Tiedotustilaisuus. Puheenjohtaja Elina Grundström kertoi 23. helmikuuta Suomen Kuvalehden ja Ylen saamista JSN-päätöksistä.

Keskustelufoorumi puuttuu

JOURNALISTI
13.4.2017

Anna-Sofia Nieminen ja Manu Marttinen, teksti
Kai Sinervo, kuva

Julkisen sanan neuvoston päätökset herättävät voimakkaita tunteita. Mikä olisi paras paikka päätösten ruotimiselle?

Aamulehti sai viime syyskuussa langettavan päätöksen jutusta, jossa toimittaja lähti etsimään yhdessä kuvaajan kanssa ”Sortavalan ruminta huoraa”. Julkisen sanan neuvosto katsoi päätöksessään, että tunnistettavissa olevat lapset yhdistyivät jutussa maksulliseen seksiin, ja tällä voi olla heille erityisen haitallisia seurauksia.

Päätös harmitti jutun kirjoittajaa Matti Kuuselaa sekä Aamulehden vastaavaa päätoimittajaa Jouko Jokista, joka kritisoi päätöstä voimakkaasti Facebook-seinällään.

” -- Henkilökohtaisesti olen myös loukkaantunut Matti Kuuselan puolesta. Hän on suomalaisista journalisteista ylivoimaisesti paras kuvaamaan lasten maailmaa ja ajattelua. Siitä on valtavasti näyttöä. Nyt JSN:n päätös saa hänet näyttämään limaiselta sedältä, joka tekee herttaisista venäläisistä pikkutytöistä huoria. Myös helsinkiläisessä mediakuplassa kannattaisi lukea Matti Kuuselan journalismia hieman laajemmin. --”

 

JSN-päätösten julkinen kritisoiminen on yleistynyt viime aikoina. Jouko Jokinen julkaisi kritiikkinsä vain omalla Facebook-seinällään, mutta Suomen Kuvalehden päätoimittaja Ville Pernaa arvioi langettavaa päätöstä oman lehtensä haastattelussa samana päivänä kuin JSN antoi langettavan päätöksensä.

Ylen Atte Jääskeläinen puolestaan kommentoi JSN:n 23. maaliskuuta antamaa päätöstä vain hetki sen julkistuksen jälkeen.

Viime kesänä eläkkeelle jäänyt JSN:n pitkäaikainen pääsihteeri Ilkka Vänttinen sanoo, että tällaiset ulostulot ovat viime aikoihin asti olleet äärimmäisen harvinaisia.

”Joskus on tullut puheluita loppuillasta tai alkuyöstä, ja päätoimittaja on voinut haukkua valmistelevan sihteerin pienessä sievässä. Nekin ovat hirveän harvinaisia, pari kertaa tullut”, Vänttinen kertoo ajastaan JSN:ssä.

Vänttinen huomauttaa, että JSN:n päätöksiä ei saa kommentoida samassa yhteydessä, kun tiedotusvälineet julkaisevat ne. Jälkeenpäin niitä toki voi kommentoida, ja hänestä olisi suotavaa, että kommentteja tulisi enemmänkin. Vänttinen arvelee, että yksi syy vähäiseen arvosteluun on JSN:n nauttima arvovalta.

 

JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström toivoo, että keskustelua käytäisiin tiedotusvälineissä. Toisin kuin sosiaalisessa mediassa, niissä noudatetaan Journalistin ohjeita. Silloin esimerkiksi JSN:n päätökseen liittyvään väärään käsitykseen voi pyytää oikaisua, joka tavoittaa saman lukijakunnan ja joka liimataan verkossa leviävään juttuun.

”Jos somessa on jotain vastineoikeuden antavaa tai oikaistavaa, sille on mahdotonta tehdä mitään, kun se lähtee jakoina kymmenittäin ja sadoittain ympäri maailmaa.”

Grundströmin mielestä journalismin etiikasta ja JSN:stä keskustellaan valtavasti, mutta keskustelu on hajaantunut lukuisiin erillisiin keskusteluketjuihin.

JSN järjestää jonkin verran keskustelutilaisuuksia, joissa käsitellään ajankohtaisia aiheita. Lisäksi Grundström on kiertänyt puhumassa erilaisissa alan sisäisissä tilaisuuksissa. JSN on myös hiljattain perustanut Facebook-sivun, mutta se on lähinnä päätösten jakamista varten.

Grundström ei pidä JSN:ää oikeana tahona perustamaan laajempaa keskustelualustaa.

”Mielestäni keskustelu kuuluu isommille foorumeille.”


Missä JSN:n päätöksiä koskevaa keskustelua pitäisi käydä? Kerro ehdotuksesi Journalistin Facebook-sivuilla.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta