Om mediernas makt

Bra journalistik garanterar inte ett demokratiskt samhälle, men chanserna för ett sådant förbättras om journalistiken är sund, skriver Dan Lolax.
JOURNALISTI
13.4.2017

Dan Lolax
dan.lolax@aumedia.fi
Skribenten är samhällsreporter på Åbo Underrättelser. Skriver Nyhetsbloggen.

Allan J. Pakulas Alla presidentens man, en av mina favoritfilmer, spelar Robert Redford och Dustin Hoffman Washington Post-journalisterna Bob Woodward och Carl Bernstein som nystar upp Watergateskandalen.

Ett skäl till att den här filmen är så bra har att göra med vad den inte visar. President Richard Nixon, som avgick på grund av skandalen, förekommer nästan inte alls i filmen. Han nämns indirekt och syns i en tv-ruta i bakgrunden ibland. Ingenstans förutspås Nixons avgång och i slutet får tittaren veta att så skett genom ett lakoniskt nyhetstelegram.

Det finns en medveten poäng med det här. Filmen är fokuserad på journalisternas arbete, inte på följderna av det. Journalisternas uppgift är att ta fram fakta, inte att diktera konsekvenserna.

 

Jag började tänka Alla presidentens man efter att ha läst Erkka Railos kolumn (24.3) i tidningen Kaleva. Railo är universitetslektor och specialforskare vid Åbo universitet och har förhållandet mellan medier och politik som ett av sina forskningsområden.

I kolumnen skriver han att mediernas storhetstid som maktfaktor är förbi. Orsaken är att nätet och de sociala medierna har splittrat massmediernas samlande kraft och dessutom gett politiker möjligheten att nå väljarna direkt utan ”gammelmedias” inblandning.

Ett tecken på att makten gått förlorad är att sedan De grönas utvecklingsminister Heidi Hautala avgick i slutet av 2013 har ingen minister tvingats göra det, skriver Railo.

Jag håller med om att massmediernas roll förändrats under de senaste tio åren.

Däremot är jag inte säker på att måttstocken – politikers avgång – är den bästa möjliga. Den måttstocken implicerar att det här med att få politiker att avgå är ett mål med journalistiken.

 

Jag tänker så här: Bra journalistik garanterar inte ett demokratiskt samhälle, men chanserna för ett sådant förbättras om journalistiken är sund.

På samma sätt leder inte undermålig journalistik till ett odemokratiskt samhälle, men risken för en sådan samhällsutveckling är större om journalistiken sviker.

Det här innebär att nyhetsmedierna är en komponent bland flera i den samhälleliga maktfördelningen (därför uttrycket ”tredje statsmakten”).

Regeringen, riksdagen, den folkliga vilja som representeras genom partipolitiken och domstolarna är andra komponenter.

Då Hautala avgick interagerade de här komponenterna, exklusive domstolarna, med varandra.

Av bara farten bidrar journalister ibland själva till uppfattningen om att drevets enda syfte är att fälla bytet. Som om de hade auktoriteten att besluta att det som orsakade drevet är skäl nog för makthavaren att avgå.

Ibland är kritiken mot journalisters självuppfattning alltså befogad. Men kritiken är också ett tecken på att granskarrollen är dömd att orsaka motreaktioner.

 

I en demokrati är samhällets förtroende maktens kapital. Journalister testar kapitalets värde och granskningen gillas inte av dem som har förtroende för makten.

Därmed är det lätt hänt att maktens försvarare pekar finger och beskyller journalisterna för att enbart vilja en politikers avgång. Men om så sker är det aldrig bara mediernas förtjänst – eller fel.



8 2018
Arkisto

Kollegojen kuteet

Kuusi media-alan ammattilaista näyttää ja kertoo, miten he pukeutuvat töihin. Kerro sinäkin Twitterissä hashtagilla #paallakoska.

Kansalaiset mukaan. ”Toivon, että suuri yleisö antaisi henkistä tukea työlle, jossa moniarvoista viestintää pidetään yllä”, sanoo Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

Maalitus on koko yhteiskunnan asia

Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään parhaillaan syytteitä toimittajiin ja mediaan kohdistuneista rikoksista. Haitalliseen vaikuttamiseen voisi puuttua terävämmin.

En minä, vaan tämä ammatti

Vihapuheen ilmiöllistäminen auttaa, kun toimittaja on verkkoraivon kohteena, sanoo itsekin solvatuksi joutunut Suvi-Tuulia Nykänen.

Myllytys koettelee sananvapautta

Toimituksien supistukset ja ulkopuolinen painostus leimaavat journalistien arkea, kirjoittaa päätoimittaja Markku Lappalainen.

Pieni kohu-opas

”Kohujournalismissa media itse määrittelee asian kohuksi ja etäännyttää näin itsensä vastuusta kytkeä aihe tosimaailman tapahtumiin”, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Palkittua uutistyötä. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala saivat yhdessä STT:n työryhmän kanssa Bonnier-palkinnon seksuaalista häirintää ja ahdistelua käsittelevistä jutuistaan. Palkintoraati kiitteli tekijöitä huolellisesta, sinnikkäästä ja rohkeasta uutistyöstä.

Hiljaista sympatiaa

Psyykkisen järkytyksen kokeneen haastattelussa on hyvä osata kuunnella. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala kohtasivat naisia, jotka olivat koululaisina joutuneet opettajan seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi.

Myy, opasta ja ole uskottava

Verkossa yleisö tarvitsee perusteluita ja kädestä pitämistä – ja toimittaja rohkeutta etsiä omaa ääntään, sanoo verkkokerronnasta kirjan tehnyt Terhi Upola.

Slutspurt i juni. För en förlagsredaktör är sommaren en intensiv period. Alla böcker som ska ut till höstens bokmässor måste gå i tryck senast under juni. ”Innan boken går i tryck kan man vara lite hysterisk och dubbelkolla att allt är okej. Sedan tar man det lugnt tills den ska recenseras”, säger Myrika Ekbom.

Hängmattan hägrar också för förlagsredaktören

Alla texter som ska ges ut i bokform behöver redigeras av proffs. Den som försöker ta en genväg riskerar att boken blir full av stavfel och upprepningar.

Mielipide vastaan fakta

Kielteiseen valoon joutuneelle pitää antaa mahdollisuus samanaikaiseen kuulemiseen tai vastineeseen.

Täältä ja muualta. ”Kymmenkunta vuotta sitten matkat nähtiin lähinnä kustannuseränä, mutta viime vuosina olen käynyt ulkomailla  juttukeikoilla noin neljä kertaa vuodessa”, sanoo Keskisuomalaisen Janne Yläjoki. ”On sisäistetty, että uskottavaan ulkomaanjournalismiin tarvitaan muutakin kuin sitä, että kirjoitetaan neljän seinän sisällä.”

Oman näkökulman perässä

Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja Janne Yläjoki yrittää löytää aiheita, joita isot koneistot eivät käsittele. ”Meillä ei voi olla aamulla verkossa ihan samaa kuin mitä tv-uutisissa on toisteltu edellisenä iltana.”

Lisää rahaa, suojaa ja oikeuksia

Nykyinen hallitus ei ole ollut media-alalle erityisen hyvä, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Digi-alv:n alentaminen olisi tärkein parannus.

Vaikeudet ongelmissa?

Suurissa ongelmissa -ilmaus yleistyy julkisessa kielenkäytössä, myös journalistisissa teksteissä, kirjoittaa Vesa Heikkinen. ”Yhtäältä kyse on kieleen kuuluvasta sanojen merkitysten vähittäisestä muuttumisesta, toisaalta tälle ajalle ominaisesta tavasta tarkastella maailmanmenoa.”

Kesäkeikalla. Ensimmäinen kesä toimittajana on vienyt Tuuli Rantasaloa monenlaisille juttukeikoille. 4. kesäkuuta hän haastatteli Paiholassa, Pielisjoen rannalla kesäkahvilaa pitäviä 4H-yrittäjiä (oik.) Johanna Väänästä, Maria Mäkeä ja Salla Karhua.

Hankalinta on tiivistää oleellinen

Ensimmäisessä oman alan työpaikassaan Tuuli Rantasalo jännitti etukäteen, odotetaanko harjoittelijan olevan valmis toimittaja.

1918 – med respekt

”När uppmärksammandet av inbördeskriget 1918 sparkade igång i januari i år var jag skeptisk: skulle vi klara av detta efter all #suomi100-hype?” skriver Magnus Londen.

Onnellinen yrittäjä

Freelancetyössä vuorottelevat epävarmuus - ja ylityöllistyminen. ”Silloin on niin lopussa, että vain turkulaisesta kasvattajaseurasta hankittu rutiini pelastaa”, kirjoittaa Lauri Rotko.

Ikuisesti pahoillani, Paula

Epäkohtelias vastaus puhelinmyyjälle oli maksaa Manu Haapalaiselle Paula Koivuniemen haastattelun.

Puheenaiheita takomaan

Susanne Salmi aloittaa Ylioppilaslehden päätoimittajana elokuussa.

Itse kasvatettu. Leikkokukkien lisäksi Satu Koivisto kasvattaa siirtolapuutarhassaan ruokakasveja. ”Esimerkiksi oman kasvihuoneen kurkku on uskomattoman makea ja rapea verrattuna kaupan kurkkuun.”

Ruuan alkulähteillä

Päätoimittaja Satu Koivisto rentoutuu ruokakasvien kauneuden äärellä siirtolapuutarhassa.

Tosielämän toimittajadraama

Viime vuonna kuvattu Vuosi New York Timesin toimituksessa näyttää ja kuulostaa parhailta tv-draamoilta – eikä välty niiden kliseiltä, kirjoittaa Marja Honkonen

Bra start för Medielaget

I slutet av 2017 hade andelslaget 172 medlemmar vilket var nästan 100 fler än vad man räknat med.

Hangöseminariet i september

Ekonomijournalistik, frilansliv, riksdagsvalet i Sverige och yttrandefriheten i Ryssland är huvudteman på årets publicistseminarium i Hangö.

Poimuri

Mediasta sanottua.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta