Päätoimittajien JSN-kapina

Ylen johtajat ja Suomen Kuvalehden päätoimittaja kommentoivat langettavia päätöksiä tuoreeltaan. Mutta saako niin tehdä?
JOURNALISTI
13.4.2017

Ari Lahdenmäki, teksti
Markus Pyörälä, kuvitus

Kun Yle 23. maaliskuuta sai JSN:ltä langettavan päätöksen journalistisen päätösvallan luovuttamisesta pääministerin painostuksen alla, toimitusjohtaja Lauri Kivinen riensi heti kommentoimaan langettavaa.

”JSN on tehnyt äänestyksen jälkeen tapahtumista tulkinnan, joka ei vastaa meidän käsitystämme tehtyjen julkaisupäätösten perusteista”, Kivinen sanoi Ylen verkkosivulla.

Vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen kommentoi päätöstä laajasti verkkosivun videohaastattelussa. Hän sanoi olevansa omantuntonsa kanssa sujut ja pyrkineensä tekemään huolellisia, oikeita ratkaisuja.

 

Muun muassa Helsingin Sanomat mainitsi, että langettavat päätökset on JSN:n perussopimuksen mukaan julkaistava ilman välitöntä kommenttia.

Helmikuussa myös Suomen Kuvalehden päätoimittaja Ville Pernaa oli kommentoinut langettavaa, jonka lehti sai siitä, ettei ollut jutussaan tarjonnut Atte Jääskeläiselle mahdollisuutta samanaikaiseen kuulemiseen.

Rikkovatko tällaiset lausunnot JSN:n perussopimukseen kirjattua kommentointikieltoa? Neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström ei halua antaa suoraa vastausta.

”Neuvosto selvittää, missä järjestyksessä julkaisu ja kommentointi Ylellä tapahtuivat. On saattanut käydä pahimmillaan niin, että päätöstä on kommentoitu ennen kuin se on kokonaisuudessaan julkaistu”, hän sanoo.

JSN pohtii myös, pitäisikö sen määritellä tarkemmin, mitä välittömällä kommentoinnilla tarkoitetaan. Atte Jääskeläisen ja Ville Pernaan mielestä kielto tarkoittaa vain sitä, että kun päätös sellaisenaan julkaistaan, siihen ei lisätä loppukaneetteja tai muita kommentteja.

 

JSN:n Yle-ratkaisu kirvoitti mielipiteitä muiltakin päätoimittajilta. Pääministeripuolue keskustan äänenkannattaja Suomenmaa vihjaili, että JSN:n ratkaisuun olisivat voineet vaikuttaa puheenjohtaja Elina Grundströmin sekä jäsen Juha Honkosen tausta vihreitä lähellä olevan Vihreä Lanka -lehden päätoimittajina.

JSN sai myös puolustajia. Maaseudun Tulevaisuuden pääkirjoituksessa Kivisen kommentteja oudoksuttiin.

Lehden päätoimittaja Jouni Kemppainen, entinen Ylen päällikkötoimittaja, toivoo päätöksistä keskusteltavan niin, että JSN:n arvovalta säilyy.

”Ymmärrän kyllä päätoimittajien harmistuksen. Mutta langettavia olisi hyvä kommentoida niin, että JSN:n asema pysyy mahdollisimman vahvana. Arvovallan säilyminen on medioiden yhteinen asia”, Kemppainen sanoo.

Yhteisestä asiasta puhuu myös Elina Grundström.

”Tärkeää on, ettei päätöstä mitätöidä nopeilla kommenteilla, jotka hämmentävät sitä, mitä oikeasti päätettiin, tai heikentävät päätöksen arvovaltaa. JSN:n uskottavuus perustuu siihen, että langettava julkaistaan mukisematta.”

Grundström ei halua rajoittaa päätöksistä keskustelemista yleensä vaan vain langettavien julkaisun yhteydessä.

”Journalismin etiikasta ja pelisäännöistä keskusteleminen on minusta päinvastoin hyvä asia”, hän sanoo.

Grundströmin mukaan Suomessa vallitsee useimpiin muihin Euroopan maihin verrattuna korkea journalistinen ammattietiikka.

”Siksi meillä on niin liberaali mediaa koskeva lainsäädäntö ja suuri lehdistönvapaus”, hän sanoo.

 

Journalisti kysyi myös Helsingin Sanomien sekä Aamulehden vastaa-vien päätoimittajien mielipidettä itsesääntelyn toimivuudesta.

HS:n Kaius Niemi sekä Aamulehden Jouko Jokinen pitävät kumpikin nykyistä järjestelmää hyvänä.

Niemi toivottaa analyyttisen keskustelun päätöksistä tervetulleeksi. Hän ei myöskään halua rajata ketään sen ulkopuolelle.

”Vaikka langettava ei tuntuisikaan päätoimittajasta oikealta tai kohtuulliselta, kannattaa punnita tarkoin omaa argumentointiaan. Jos yleisölle tai toimituskunnalle syntyy käsitys siitä, että toimituksen johto ei kunnioita päätöksiä, itsesääntelyn pohja hapertuu nopeasti.”

Jouko Jokinen haluaa erottaa JSN:n työn tukemisen ja yksittäisten päätösten arvostelun. ”Vähättely ja päätösten arvostelu ovat eri asioita. Arvostelu ei ole vähättelyä – mieluumminkin päinvastoin”, Jokinen sanoo.

”Olisi kummallista, jos sananvapautta puolustavat JSN ja lehdistö eivät keskustelisi JSN:n päätöksistä ja sen työstä.”

Myös Atte Jääskeläinen kannustaa päätösten pohdintaan.

”Minusta avoimen yhteiskunnan ja JSN:n edistämän sananvapauden ihanteisiin kuuluu, että keskustelu on hyväksi. Hyvin perustellut päätökset kestävät julkisen keskustelun.”

 

JSN:n perussopimusta muutettiin taannoin niin, että langettavasta päätöksestä on tehtävä radioon ja televisioon uutinen ”normaalein uutiskriteerein”. Muutos oli Jääskeläisestä oikea.

”Se suurentaa päätösten merkitystä ja parhaimmillaan lisää niiden arvostusta.”

Jääskeläisen mukaan normaaleihin uutiskriteereihin kuuluu myös päätösten kommentointi. Niin ajattelee myös Ville Pernaa.

”Kun langettava päätös tuli, JSN piti infon ja me seurasimme sen. JSN siis kommentoi itsekin ratkaisuaan erillisessä tilaisuudessa. Julkaisimme jutun, jossa käytettiin aineistona JSN:n puheenjohtajan arvioita päätöksen perusteluista. Oli luontevaa, että päätöstä voi kommentoida kyseisen välineen edustaja eli minä”, Pernaa sanoo.

Elina Grundströmiä Jääskeläisen ja Pernaan perustelu kummeksuttaa.

”Jos tämmöisiä tulkintoja on ruvettu tekemään, niin on todella syytä tarkentaa ohjetta”, Grundström sanoo.

 

Kommenteista huolimatta Yle suhtautuu Jääskeläisen mukaan nöyrästi JSN:n päätöksiin.

”Tästä asiasta käydystä keskustelusta on seurannut hyviä asioita”, Jääskeläinen sanoo. Radion Ajantasa-ohjelmassa on alettu viikoittain keskustella Ylen journalismista. Lisäksi keväällä ja syksyllä TV 1:ssä järjestetään teemaillat Ylen toiminnasta ja sananvapaudesta.



14 2018
Arkisto

Synkkä salaisuus

Toimittaja Ari Lahdenmäki on kirjoittanut lukuisia juttuja etiikasta ja naisten oikeuksista. Marraskuussa hän sai kaksi tuomiota seksuaalirikoksista. Journalisti haastatteli kahtatoista naista, jotka kertovat lisää Lahdenmäen pimeästä puolesta.

Akateeminen iltapäivälehtimies

Pasi Kivioja ennustaa väitöskirjassaan painettujen iltapäivälehtien loppua.

Villille tv-alalle toivotaan tes-suitsia

Elokuva- ja tv-alan työehtosopimuksesta halutaan yleissitova. Journalistiliitto toivoo päätöksen kohentavan alan palkkatasoa.

Utu-uutiset sumentavat todellisuuden

Uutiset kauppakeskuksen vaikeuksista tai alhaisen syntyvyyden aiheuttamasta huoltosuhdehuolesta eivät ole valheita. Silti ne vääristävät asioiden mittakaavan valeuutisille ominaiseen tapaan, kirjoittaa Janne Saarikivi.

Stor i truten. Mikael Sjövall är tillbaka i rollen som journalist och uppskattar möjligheten att ställa också de obekväma frågorna. ”Jag har alltid haft svårt att arbeta med tillrättalagd information där man på skyler över obekväma saker och bäddar in sanningen i begreppsliga rökridåer.”

En reporter som skyr rökridåer

Propagandabranschen kändes som en tvångströja för Mikael Sjövall. Som journalist får han ställa de besvärliga frågorna och berätta sanningen utan att bädda in den.

Vaikuttajasta vuorovaikuttajaksi

Yle tavoittelee tiiviimpää yleisösuhdetta sallimalla uutisten kommentoinnin. Suunnitelmissa on, että toimittajat käyttävät jatkossa osan työajastaan yleisön kanssa keskusteluun. Kyse voi olla uutistyön murroksesta, jossa toimittajien ammatti-identiteettiä määritellään uudelleen.

Toimittaja Tapio Mainio (oik.) työskentelee eläkeläisenä yhtä paljon kuin päivätyössä Helsingin Sanomissa. Nyt toimeksiantajia on useita. Yksi niistä on Kauppalehti, johon hän haastatteli metsänomistaja Jorma Seppästä Suomussalmella.

Samalla viivalla

Moni toimittaja jatkaa työntekoa eläkkeelle jäätyään. Töitä tekemällä voi päästä samaan ansiotasoon kuin aktiiviuran aikana.

Valokuvan puolustaja. Marina Ekroos perusti startupin suojellakseen valokuvakulttuuria, mutta ei ehdi itse enää juurikaan kuvata.

Oikeutta valokuville

Valokuvaaja Marina Ekroos haluaa pelastaa maailman huonosti rajatuilta valokuvilta.

Av kärlek till värvet

I Sverige visar en utredning att mediehusen de senaste åren kraftigt har dumpat frilansarnas arvoden. Något stort engagemang från dem som har fasta jobb har veterligen inte hörts av, skriver Jeannette Björkvist.

Raimo Tyykiluodon on 12 diktaattoria -sarjaa tehdessään pitänyt miettiä, miten kertoa diktaattorien teoista sekä aiheen vaatimalla vakavuudella että koukuttaen kuuntelijat. ”Kaikkea ei pidä kertoa paasaten sormi pystyssä, vaan kuuntelijalle pitää antaa mahdollisuus oivaltaa. Silloin asiat jäävät parhaiten mieleen.”

Sairaan kiinnostavat diktaattorit

Raimo Tyykiluoto mietti aloittaessaan 12 diktaattoria -radiosarjan tekemistä, miten kertoa julmuuksista pröystäilemättä. ”Sarjassa on myös tragikoomisuutta, joka tekee siitä kuunneltavan”, hän kertoo.

Vaarallinen suhde

Kriitikot usein tuntevat oman taiteenlajinsa tekijöitä. Milloin suhde on liian läheinen?

Koska Anni Kuittisen kansantanssiryhmän Motoran Pelmakat jäsenet asuvat eri paikkakunnilla ryhmä harjoittelee vain kerran kuussa. Intensiivisinä tanssiviikonloppuina harjoitustunteja kertyy yhteensä 10 – 14.

Ylpeästi kansantanssija

Anni Kuittinen haluaa murtaa kansantanssia koskevia ennakkoluuloja.

Nopea paluu journalistiksi

Sanna Keskinen, 44, aloittaa tammikuussa Kainuun Sanomien päätoimittajana.

Mediakunta hallituksen tärkein onnistuminen

Journalistiliitto saa joulukuussa uuden valtuuston ja hallituksen. Journalisti selvitti, missä nykyinen hallitus on mielestään onnistunut ja missä jäi parantamisen varaa.

Lapsuuden loppu

Kolmas kerta voisi sanoa toden, mutta sitä toimittaja Simo Ahtee ei uskalla Don Rosan haastattelussa yrittää.

Kieli, alkeet

Se että ihmiset käyttävät vapaamuotoisessa ilmaisussaan englanninkielisiä sanoja ja puhekielisiä muotoja, ei ole kielen rappiota. Se on tavallista kielellistä vaihtelua, kielen rikkautta, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Karhea kirja rikostoimittamisesta

Mielenkiintoisinta Oikeustoimittajien 30-vuotisjuhlakirjassa, Etusivun rikoksissa on juttuprosessien avaaminen ja toimittajan työhön liittyvät inhimilliset yksityiskohdat, kirjoittaa Marja Honkonen.

Höga inkomster med två roller

Personer som både är vd och chefredaktör, så kallade publishers, ligger på topp när man jämför förvärvsinkomsterna 2017 bland mediecheferna i Svenskfinland.

Othman fortsätter skriva

I veckan firades Henrik ”Otis” Othmans sista arbetsdag på Österbottens Tidning (ÖT). Othman hann jobba på ÖT, tidigare Jakobstads Tidning, i nästan 40 år. Han kommer som pensionär att titulera sig publicist.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta