Päätoimittajien JSN-kapina

Ylen johtajat ja Suomen Kuvalehden päätoimittaja kommentoivat langettavia päätöksiä tuoreeltaan. Mutta saako niin tehdä?
JOURNALISTI
13.4.2017

Ari Lahdenmäki, teksti
Markus Pyörälä, kuvitus

Kun Yle 23. maaliskuuta sai JSN:ltä langettavan päätöksen journalistisen päätösvallan luovuttamisesta pääministerin painostuksen alla, toimitusjohtaja Lauri Kivinen riensi heti kommentoimaan langettavaa.

”JSN on tehnyt äänestyksen jälkeen tapahtumista tulkinnan, joka ei vastaa meidän käsitystämme tehtyjen julkaisupäätösten perusteista”, Kivinen sanoi Ylen verkkosivulla.

Vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen kommentoi päätöstä laajasti verkkosivun videohaastattelussa. Hän sanoi olevansa omantuntonsa kanssa sujut ja pyrkineensä tekemään huolellisia, oikeita ratkaisuja.

 

Muun muassa Helsingin Sanomat mainitsi, että langettavat päätökset on JSN:n perussopimuksen mukaan julkaistava ilman välitöntä kommenttia.

Helmikuussa myös Suomen Kuvalehden päätoimittaja Ville Pernaa oli kommentoinut langettavaa, jonka lehti sai siitä, ettei ollut jutussaan tarjonnut Atte Jääskeläiselle mahdollisuutta samanaikaiseen kuulemiseen.

Rikkovatko tällaiset lausunnot JSN:n perussopimukseen kirjattua kommentointikieltoa? Neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström ei halua antaa suoraa vastausta.

”Neuvosto selvittää, missä järjestyksessä julkaisu ja kommentointi Ylellä tapahtuivat. On saattanut käydä pahimmillaan niin, että päätöstä on kommentoitu ennen kuin se on kokonaisuudessaan julkaistu”, hän sanoo.

JSN pohtii myös, pitäisikö sen määritellä tarkemmin, mitä välittömällä kommentoinnilla tarkoitetaan. Atte Jääskeläisen ja Ville Pernaan mielestä kielto tarkoittaa vain sitä, että kun päätös sellaisenaan julkaistaan, siihen ei lisätä loppukaneetteja tai muita kommentteja.

 

JSN:n Yle-ratkaisu kirvoitti mielipiteitä muiltakin päätoimittajilta. Pääministeripuolue keskustan äänenkannattaja Suomenmaa vihjaili, että JSN:n ratkaisuun olisivat voineet vaikuttaa puheenjohtaja Elina Grundströmin sekä jäsen Juha Honkosen tausta vihreitä lähellä olevan Vihreä Lanka -lehden päätoimittajina.

JSN sai myös puolustajia. Maaseudun Tulevaisuuden pääkirjoituksessa Kivisen kommentteja oudoksuttiin.

Lehden päätoimittaja Jouni Kemppainen, entinen Ylen päällikkötoimittaja, toivoo päätöksistä keskusteltavan niin, että JSN:n arvovalta säilyy.

”Ymmärrän kyllä päätoimittajien harmistuksen. Mutta langettavia olisi hyvä kommentoida niin, että JSN:n asema pysyy mahdollisimman vahvana. Arvovallan säilyminen on medioiden yhteinen asia”, Kemppainen sanoo.

Yhteisestä asiasta puhuu myös Elina Grundström.

”Tärkeää on, ettei päätöstä mitätöidä nopeilla kommenteilla, jotka hämmentävät sitä, mitä oikeasti päätettiin, tai heikentävät päätöksen arvovaltaa. JSN:n uskottavuus perustuu siihen, että langettava julkaistaan mukisematta.”

Grundström ei halua rajoittaa päätöksistä keskustelemista yleensä vaan vain langettavien julkaisun yhteydessä.

”Journalismin etiikasta ja pelisäännöistä keskusteleminen on minusta päinvastoin hyvä asia”, hän sanoo.

Grundströmin mukaan Suomessa vallitsee useimpiin muihin Euroopan maihin verrattuna korkea journalistinen ammattietiikka.

”Siksi meillä on niin liberaali mediaa koskeva lainsäädäntö ja suuri lehdistönvapaus”, hän sanoo.

 

Journalisti kysyi myös Helsingin Sanomien sekä Aamulehden vastaa-vien päätoimittajien mielipidettä itsesääntelyn toimivuudesta.

HS:n Kaius Niemi sekä Aamulehden Jouko Jokinen pitävät kumpikin nykyistä järjestelmää hyvänä.

Niemi toivottaa analyyttisen keskustelun päätöksistä tervetulleeksi. Hän ei myöskään halua rajata ketään sen ulkopuolelle.

”Vaikka langettava ei tuntuisikaan päätoimittajasta oikealta tai kohtuulliselta, kannattaa punnita tarkoin omaa argumentointiaan. Jos yleisölle tai toimituskunnalle syntyy käsitys siitä, että toimituksen johto ei kunnioita päätöksiä, itsesääntelyn pohja hapertuu nopeasti.”

Jouko Jokinen haluaa erottaa JSN:n työn tukemisen ja yksittäisten päätösten arvostelun. ”Vähättely ja päätösten arvostelu ovat eri asioita. Arvostelu ei ole vähättelyä – mieluumminkin päinvastoin”, Jokinen sanoo.

”Olisi kummallista, jos sananvapautta puolustavat JSN ja lehdistö eivät keskustelisi JSN:n päätöksistä ja sen työstä.”

Myös Atte Jääskeläinen kannustaa päätösten pohdintaan.

”Minusta avoimen yhteiskunnan ja JSN:n edistämän sananvapauden ihanteisiin kuuluu, että keskustelu on hyväksi. Hyvin perustellut päätökset kestävät julkisen keskustelun.”

 

JSN:n perussopimusta muutettiin taannoin niin, että langettavasta päätöksestä on tehtävä radioon ja televisioon uutinen ”normaalein uutiskriteerein”. Muutos oli Jääskeläisestä oikea.

”Se suurentaa päätösten merkitystä ja parhaimmillaan lisää niiden arvostusta.”

Jääskeläisen mukaan normaaleihin uutiskriteereihin kuuluu myös päätösten kommentointi. Niin ajattelee myös Ville Pernaa.

”Kun langettava päätös tuli, JSN piti infon ja me seurasimme sen. JSN siis kommentoi itsekin ratkaisuaan erillisessä tilaisuudessa. Julkaisimme jutun, jossa käytettiin aineistona JSN:n puheenjohtajan arvioita päätöksen perusteluista. Oli luontevaa, että päätöstä voi kommentoida kyseisen välineen edustaja eli minä”, Pernaa sanoo.

Elina Grundströmiä Jääskeläisen ja Pernaan perustelu kummeksuttaa.

”Jos tämmöisiä tulkintoja on ruvettu tekemään, niin on todella syytä tarkentaa ohjetta”, Grundström sanoo.

 

Kommenteista huolimatta Yle suhtautuu Jääskeläisen mukaan nöyrästi JSN:n päätöksiin.

”Tästä asiasta käydystä keskustelusta on seurannut hyviä asioita”, Jääskeläinen sanoo. Radion Ajantasa-ohjelmassa on alettu viikoittain keskustella Ylen journalismista. Lisäksi keväällä ja syksyllä TV 1:ssä järjestetään teemaillat Ylen toiminnasta ja sananvapaudesta.



8 2018
Arkisto

Kollegojen kuteet

Kuusi media-alan ammattilaista näyttää ja kertoo, miten he pukeutuvat töihin. Kerro sinäkin Twitterissä hashtagilla #paallakoska.

Kansalaiset mukaan. ”Toivon, että suuri yleisö antaisi henkistä tukea työlle, jossa moniarvoista viestintää pidetään yllä”, sanoo Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

Maalitus on koko yhteiskunnan asia

Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään parhaillaan syytteitä toimittajiin ja mediaan kohdistuneista rikoksista. Haitalliseen vaikuttamiseen voisi puuttua terävämmin.

En minä, vaan tämä ammatti

Vihapuheen ilmiöllistäminen auttaa, kun toimittaja on verkkoraivon kohteena, sanoo itsekin solvatuksi joutunut Suvi-Tuulia Nykänen.

Myllytys koettelee sananvapautta

Toimituksien supistukset ja ulkopuolinen painostus leimaavat journalistien arkea, kirjoittaa päätoimittaja Markku Lappalainen.

Pieni kohu-opas

”Kohujournalismissa media itse määrittelee asian kohuksi ja etäännyttää näin itsensä vastuusta kytkeä aihe tosimaailman tapahtumiin”, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Palkittua uutistyötä. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala saivat yhdessä STT:n työryhmän kanssa Bonnier-palkinnon seksuaalista häirintää ja ahdistelua käsittelevistä jutuistaan. Palkintoraati kiitteli tekijöitä huolellisesta, sinnikkäästä ja rohkeasta uutistyöstä.

Hiljaista sympatiaa

Psyykkisen järkytyksen kokeneen haastattelussa on hyvä osata kuunnella. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala kohtasivat naisia, jotka olivat koululaisina joutuneet opettajan seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi.

Myy, opasta ja ole uskottava

Verkossa yleisö tarvitsee perusteluita ja kädestä pitämistä – ja toimittaja rohkeutta etsiä omaa ääntään, sanoo verkkokerronnasta kirjan tehnyt Terhi Upola.

Slutspurt i juni. För en förlagsredaktör är sommaren en intensiv period. Alla böcker som ska ut till höstens bokmässor måste gå i tryck senast under juni. ”Innan boken går i tryck kan man vara lite hysterisk och dubbelkolla att allt är okej. Sedan tar man det lugnt tills den ska recenseras”, säger Myrika Ekbom.

Hängmattan hägrar också för förlagsredaktören

Alla texter som ska ges ut i bokform behöver redigeras av proffs. Den som försöker ta en genväg riskerar att boken blir full av stavfel och upprepningar.

Mielipide vastaan fakta

Kielteiseen valoon joutuneelle pitää antaa mahdollisuus samanaikaiseen kuulemiseen tai vastineeseen.

Täältä ja muualta. ”Kymmenkunta vuotta sitten matkat nähtiin lähinnä kustannuseränä, mutta viime vuosina olen käynyt ulkomailla  juttukeikoilla noin neljä kertaa vuodessa”, sanoo Keskisuomalaisen Janne Yläjoki. ”On sisäistetty, että uskottavaan ulkomaanjournalismiin tarvitaan muutakin kuin sitä, että kirjoitetaan neljän seinän sisällä.”

Oman näkökulman perässä

Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja Janne Yläjoki yrittää löytää aiheita, joita isot koneistot eivät käsittele. ”Meillä ei voi olla aamulla verkossa ihan samaa kuin mitä tv-uutisissa on toisteltu edellisenä iltana.”

Lisää rahaa, suojaa ja oikeuksia

Nykyinen hallitus ei ole ollut media-alalle erityisen hyvä, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Digi-alv:n alentaminen olisi tärkein parannus.

Vaikeudet ongelmissa?

Suurissa ongelmissa -ilmaus yleistyy julkisessa kielenkäytössä, myös journalistisissa teksteissä, kirjoittaa Vesa Heikkinen. ”Yhtäältä kyse on kieleen kuuluvasta sanojen merkitysten vähittäisestä muuttumisesta, toisaalta tälle ajalle ominaisesta tavasta tarkastella maailmanmenoa.”

Kesäkeikalla. Ensimmäinen kesä toimittajana on vienyt Tuuli Rantasaloa monenlaisille juttukeikoille. 4. kesäkuuta hän haastatteli Paiholassa, Pielisjoen rannalla kesäkahvilaa pitäviä 4H-yrittäjiä (oik.) Johanna Väänästä, Maria Mäkeä ja Salla Karhua.

Hankalinta on tiivistää oleellinen

Ensimmäisessä oman alan työpaikassaan Tuuli Rantasalo jännitti etukäteen, odotetaanko harjoittelijan olevan valmis toimittaja.

1918 – med respekt

”När uppmärksammandet av inbördeskriget 1918 sparkade igång i januari i år var jag skeptisk: skulle vi klara av detta efter all #suomi100-hype?” skriver Magnus Londen.

Onnellinen yrittäjä

Freelancetyössä vuorottelevat epävarmuus - ja ylityöllistyminen. ”Silloin on niin lopussa, että vain turkulaisesta kasvattajaseurasta hankittu rutiini pelastaa”, kirjoittaa Lauri Rotko.

Ikuisesti pahoillani, Paula

Epäkohtelias vastaus puhelinmyyjälle oli maksaa Manu Haapalaiselle Paula Koivuniemen haastattelun.

Puheenaiheita takomaan

Susanne Salmi aloittaa Ylioppilaslehden päätoimittajana elokuussa.

Itse kasvatettu. Leikkokukkien lisäksi Satu Koivisto kasvattaa siirtolapuutarhassaan ruokakasveja. ”Esimerkiksi oman kasvihuoneen kurkku on uskomattoman makea ja rapea verrattuna kaupan kurkkuun.”

Ruuan alkulähteillä

Päätoimittaja Satu Koivisto rentoutuu ruokakasvien kauneuden äärellä siirtolapuutarhassa.

Tosielämän toimittajadraama

Viime vuonna kuvattu Vuosi New York Timesin toimituksessa näyttää ja kuulostaa parhailta tv-draamoilta – eikä välty niiden kliseiltä, kirjoittaa Marja Honkonen

Bra start för Medielaget

I slutet av 2017 hade andelslaget 172 medlemmar vilket var nästan 100 fler än vad man räknat med.

Hangöseminariet i september

Ekonomijournalistik, frilansliv, riksdagsvalet i Sverige och yttrandefriheten i Ryssland är huvudteman på årets publicistseminarium i Hangö.

Poimuri

Mediasta sanottua.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta