Liian kaunis terroristiksi

JOURNALISTI
13.4.2017

Marja Honkonen, teksti
Burhan Özbilici, AP, kuva

Visuaalisesti miellyttävä kuva voi pelata karmean teon tavoitteiden pussiin. Pitäisikö se jättää julkaisematta?

Kaksi terroristia kuolemansa hetkellä, ja kaksi aivan erilaista kuvaa: Toisessa, suttuisessa, makaa paareilla mies vaatteet revittyinä. Toisessa, terävässä, seisoo uhmakas, mustapukuinen asemies käsi ojossa.

Jälkimmäinen kuva hätkähdyttää enemmän.

Lontoossa maaliskuussa tapahtuneen terrori-iskun kuvasto on sitä, johon olemme tottuneet. Uutistoimisto AP:n kuvaajan Burhan Özbilicin kuva Venäjän Turkin-suurlähettilään salamurhasta viime joulukuulta sen sijaan tuntuu epätodelliselta. Saako karmea teko olla kaunis?

 

Özbilicin otos syntyi poikkeuksellisissa olosuhteissa. Özbilici poikkesi kotimatkallaan Ankarassa taidenäyttelyn avajaisiin. Kokenut kriisialuekuvaaja päätyi todistamaan salamurhaa uransa aikana jo toistamiseen.

Kuva on teknisesti laadukas, ja iskun tekijä on pukeutunut kalliin oloiseen pukuun ja solmioon. Tampereen yliopiston tiedotusopin professorin Janne Seppäsen mukaan kuvan sisällöt ja muodot lainaavat muodin ja populaarikulttuurin kuvastosta.

”Kuva liukuu kohti mainoskuvan estetiikkaa, alueelle joka ei liity terrorismiin”, Seppänen sanoo.

Seppäsen mukaan tästä syntyy eettinen pulma, jota myös World Press Photon raati joutui vuoden alussa pohtimaan palkitessaan Özbilicin kuvan vuoden parhaana.

Raadin puheenjohtajan Stuart Franklinin mielestä palkitseminen oli väärä viesti niille, jotka pohtivat vastaavia tekoja. Guardianin julkaisemassa kirjoituksessaan Franklin vertasi kuvaa mestauskuviin.

Hän kuitenkin hävisi äänestyksen täpärästi.

Seppänen ruoti Özbilicin kuvan voittoa Mediayhteiskunta-blogissa. Hän olisi äänestänyt toisin kuin Franklin, koska pitää kuvajournalismin yhtenä tehtävänä horjuttaa totuttuja esittämisen tapoja.

Seppänen ei näe, että visuaalinen mielihyvä automaattisesti silottelee terrorismia. Sen julkaiseminen kyllä noudattaa terrorismin logiikkaa kasvattamalla iskun saamaa julkisuutta.

 

Suomessa Özbilicin palkittu kuva ei levinnyt laajalti ennen sen voittoa. Osasyynä sille oli, ettei kuva ollut STT:n ”perusvalikoimassa”, jossa yhteistyökumppanina on AFP.

Kuvatoimituksen päällikkö Panu Tuunala kertoo, että Özbilicin kuva kuitenkin oli yksittäismyynnissä. Muutamalla suomalaismedialla on myös käytössään AP:n koko kuvafeedi.

Iskun uutisoinnissa kuvaa käyt-tivät ainakin Aamulehti, MTV ja Iltalehti.

Tuunalan mukaan STT luottaa pitkälti ulkomaisten kuvatoimistojen harkintaan.

”Hankalissa tapauksissa varoitamme asiasta saatesanoin ’STT ei tässä vaiheessa julkaise kuvaa epäillystä’ tai ’Raakaa kuvamateriaalia’”, Tuunala kertoo.

Vain harvinaisissa yksittäistapauksissa kuvia ei laiteta asiak-kaille edes tarjolle. Julkaisupäätöksiä STT:llä tehdään harvoin. Silloin niihin liittyy ”normaali eettinen harkinta”, Tuunala sanoo.

 

Journalistin ohjeet eivät suoraan ota kantaa siihen, millä tavoin terrorismia saa esittää. Kuvaa koskevat samat ohjeet kuin tekstiäkin. Janne Seppänen ei pidä tarpeellisena sitä, että kuvaa säädeltäisiin tarkemmin, vaikka siihen liittyykin osin erilaista problematiikkaa kuin tekstiin.

”On hölmö ajatus, että kuva olisi vaarallisempi kuin teksti.”

Journalistin ohjeessa 28 todetaan, että muun muassa kuolemantapauksista ja rikosten uhreista uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta.

Se, millä tavoin ohje koskee myös tekijää – turkkilaista asemiestä tai paareilla makaavaa brittiterroristia, on kokonaan toinen kysymys.



7 2020
Arkisto

Tuot Milttoniin raikasta kokoomuslaista ajattelua, Katri Makkonen

Tasavallan presidentin kabinetista Ylelle vain vuodeksi palannut Katri Makkonen lähtee konsulttiyhtiö Milttonin varatoimitusjohtaksi oppimaan, miten liike-elämä toimii.

Mitä jos ihmiset eivät ole koskaan halunneet puolueetonta journalismia?

”Ehkä yleisölle vain viimein tarjotaan somessa jotain, mitä se todella haluaa, eikä tämä jokin yksinkertaisesti ole puolueeton ammattijournalismi”, kirjoittaa Janne Zareff.

Aikkarit on pidettävä mukana

Aikkarisisältö on valtavan tärkeää, sillä Suomessa halutaan ja tarvitaan erikoistunutta laatujournalismia, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Vuosien 2021 – 2022 pressikortti on Journalistiliiton vuodenvaihteessa uudistuvan ilmeen mukainen. Kuvan kortti on testikortti, jonka ulkoasu poikkeaa jonkin verran oikean pressikortin ulkoasusta.

Perinteinen pressikortti muuttuu tilattavaksi – digitaalinen kortti päivittyy automaattisesti

Digitaalista korttia käyttää jo melkein 12 000 jäsentä. Kortin ulkoasu muuttuu vuodenvaihteessa Journalistiliiton uudistuvan ilmeen mukaiseksi.

Nyhetsmedier som lägereldar

”Vi konsumerar nyheter på var sitt håll, inte tillsammans. Vägledning behövs”, skriver Dan Lolax.

Tiekartta johtaa turhan usein umpikujaan

Joukkoviestimet saisivat herkeämättä pohtia, mitä jargonia ne omaksuvat, kirjoittaa Ville Eloranta.

Näin tehdään puoli yhdeksän uutislähetys

Ylen pääuutislähetys syntyy Pasilassa ja etänä. Koronavirusepidemia on tuonut lähetyksen tekemiseen kiirettä ja uusia käytäntöjä.

Työehtosopimus pätee myös etätyössä

Esimiesten vastuulla on huolehtia siitä, että työntekijä pystyy suoriutumaan työstään, eikä kukaan kuormitu liikaa. Työaikaa säännellään myös etätyössä, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Tytti Oras.

Korona-ajan paikallinen sopimus

Työntekijät ovat Ylessä erittäin sitoutuneita työhönsä ja ymmärsivät, että kaikkien panosta tarvitaan, joten joustoa riitti, kirjoittaa Ylen ohjelmatyöntekijöiden pääluottamushenkilö Anu Kähkönen.

Sähkömies dosentin virassa

Anna Gustafssonin Itämeri-haastattelu kesätoimittajana sujui hienosti. Mutta mikäs se haastateltavan titteli olikaan?

Kutsumuksena toimittajan työ

Kuolleita: Toimittaja Anja Manninen 27. 5. 1954 Tyrnävä − 12. 6. 2020 Oulu

Pystykorva ei enää haukahtele

Kuolleita: Toimittaja Veikko Huttunen 31. 10. 1954 Vieremä – heinäkuu 2020 Iisalmi

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta