Tiedotustilaisuus. Puheenjohtaja Elina Grundström kertoi 23. helmikuuta Suomen Kuvalehden ja Ylen saamista JSN-päätöksistä.

Keskustelufoorumi puuttuu

JOURNALISTI
13.4.2017

Anna-Sofia Nieminen ja Manu Marttinen, teksti
Kai Sinervo, kuva

Julkisen sanan neuvoston päätökset herättävät voimakkaita tunteita. Mikä olisi paras paikka päätösten ruotimiselle?

Aamulehti sai viime syyskuussa langettavan päätöksen jutusta, jossa toimittaja lähti etsimään yhdessä kuvaajan kanssa ”Sortavalan ruminta huoraa”. Julkisen sanan neuvosto katsoi päätöksessään, että tunnistettavissa olevat lapset yhdistyivät jutussa maksulliseen seksiin, ja tällä voi olla heille erityisen haitallisia seurauksia.

Päätös harmitti jutun kirjoittajaa Matti Kuuselaa sekä Aamulehden vastaavaa päätoimittajaa Jouko Jokista, joka kritisoi päätöstä voimakkaasti Facebook-seinällään.

” -- Henkilökohtaisesti olen myös loukkaantunut Matti Kuuselan puolesta. Hän on suomalaisista journalisteista ylivoimaisesti paras kuvaamaan lasten maailmaa ja ajattelua. Siitä on valtavasti näyttöä. Nyt JSN:n päätös saa hänet näyttämään limaiselta sedältä, joka tekee herttaisista venäläisistä pikkutytöistä huoria. Myös helsinkiläisessä mediakuplassa kannattaisi lukea Matti Kuuselan journalismia hieman laajemmin. --”

 

JSN-päätösten julkinen kritisoiminen on yleistynyt viime aikoina. Jouko Jokinen julkaisi kritiikkinsä vain omalla Facebook-seinällään, mutta Suomen Kuvalehden päätoimittaja Ville Pernaa arvioi langettavaa päätöstä oman lehtensä haastattelussa samana päivänä kuin JSN antoi langettavan päätöksensä.

Ylen Atte Jääskeläinen puolestaan kommentoi JSN:n 23. maaliskuuta antamaa päätöstä vain hetki sen julkistuksen jälkeen.

Viime kesänä eläkkeelle jäänyt JSN:n pitkäaikainen pääsihteeri Ilkka Vänttinen sanoo, että tällaiset ulostulot ovat viime aikoihin asti olleet äärimmäisen harvinaisia.

”Joskus on tullut puheluita loppuillasta tai alkuyöstä, ja päätoimittaja on voinut haukkua valmistelevan sihteerin pienessä sievässä. Nekin ovat hirveän harvinaisia, pari kertaa tullut”, Vänttinen kertoo ajastaan JSN:ssä.

Vänttinen huomauttaa, että JSN:n päätöksiä ei saa kommentoida samassa yhteydessä, kun tiedotusvälineet julkaisevat ne. Jälkeenpäin niitä toki voi kommentoida, ja hänestä olisi suotavaa, että kommentteja tulisi enemmänkin. Vänttinen arvelee, että yksi syy vähäiseen arvosteluun on JSN:n nauttima arvovalta.

 

JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström toivoo, että keskustelua käytäisiin tiedotusvälineissä. Toisin kuin sosiaalisessa mediassa, niissä noudatetaan Journalistin ohjeita. Silloin esimerkiksi JSN:n päätökseen liittyvään väärään käsitykseen voi pyytää oikaisua, joka tavoittaa saman lukijakunnan ja joka liimataan verkossa leviävään juttuun.

”Jos somessa on jotain vastineoikeuden antavaa tai oikaistavaa, sille on mahdotonta tehdä mitään, kun se lähtee jakoina kymmenittäin ja sadoittain ympäri maailmaa.”

Grundströmin mielestä journalismin etiikasta ja JSN:stä keskustellaan valtavasti, mutta keskustelu on hajaantunut lukuisiin erillisiin keskusteluketjuihin.

JSN järjestää jonkin verran keskustelutilaisuuksia, joissa käsitellään ajankohtaisia aiheita. Lisäksi Grundström on kiertänyt puhumassa erilaisissa alan sisäisissä tilaisuuksissa. JSN on myös hiljattain perustanut Facebook-sivun, mutta se on lähinnä päätösten jakamista varten.

Grundström ei pidä JSN:ää oikeana tahona perustamaan laajempaa keskustelualustaa.

”Mielestäni keskustelu kuuluu isommille foorumeille.”


Missä JSN:n päätöksiä koskevaa keskustelua pitäisi käydä? Kerro ehdotuksesi Journalistin Facebook-sivuilla.



4 2021
Arkisto

Merja Ylä-Anttila pitää Yle-lain uudistusta tarpeettomana, mutta välttelee kommentoimasta sitä julkisesti

Merja Ylä-Anttila tuli Ylen toimitusjohtajaksi vuonna 2018. Hän on sen jälkeen ehtinyt uudistaa Ylen organisaation, jättää kädenjälkensä Ylen strategiaan ja tutustua hieman uusiin kollegoihinsa kahvittelemalla noin neljänsadan yleläisen kanssa.

Median ammattilaisen on tiedettävä, kenen ideologiaa edistää

Tiedotusvälineen pitää saada itse valita, mitä sanoja ja käsitteitä käyttää. On kuitenkin tiedettävä, mistä käsitteet ovat peräisin ja kenen ideologiaa ne pönkittävät, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Väkivalta varjostaa ja mustasukkaisuus piinaa – miksi otsikoissa raiskaukset vain tapahtuvat, kysyy toimittaja Sara Harju

Sukupuolittuneessa ja seksuaalisessa väkivallassa tekijä usein ohitetaan käyttämällä passiivia ikään kuin väkivalta olisi hallitsematon voima, jota vastaan ei voi pyristellä.

Toimittajana saat kätevästi näkyvyyttä sometilillesi ja laukkumallistollesi, Jenni Alexandrova

Radiotoimittaja Jenni Alexandrova kirjoittaa blogissaan viineistä ja ihmettelee, miksi Alko ei ole lähettänyt hänelle lahjaviinejä.

Liian pitkälle menevä tasa-arvo on hyvä tarina, mutta harvoin totta

Tällaisessa ilmapiirissä ei ole suuri ihme, että maan suurin sanomalehti alkaa nähdä kaiken paitsi luonnontieteellisen tutkimuksen luisuvan tieteellisyydestä kohti silkkaa ”intersektionaalista ideologiaa”, kirjoittaa Janne Zareff.

Näin Journalistiliitto toimii

Satavuotiaalla Journalistiliitolla on toimisto Helsingin Hakaniemessä, mutta jäseniä ympäri maan. Mitä tekevät liiton toimitusosastot, paikallisyhdistykset, valtuusto, hallitus ja toimisto?

Kuusi vuotta sitten freelancerit petettiin. Nyt lainsäätäjät voivat turvata luovan työn tekijöiden elannon.

Luovan työn tekijöiden kohtuulliset korvaukset voitaisiin varmistaa, kun EU-pykäliä tuodaan kotimaiseen tekijänoikeuslainsäädäntöön, kirjoittaa Sanna Nikula.

Uudet puolueet eivät sopeutuneet kirjoitusohjeeseen

”Moni uusi puolueennimi oli rakenteeltaan erilainen kuin vanhat, joten niiden erisnimisyyden häivyttäminen alkukirjaintempulla tuntui oudolta robotiikalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Den ensidiga bevakningen av rikspolitiken

Att den åländska riksdagsledamoten är den mest frekvent intervjuade rikspolitikern i de åländska medierna är varken konstigt eller fel, det är avsaknaden av andra röster som är det, skriver Felicia Bredenberg.

Kun hätä on suurin, on kollega lähellä

Juuri kun Radio Novan uutiset olivat alkamassa, ankkuri Jussi Karhunen tunsi muljahduksen mahassaan.

Totuuden tyyni tulkki on poissa

Toimittaja Jorma Lehto 2. 3. 1947 Seinäjoki – 25. 3. 2021 Mustasaari

”Alla finlandssvenska medier är dåliga på något sätt”

Vårens näst sista Mediespråkswebbinarium kräver självironi och god humor. Den 23 april ger sig komikern Alfred Backa nämligen på den finlandssvenska journalistiken i en roast där alla får sig kring öronen.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta