Kärsivällisyyden äärellä

Ikonimaalaus vaatii pitkäjänteisyyttä ja tarkkuutta. Täydellistä keskittymistä vaativa harrastus täyttää Marja Luumin rauhalla.

Ikonimaalaus on rauhoittavaa, Marja Luumi sanoo. Joskus työ sujuu mutkattomasti, mutta jos on stressiä ja kiirettä, tuntuu ettei mikään onnistu.

Marja Luumi

41-vuotias tuottaja Kymen Sanomissa Kotkassa.

Valmistunut media-nomiksi Kymenlaakson amk:sta vuonna 2002. Toimittajakokemusta Poijusta, Parikkalan Sanomista ja Anjalankosken Sanomista. Työskennellyt Kymen Sanomissa vuodesta 2007.

Ikonimaalauksen lisäksi harrastaa lenkkeilyä, purjehdusta ja laskettelua. Rakastaa yli kaiken matkustamista. Viihtyy Kotkassa, koska meren äärellä tulee tunne, että maailma on avoinna.

JOURNALISTI
13.4.2017

Tiina Suomalainen, teksti
Arttu Muukkonen, kuva

Marja Luumi laittaa murusen sinistä värijauhetta lasilevylle. Sekaan hän valuttaa tilkan munankeltuaisvesiseosta. Sitten hän alkaa hiertää värijauhetta palettiveitsellä tasaiseksi pyörivin liikkein.

Kun maali on hyvin sekoittunut, Luumi tarttuu ohueen siveltimeen. Siniruskeasävyinen Jumalanäidin ikoni näyttää ulkopuolisen silmin täysin valmiilta, mutta Luumin mielestä joitakin kohtia voisi vielä kirkastaa.

”Ikonien maalaukseen jää koukkuun, sillä tässä pystyy kehittymään loputtomiin. En ole koskaan täysin tyytyväinen lopputulokseen. Aina voisi tehdä paremmin.”

 

Luumi on harrastanut ikonimaalausta liki kaksikymmentä vuotta.

”Jostain se kipinä tuli. Olen ortodoksi, ja ikonit ovat minulle uskontoni kautta tuttuja. Ikonimaalaus on luonteva tapa jatkaa sukuni perinnettä ja kulttuuria.”

Pikkutarkan ja hermoja vaativan työn valmistumiseen voi mennä vuosikin. Ikonia maalataan kerros kerrokselta, maalikerroksia voi kertyä päällekkäin kymmeniä.

”Alussa mietin, että miten jotakin voi tehdä kuukausikaupalla. Kärsivällisyys, keskittymiskyky ja pitkäjänteisyys eivät olleet vahvuuksiani, mutta maalaaminen on kehittänyt näitä ominaisuuksia.”

Kärsivällisyyttä ja keskeneräisyyden sietämistä Luumi tarvitsee myös työssään Kymen Sanomien päivätuottajana.

”En mielelläni jätä asioita kesken. Ikonimaalaus on opettanut minulle sen hyväksymistä, että työtä ei saakaan kerralla valmiiksi.”

 

Ikonit maalataan aina esikuvan mukaan. Vaikka persoonallisuus viivassa, muodossa ja värienkäytössä sallitaan, kyse on tavallaan jäljentämisestä. Ikoniin ei voi lisätä elementtejä omasta päästään.

”Minuun vetoavat varsinkin meriaiheiset ikonit, joissa esiintyy vaikkapa merenkulkijoiden, lasten ja matkustajien suojeluspyhä Nikolaos.”

Kun ikonimaalari keskittyy johonkin yksityiskohtaan, katoaa mielestä kaikki muu. Ikonin sanotaan olevan ikkuna pyhyyteen, ja joillekin ikonimaalaus onkin kuin rukousta. Luumi on maallisempi harrastaja – hänestä on hienoa päästä tekemään jotakin käsillään.

Kotkan ortodoksiseurakunnan ikonimaalareiden ryhmä on vuosien saatossa muotoutunut tiiviiksi. Harras tunnelma vaihtuu hetkessä höpötykseen ja nauruun.

”Välillä tätä ei juttujen perusteella uskoisi ikonikerhoksi”, Luumi hymyilee.

Kun hän lähtee kotiin muutaman tunnin maalattuaan, olo on rentoutunut ja seesteinen.

”Tämä on hurjan rauhoittavaa, todellista vastapainoa työlle ja lapsiperheen arjelle. Täysin erilaista kuin mikään muu.”

Marja Luumi

41-vuotias tuottaja Kymen Sanomissa Kotkassa.

Valmistunut media-nomiksi Kymenlaakson amk:sta vuonna 2002. Toimittajakokemusta Poijusta, Parikkalan Sanomista ja Anjalankosken Sanomista. Työskennellyt Kymen Sanomissa vuodesta 2007.

Ikonimaalauksen lisäksi harrastaa lenkkeilyä, purjehdusta ja laskettelua. Rakastaa yli kaiken matkustamista. Viihtyy Kotkassa, koska meren äärellä tulee tunne, että maailma on avoinna.



10 2018
Arkisto
Säätövaraa. Alma-talossa ei ole omia työpisteitä, mutta sähköiset pöydät saa asetettua sopivalle korkeudelle. Toimittaja Tero Lehto työn ääressä.

Herra teknologia

Kokenut teknologiatoimittaja Tero Lehto ei piittaa ennakkoluuloista.

Suhdetyötä somejätissä

John Severinsonin työ Facebookissa on pitää toimittajat ja kustantajat tyytyväisinä. Hän ei kuitenkaan lupaa, että uutissivustoille syötetyn yleisön määrä palaisi ennalleen.

Media-alan johto on julkista kuvaansa tasa-arvoisempi

Journalisti selvitti päätoimittajien sukupuolijakauman. Laskelmien mukaan päätoimittajan tehtävät jakautuvat miehille ja naisille selvästi luultua tasaisemmin.

Medicin mot stress. ”Du behöver någonting, som inte har med jobbet att göra, som är din grej och som får dig att koppla av. För mig är det hästar, särskilt min häst Stella”, säger Jannika Lindén, journalist och arbetarskyddsfullmäktig på tidningen Östnyland.

Tygla den dåliga stressen

Osäkerhet, ett högt arbetstempo och för lite feedback. Jannika Lindén, journalist och arbetarskyddsfullmäktig på Östnyland listar orsaker till dålig stress och vad man kan göraför att förebygga den.

Kaikkien ei tarvitse tietää kaikkea

Journalistin tulisi aina kysyä, mikä on oikea yhteiskunnallinen kysymys, mikä taas työyhteisön sisäinen ristiriita, henkilökohtainen tragedia tai kerrassaan merkityksetön asia, kirjoittaa Janne Saarikivi.

EU ottaa somejäteiltä ja antaa kustantajille

EU:ssa valmistellaan uutta direktiiviä, joka voi tuoda luovien alojen tekijöille lisää rahaa. Kustantajat voisivat vaatia somejäteiltä korvauksia jaetusta journalismista.

Rakkaudesta lajiin. Tuula Kousa voisi halutessaan jäädä eläkkeelle jo vuoden kuluttua, mutta sellaista hänellä ei ole suunnitelmissa. ”Innostun aina uudelleen uusista kirjahankkeista ja siitä, että tämä on myös ihmissuhdetyötä. Työ on niin kivaa, ettei tunnu varsinaiselta työltä.”

Puoliksi agentti

Kun Tuula Kousa irtisanottiin Tammelta, hän ei halunnut vähään aikaan kuullakaan kirjoista. Pian hän ryhtyi kirjallisuusagentiksi ja totutteli maksamaan oman palkkansa.

Uutta taitoa. Siru Väisänen on suorittanut töiden ohessa digitaalisen muotoilun opintoja Arcada-ammattikorkeakoulussa Helsingissä. Hän kiittelee myös kansalais- ja työväenopistojen kursseja ammatin kannalta hyödyllisinä.

Paluu kesätoimittajaksi poiki töitä

Tonnin löytöpalkkiokaan ei tuonut toimitussihteerin paikkaa, mutta Siru Väisänen ei antanut periksi. Journalistien työllisyys on hieman kohentunut.

JSN: Neuvosto on toimintakykyinen

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundströmin johtamistapaa on arvosteltu useissa artikkeleissa. Neuvoston jäsenten mukaan JSN toimii hyvin.

Kokovartalojuttu. Kun Ilkka Pernu paneutui sisäilma-asioihin, hän alkoi itsekin kokea työhuoneellaan outoja oireita, jotka sittemmin menivät ohi. ”Kuvastaa aihetta, että aloin jutunteon aikana tarkkailla omaakin vointiani normaalia herkemmin.” Pernun työhuone on Sastamalassa, missä myös hänen kotinsa on ollut jo vuosia.

Selvyyttä sisäilmaan

Jutunteko sisäilmaongelmista oli Ilkka Pernulle ”totuuden rajankäyntia”. ”Aina uudelle haastateltavalle soittaessani aloin epäillä aiempia näkemyksiäni”, Pernu kertoo Anna hyvän kiertää -juttusarjassa.

Lehdistönvapautta vai häiriköintiä?

Toimittaja-aktivisti Sam Husseini poistettiin Helsingin huippukokouksen tiedotustilaisuudesta kovin ottein.

Taustatyötä kunnes uutisrima ylittyy

Anne Kauranen, 36, aloitti elokuussa uutistoimisto Reutersin kahden hengen Suomen-toimituksessa kirjeenvaihtajana.

Keskisuomalaisen toimitussihteeri Seija Suihkonen potee korkean paikan kammoa, mutta riittävän korkealla korkeuden taju ja kammo katoavat.

Hyppy pelkoa päin

Seija Suihkonen pelkäsi korkeita paikkoja. Sitten hän päätti heittäytyä vapaapudotukseen lentokoneesta.

En del stress är bra

Kring 25 procent av finländarna upplever arbetsstress. När ska man oroa sig för en kollega eller vän som utbrister att hen är ”såå stressad” vid varje veckomöte?

Tukea järjestäytymiseen. Vikesin EU-rahoitteisessa ay-koulutuksessa Somaliassa pyritään muun muassa luomaan vuoropuhelua media-alan työntekijöiden ja työnantajien välille. Kouluttaja Abdalle Mumin puhui kesäkuussa toimittajille siitä, miksi työntekijöiden kannattaa järjestäytyä niin kansallisesti kuin työpaikoilla.

Vikesiä uhataan oikeustoimilla Keniassa

Sananvapaustyötä tekevää säätiötä yritetään sotkea erikoiseen oikeusjuttuun.

Työn julkisuus on kiusallista

Kehittyminen toimittajana tapahtuu julkisesti, on kyse sitten kirjoitustaidoista, esiintymisen sujuvuudesta tai ajattelun kehityksestä. Se on kiusallista ja luo paineita, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Anna tilaa oivaltaa

Ville Tietäväisen ja Ville Hännisen tietokirjan keskeinen opetus koskee sekä kuvittajia suhteessa yleisöön että heitä, jotka tilaavat journalistisia kuvituksia, kirjoittaa Marja Honkonen.

Minällä on asiaa

Sitä minä ihmettelen, miksi Suomessa ei ole vaihtoehtoa journalistiselle minäilylle. Minäpä taidankin vallan alkaa The Economist -lehden asiakkaaksi. Viimeksi kun minä sitä luin, en minä löytänyt tietoa toimittajista, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Viettävällä tiellä

Rami Marjamäki nappasi täydellisen esimerkkikuvan siitä, millaista on ajaa täysperävaunullista tukkirekkaa Ruoveden havumetsien teillä.

Felet i våra stjärnor

Journalister ska förstås fundera på vilken roll de spelar när ”vanliga människor” på ett naivt sätt tillskrivs en endimensionell godhet. Det finns en risk för att pinsamt berörda journalister överkompenserar på ett osakligt sätt om de går från att glorifiera till att kritiskt granska, skriver Dan Lolax.

JSN: Journalisti voi joskus rikkoa lakia

Kannanoton mukaan poikkeustapauksissa yleisön tiedonsaantioikeuden varmistaminen saattaa edellyttää journalistilta toimintaa, joka voi olla tulkittavissa lainvastaiseksi.

Pressikortista mobiiliversio

Journalistiliitto on julkistanut matkapuhelimeen ladattavan pressikortin, joka tulee perinteisen muovikortin rinnalle.

Med vd-hjälp ska SPT växa

Styrelseordförande Patrik Stenvall förhandlade på eget initiativ med nyhetsbyrån SPT:s tilltänkta vd-kandidat Pär Landor.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta