Kärsivällisyyden äärellä

Ikonimaalaus vaatii pitkäjänteisyyttä ja tarkkuutta. Täydellistä keskittymistä vaativa harrastus täyttää Marja Luumin rauhalla.

Ikonimaalaus on rauhoittavaa, Marja Luumi sanoo. Joskus työ sujuu mutkattomasti, mutta jos on stressiä ja kiirettä, tuntuu ettei mikään onnistu.

JOURNALISTI
13.4.2017

Tiina Suomalainen, teksti
Arttu Muukkonen, kuva

Marja Luumi laittaa murusen sinistä värijauhetta lasilevylle. Sekaan hän valuttaa tilkan munankeltuaisvesiseosta. Sitten hän alkaa hiertää värijauhetta palettiveitsellä tasaiseksi pyörivin liikkein.

Kun maali on hyvin sekoittunut, Luumi tarttuu ohueen siveltimeen. Siniruskeasävyinen Jumalanäidin ikoni näyttää ulkopuolisen silmin täysin valmiilta, mutta Luumin mielestä joitakin kohtia voisi vielä kirkastaa.

”Ikonien maalaukseen jää koukkuun, sillä tässä pystyy kehittymään loputtomiin. En ole koskaan täysin tyytyväinen lopputulokseen. Aina voisi tehdä paremmin.”

 

Luumi on harrastanut ikonimaalausta liki kaksikymmentä vuotta.

”Jostain se kipinä tuli. Olen ortodoksi, ja ikonit ovat minulle uskontoni kautta tuttuja. Ikonimaalaus on luonteva tapa jatkaa sukuni perinnettä ja kulttuuria.”

Pikkutarkan ja hermoja vaativan työn valmistumiseen voi mennä vuosikin. Ikonia maalataan kerros kerrokselta, maalikerroksia voi kertyä päällekkäin kymmeniä.

”Alussa mietin, että miten jotakin voi tehdä kuukausikaupalla. Kärsivällisyys, keskittymiskyky ja pitkäjänteisyys eivät olleet vahvuuksiani, mutta maalaaminen on kehittänyt näitä ominaisuuksia.”

Kärsivällisyyttä ja keskeneräisyyden sietämistä Luumi tarvitsee myös työssään Kymen Sanomien päivätuottajana.

”En mielelläni jätä asioita kesken. Ikonimaalaus on opettanut minulle sen hyväksymistä, että työtä ei saakaan kerralla valmiiksi.”

 

Ikonit maalataan aina esikuvan mukaan. Vaikka persoonallisuus viivassa, muodossa ja värienkäytössä sallitaan, kyse on tavallaan jäljentämisestä. Ikoniin ei voi lisätä elementtejä omasta päästään.

”Minuun vetoavat varsinkin meriaiheiset ikonit, joissa esiintyy vaikkapa merenkulkijoiden, lasten ja matkustajien suojeluspyhä Nikolaos.”

Kun ikonimaalari keskittyy johonkin yksityiskohtaan, katoaa mielestä kaikki muu. Ikonin sanotaan olevan ikkuna pyhyyteen, ja joillekin ikonimaalaus onkin kuin rukousta. Luumi on maallisempi harrastaja – hänestä on hienoa päästä tekemään jotakin käsillään.

Kotkan ortodoksiseurakunnan ikonimaalareiden ryhmä on vuosien saatossa muotoutunut tiiviiksi. Harras tunnelma vaihtuu hetkessä höpötykseen ja nauruun.

”Välillä tätä ei juttujen perusteella uskoisi ikonikerhoksi”, Luumi hymyilee.

Kun hän lähtee kotiin muutaman tunnin maalattuaan, olo on rentoutunut ja seesteinen.

”Tämä on hurjan rauhoittavaa, todellista vastapainoa työlle ja lapsiperheen arjelle. Täysin erilaista kuin mikään muu.”

Marja Luumi

41-vuotias tuottaja Kymen Sanomissa Kotkassa.

Valmistunut media-nomiksi Kymenlaakson amk:sta vuonna 2002. Toimittajakokemusta Poijusta, Parikkalan Sanomista ja Anjalankosken Sanomista. Työskennellyt Kymen Sanomissa vuodesta 2007.

Ikonimaalauksen lisäksi harrastaa lenkkeilyä, purjehdusta ja laskettelua. Rakastaa yli kaiken matkustamista. Viihtyy Kotkassa, koska meren äärellä tulee tunne, että maailma on avoinna.

Marja Luumi

41-vuotias tuottaja Kymen Sanomissa Kotkassa.

Valmistunut media-nomiksi Kymenlaakson amk:sta vuonna 2002. Toimittajakokemusta Poijusta, Parikkalan Sanomista ja Anjalankosken Sanomista. Työskennellyt Kymen Sanomissa vuodesta 2007.

Ikonimaalauksen lisäksi harrastaa lenkkeilyä, purjehdusta ja laskettelua. Rakastaa yli kaiken matkustamista. Viihtyy Kotkassa, koska meren äärellä tulee tunne, että maailma on avoinna.



8 2018
Arkisto

Kollegojen kuteet

Kuusi media-alan ammattilaista näyttää ja kertoo, miten he pukeutuvat töihin. Kerro sinäkin Twitterissä hashtagilla #paallakoska.

Kansalaiset mukaan. ”Toivon, että suuri yleisö antaisi henkistä tukea työlle, jossa moniarvoista viestintää pidetään yllä”, sanoo Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

Maalitus on koko yhteiskunnan asia

Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään parhaillaan syytteitä toimittajiin ja mediaan kohdistuneista rikoksista. Haitalliseen vaikuttamiseen voisi puuttua terävämmin.

En minä, vaan tämä ammatti

Vihapuheen ilmiöllistäminen auttaa, kun toimittaja on verkkoraivon kohteena, sanoo itsekin solvatuksi joutunut Suvi-Tuulia Nykänen.

Myllytys koettelee sananvapautta

Toimituksien supistukset ja ulkopuolinen painostus leimaavat journalistien arkea, kirjoittaa päätoimittaja Markku Lappalainen.

Pieni kohu-opas

”Kohujournalismissa media itse määrittelee asian kohuksi ja etäännyttää näin itsensä vastuusta kytkeä aihe tosimaailman tapahtumiin”, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Palkittua uutistyötä. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala saivat yhdessä STT:n työryhmän kanssa Bonnier-palkinnon seksuaalista häirintää ja ahdistelua käsittelevistä jutuistaan. Palkintoraati kiitteli tekijöitä huolellisesta, sinnikkäästä ja rohkeasta uutistyöstä.

Hiljaista sympatiaa

Psyykkisen järkytyksen kokeneen haastattelussa on hyvä osata kuunnella. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala kohtasivat naisia, jotka olivat koululaisina joutuneet opettajan seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi.

Myy, opasta ja ole uskottava

Verkossa yleisö tarvitsee perusteluita ja kädestä pitämistä – ja toimittaja rohkeutta etsiä omaa ääntään, sanoo verkkokerronnasta kirjan tehnyt Terhi Upola.

Slutspurt i juni. För en förlagsredaktör är sommaren en intensiv period. Alla böcker som ska ut till höstens bokmässor måste gå i tryck senast under juni. ”Innan boken går i tryck kan man vara lite hysterisk och dubbelkolla att allt är okej. Sedan tar man det lugnt tills den ska recenseras”, säger Myrika Ekbom.

Hängmattan hägrar också för förlagsredaktören

Alla texter som ska ges ut i bokform behöver redigeras av proffs. Den som försöker ta en genväg riskerar att boken blir full av stavfel och upprepningar.

Mielipide vastaan fakta

Kielteiseen valoon joutuneelle pitää antaa mahdollisuus samanaikaiseen kuulemiseen tai vastineeseen.

Täältä ja muualta. ”Kymmenkunta vuotta sitten matkat nähtiin lähinnä kustannuseränä, mutta viime vuosina olen käynyt ulkomailla  juttukeikoilla noin neljä kertaa vuodessa”, sanoo Keskisuomalaisen Janne Yläjoki. ”On sisäistetty, että uskottavaan ulkomaanjournalismiin tarvitaan muutakin kuin sitä, että kirjoitetaan neljän seinän sisällä.”

Oman näkökulman perässä

Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja Janne Yläjoki yrittää löytää aiheita, joita isot koneistot eivät käsittele. ”Meillä ei voi olla aamulla verkossa ihan samaa kuin mitä tv-uutisissa on toisteltu edellisenä iltana.”

Lisää rahaa, suojaa ja oikeuksia

Nykyinen hallitus ei ole ollut media-alalle erityisen hyvä, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Digi-alv:n alentaminen olisi tärkein parannus.

Vaikeudet ongelmissa?

Suurissa ongelmissa -ilmaus yleistyy julkisessa kielenkäytössä, myös journalistisissa teksteissä, kirjoittaa Vesa Heikkinen. ”Yhtäältä kyse on kieleen kuuluvasta sanojen merkitysten vähittäisestä muuttumisesta, toisaalta tälle ajalle ominaisesta tavasta tarkastella maailmanmenoa.”

Kesäkeikalla. Ensimmäinen kesä toimittajana on vienyt Tuuli Rantasaloa monenlaisille juttukeikoille. 4. kesäkuuta hän haastatteli Paiholassa, Pielisjoen rannalla kesäkahvilaa pitäviä 4H-yrittäjiä (oik.) Johanna Väänästä, Maria Mäkeä ja Salla Karhua.

Hankalinta on tiivistää oleellinen

Ensimmäisessä oman alan työpaikassaan Tuuli Rantasalo jännitti etukäteen, odotetaanko harjoittelijan olevan valmis toimittaja.

1918 – med respekt

”När uppmärksammandet av inbördeskriget 1918 sparkade igång i januari i år var jag skeptisk: skulle vi klara av detta efter all #suomi100-hype?” skriver Magnus Londen.

Onnellinen yrittäjä

Freelancetyössä vuorottelevat epävarmuus - ja ylityöllistyminen. ”Silloin on niin lopussa, että vain turkulaisesta kasvattajaseurasta hankittu rutiini pelastaa”, kirjoittaa Lauri Rotko.

Ikuisesti pahoillani, Paula

Epäkohtelias vastaus puhelinmyyjälle oli maksaa Manu Haapalaiselle Paula Koivuniemen haastattelun.

Puheenaiheita takomaan

Susanne Salmi aloittaa Ylioppilaslehden päätoimittajana elokuussa.

Itse kasvatettu. Leikkokukkien lisäksi Satu Koivisto kasvattaa siirtolapuutarhassaan ruokakasveja. ”Esimerkiksi oman kasvihuoneen kurkku on uskomattoman makea ja rapea verrattuna kaupan kurkkuun.”

Ruuan alkulähteillä

Päätoimittaja Satu Koivisto rentoutuu ruokakasvien kauneuden äärellä siirtolapuutarhassa.

Tosielämän toimittajadraama

Viime vuonna kuvattu Vuosi New York Timesin toimituksessa näyttää ja kuulostaa parhailta tv-draamoilta – eikä välty niiden kliseiltä, kirjoittaa Marja Honkonen

Bra start för Medielaget

I slutet av 2017 hade andelslaget 172 medlemmar vilket var nästan 100 fler än vad man räknat med.

Hangöseminariet i september

Ekonomijournalistik, frilansliv, riksdagsvalet i Sverige och yttrandefriheten i Ryssland är huvudteman på årets publicistseminarium i Hangö.

Poimuri

Mediasta sanottua.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta