Sittenkin kyllä. Wilhelm Kvist tutustui toimittajan työhön jo nuorena radiotoimittaja-enonsa studiolla. Opiskelualaksi valikoitui kuitenkin musiikki. ”Silloin mietin, että minusta tulee muusikko tai toimittaja mutta ei musiikkitoimittaja. Niiden puheissa ei tuntunut olevan paljon järkeä.”

Enemmän kuin arvioita

Wilhelm Kvist, 32

Musiikkitoimittaja Hufvudstadsbladetissa vuodesta 2010. Vastaa käytännössä kaikista lehden musiikkiaiheisista jutuista.

Hbl:n avustaja vuosina 2005–2010.

Valmistunut musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta 2011. Pääaineena musiikin teoria.

Hbl:n toimitusosaston puheenjohtaja vuodesta 2015.

JOURNALISTI
13.4.2017

Nina Erho, teksti
Liisa Takala, kuva

Hbl:n musiikkitoimittaja Wilhelm Kvist haluaa yhä vähemmän kertoa, soitettiinko konsertissa puhtaasti vai falskisti.

”Ennen vanhaan kriitikot kommentoivat teoksia ensimmäisinä. Nykyään on heti tykkäykset somessa ja hehkutus, että jumankekka kun oli fantastista loihtimista tänään. Minusta on vapauttavaakin, että some hoitaa tunteilun ja puffailun”, sanoo Hufvudstadsbladetin musiikkitoimittaja Wilhelm Kvist.

”Kriitikkona etsin ja esittelen tarjonnan huippukohtia, autan yleisöä löytämään uutta ja asettamaan asiat kontekstiinsa. Toisaalta sen ymmärtäminen, mikä on huippua, vaatii paljon jalkatyötä etenkin nyt, kun konserttitarjonta pirstaloituu ja kasvaa. Tarvitaan paljon aikaa, ja siitä on tyypillisesti pulaa.

Aiemmin kritiikkejä tehtiin ’joka tapauksessa’. Nykyään joka jutun pitää seistä omilla jaloillaan, ja esiin nostetaan tietoisemmin uutta ja poikkeuksellista. Silloin jotain ’kaunista mutta tavanomaista’ saattaa jäädä huomiotta, mutta onko siihen pureutuminen juuri journalismin tehtävä? Haluan, että jutuissani on sisältöä ja että ne tavoittavat mahdollisimman paljon lukijoita.

Kritiikissäkin on klikkihittejä, ja ne voivat tuoda uusia lukijoita. On hyvä kysymys, voisiko kritiikkiä olla ilman lehden uskollisia lukijoita. Tuskin. Itselleni kritiikki on journalismia journalismin joukossa ja osa lehden uskottavuutta. Kun teen työni hyvin ja mietin, miksi olen jotain mieltä, juttu antaa muillekin ajattelemisen aihetta.

Kun tekee kritiikkejä pitkään, näkee samoja teoksia yhä uudestaan. Joskus mietin, olisiko helpompi pysyä tuoreena ja haltioitua, jos kävisin harvemmin konserteissa. Silti olen mieluummin kartalla kokonaisuudesta, mikä on myös haastattelujen tärkeä pohja. Urallani on ollut räväköitä, kyynisiä ja teoksia esitteleviä vaiheita. Ilkeäkin osaan olla, mutta se ei saa olla itsetarkoituksellista.

Nykyään haluan yhä vähemmän kertoa, soitettiinko konsertissa falskisti vai puhtaasti. Ennemmin haluan ymmärtää, miten kokonaisuus toimii. Se vaatii taiteen rahoituksen, eri taiteenlajien aseman ja instituutioiden tarkastelua. Silloin kritiikki ei ole vain tekstilaji vaan asenne ja tapa tehdä työtä.”

Wilhelm Kvist, 32

Musiikkitoimittaja Hufvudstadsbladetissa vuodesta 2010. Vastaa käytännössä kaikista lehden musiikkiaiheisista jutuista.

Hbl:n avustaja vuosina 2005–2010.

Valmistunut musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta 2011. Pääaineena musiikin teoria.

Hbl:n toimitusosaston puheenjohtaja vuodesta 2015.

Sonja Saarikosken valinta

Suomen Kuvalehden toimittaja Sonja Saarikoski valitsi esiteltäväksi Hufvudstadsbladetin musiikkitoimittajan Wilhelm Kvistin kritiikit:

”Olen kasvanut muusikkoperheessä, joten lehtikritiikki ei ole ollut se helpoin aihe. Silti olen tehnyt sitä itsekin. Ymmärrän kritiikin tarpeellisuuden silloin, kun se tehdään pyrkimyksestä ymmärtää ja avata. Tällainen kriitikko on Hbl:n Kvist.

Hän ei kumartele ketään mutta ei myöskään lyttää. Hän kertoo näkemyksensä perustellusti ja kritiikin subjektiivisuudesta sopivasti muistuttaen.

Kvist osaa tuoda esiin klassisen musiikin sisäiset eriarvoistavat rakenteet. Hän on paitsi kriitikko myös analyyttinen journalisti, joka nostaa pienen alan tärkeät kysymykset esiin.”



6 2019
Arkisto
Ylessä työskentelevät Seurin veljekset löysivät toisensa aikuisuuden kynnyksellä. Ville (oik.) vei Ollin alaikäisenä Helsingin baareihin.” kuva: Jaakko Martikainen

Miltä tuntuu, kun haastateltavat kuvittelevat jatkuvasti puhuvansa veljelle?

Tai kun joutuu kilpailemaan perheenjäsenen kanssa saman alan työpaikoista? Toimittajina työskentelevät sisarusparit avasivat perhe- ja työsuhteitaan.

Jos työnantaja ei ole uskollinen, ei työntekijänkään tarvitse olla

”Työntekijän ei ole järkevää sitoutua tai joustaa enempää kuin työpaikka on valmis sitoutumaan ja joustamaan”, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Ylelle vinoilu loppuu sinun vahtivuorollasi, Johanna Lahti?

Johanna Lahti aloittaa marraskuussa Ilta-Sanomien uutena vastaavana päätoimittajana. ”Kiroiluni on asettunut sellaiselle tasolle, että minut voi päästää huoletta myös kalustettuihin huoneisiin.”

Lukijat maksavat luottamuksesta, epäpuhtaasta journalismista ja fermentointikursseista

Journalismia on aina rahoitettu muullakin kuin hardcore-uutisilla. Journalistien on vain vaikea myöntää sitä, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Näin syntyvät media-alan työehtosopimukset

Paljonko saat palkkaa, kuinka pitkä lomasi on ja joudutko tekemään kiky-tunteja? Muun muassa nämä kysymykset ratkaistaan syksyn ja talven tes-neuvotteluissa. Näin neuvotteluvalmistelut etenevät.

Maryan Abdulkarim on muun muassa kolumnisti, käsikirjoittaja, kirjailija ja taiteilija. ”Tätä urapolkua en osannut suunnitella, vaan asiat ovat seuranneet toisiaan. Kun joku pyytää mukaan johonkin, mietin aina, olenko riittävän hyvä tähän. Mutta kun epäilyistään huolimatta lähtee mukaan, huomaa, että okei – minusta on myös tähän.”

Miksi vähemmistön asiat näyttäytyvät enemmistön kiusana, kysyy Maryan Abdulkarim

”Sysäys ajatusteni sanallistamiseen oli Helsingin Sanomien juttu, jossa lukija kysyi, miksi suihku ja vessanpönttö sijoitetaan kylpyhuoneessa vierekkäin niin, että sukat kastuvat, ja arkkitehti vastasi, että esteettömyysmääräysten takia.”

Pari klikkausta voittaa pään raapimisen

”Arvailu ja kritiikitön googlailu ovat journalismissa edelleen turhan yleisiä menetelmiä varsinkin kiireessä. Ilahduttavan moni toimittaja on kuitenkin vähitellen löytänyt luotettavat verkkopalvelut”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Emojier som journalistik

”Uppdateringen är mångas första kontakt med den journalistik som följer och att fånga läsarens uppmärksamhet är i det här fallet att färga den”, skriver Dan Lolax.

Huolellinen töistä sopiminen helpottaa asiakkaan ja freelancerin elämää

Vaikka ulkoistettaessa työstä halutaan eroon, työn suunnittelu ei saisi päättyä ostajan päässä siihen, kun päätös ulkoistamisesta tehdään, kirjoittaa Hanna Kokkonen.

Raskaus ei ole syy olla jatkamatta määräaikaisuutta

”Raskauden tai äitiyden takia voi tulla helposti syrjityksi huomaamattaan. Aina työnantajakaan ei ymmärrä tekevänsä väärin”, kirjoittaa Journalistiliiton lakimies Rami Lindström.

Tommy Pohjola on kokenut penkoja

Tommy Pohjola aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta.

Alaston paparazzi nappasi uutiskuvan

”Vielä vettä tippuen kaivoin kameran laukusta, vaihdoin zoomin ja otin matalan tähtäysasennon kylmälle ikkunalaudalle”, kirjoittaa Jukka Järvelä.

Intohimoinen tekniikkatoimittaja

Kuolleita: Toimittaja Tero Lehto 25. 5. 1978 Espoo – 3. 7. 2019 Helsinki

Kotiseutu- ja paikallislehtimies

Kuolleita: paikallislehtimies Kurt Ratia 28. 9. 1943 Lahti – 11. 3. 2019 Hyvinkää

Intohimona radio

Kuolleita: toimittaja Heikki Peltonen 27. 6. 1947 Uusikaupunki – 3. 7. 2019 Merikarvia

Toimittajasta jäi muisto itärajalle

Kuolleita: toimittaja Urho Kinnunen 28. 6. 1930 Ilomantsi – 18. 6. 2019 Ilomantsi

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta