurasimme sen. JSN siis kommentoi itsekin ratkaisuaan erillisessä tilaisuudessa. Julkaisimme jutun, jossa käytettiin aineistona JSN:n puheenjohtajan arvioita päätöksen perusteluista. Oli luontevaa, että päätöstä voi kommentoida kyseisen välineen edustaja eli minä”, Pernaa sanoo.

Elina Grundströmiä Jääskeläisen ja Pernaan perustelu kummeksuttaa.

”Jos tämmöisiä tulkintoja on ruvettu tekemään, niin on todella syytä tarkentaa ohjetta”, Grundström sanoo.

 

Kommenteista huolimatta Yle suhtautuu Jääskeläisen mukaan nöyrästi JSN:n päätöksiin.

”Tästä asiasta käydystä keskustelusta on seurannut hyviä asioita”, Jääskeläinen sanoo. Radion Ajantasa-ohjelmassa on alettu viikoittain keskustella Ylen journalismista. Lisäksi keväällä ja syksyllä TV 1:ssä järjestetään teemaillat Ylen toiminnasta ja sananvapaudesta.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta