Sittenkin kyllä. Wilhelm Kvist tutustui toimittajan työhön jo nuorena radiotoimittaja-enonsa studiolla. Opiskelualaksi valikoitui kuitenkin musiikki. ”Silloin mietin, että minusta tulee muusikko tai toimittaja mutta ei musiikkitoimittaja. Niiden puheissa ei tuntunut olevan paljon järkeä.”

Enemmän kuin arvioita

Wilhelm Kvist, 32

Musiikkitoimittaja Hufvudstadsbladetissa vuodesta 2010. Vastaa käytännössä kaikista lehden musiikkiaiheisista jutuista.

Hbl:n avustaja vuosina 2005–2010.

Valmistunut musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta 2011. Pääaineena musiikin teoria.

Hbl:n toimitusosaston puheenjohtaja vuodesta 2015.

JOURNALISTI
13.4.2017

Nina Erho, teksti
Liisa Takala, kuva

Hbl:n musiikkitoimittaja Wilhelm Kvist haluaa yhä vähemmän kertoa, soitettiinko konsertissa puhtaasti vai falskisti.

”Ennen vanhaan kriitikot kommentoivat teoksia ensimmäisinä. Nykyään on heti tykkäykset somessa ja hehkutus, että jumankekka kun oli fantastista loihtimista tänään. Minusta on vapauttavaakin, että some hoitaa tunteilun ja puffailun”, sanoo Hufvudstadsbladetin musiikkitoimittaja Wilhelm Kvist.

”Kriitikkona etsin ja esittelen tarjonnan huippukohtia, autan yleisöä löytämään uutta ja asettamaan asiat kontekstiinsa. Toisaalta sen ymmärtäminen, mikä on huippua, vaatii paljon jalkatyötä etenkin nyt, kun konserttitarjonta pirstaloituu ja kasvaa. Tarvitaan paljon aikaa, ja siitä on tyypillisesti pulaa.

Aiemmin kritiikkejä tehtiin ’joka tapauksessa’. Nykyään joka jutun pitää seistä omilla jaloillaan, ja esiin nostetaan tietoisemmin uutta ja poikkeuksellista. Silloin jotain ’kaunista mutta tavanomaista’ saattaa jäädä huomiotta, mutta onko siihen pureutuminen juuri journalismin tehtävä? Haluan, että jutuissani on sisältöä ja että ne tavoittavat mahdollisimman paljon lukijoita.

Kritiikissäkin on klikkihittejä, ja ne voivat tuoda uusia lukijoita. On hyvä kysymys, voisiko kritiikkiä olla ilman lehden uskollisia lukijoita. Tuskin. Itselleni kritiikki on journalismia journalismin joukossa ja osa lehden uskottavuutta. Kun teen työni hyvin ja mietin, miksi olen jotain mieltä, juttu antaa muillekin ajattelemisen aihetta.

Kun tekee kritiikkejä pitkään, näkee samoja teoksia yhä uudestaan. Joskus mietin, olisiko helpompi pysyä tuoreena ja haltioitua, jos kävisin harvemmin konserteissa. Silti olen mieluummin kartalla kokonaisuudesta, mikä on myös haastattelujen tärkeä pohja. Urallani on ollut räväköitä, kyynisiä ja teoksia esitteleviä vaiheita. Ilkeäkin osaan olla, mutta se ei saa olla itsetarkoituksellista.

Nykyään haluan yhä vähemmän kertoa, soitettiinko konsertissa falskisti vai puhtaasti. Ennemmin haluan ymmärtää, miten kokonaisuus toimii. Se vaatii taiteen rahoituksen, eri taiteenlajien aseman ja instituutioiden tarkastelua. Silloin kritiikki ei ole vain tekstilaji vaan asenne ja tapa tehdä työtä.”

Wilhelm Kvist, 32

Musiikkitoimittaja Hufvudstadsbladetissa vuodesta 2010. Vastaa käytännössä kaikista lehden musiikkiaiheisista jutuista.

Hbl:n avustaja vuosina 2005–2010.

Valmistunut musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta 2011. Pääaineena musiikin teoria.

Hbl:n toimitusosaston puheenjohtaja vuodesta 2015.

Sonja Saarikosken valinta

Suomen Kuvalehden toimittaja Sonja Saarikoski valitsi esiteltäväksi Hufvudstadsbladetin musiikkitoimittajan Wilhelm Kvistin kritiikit:

”Olen kasvanut muusikkoperheessä, joten lehtikritiikki ei ole ollut se helpoin aihe. Silti olen tehnyt sitä itsekin. Ymmärrän kritiikin tarpeellisuuden silloin, kun se tehdään pyrkimyksestä ymmärtää ja avata. Tällainen kriitikko on Hbl:n Kvist.

Hän ei kumartele ketään mutta ei myöskään lyttää. Hän kertoo näkemyksensä perustellusti ja kritiikin subjektiivisuudesta sopivasti muistuttaen.

Kvist osaa tuoda esiin klassisen musiikin sisäiset eriarvoistavat rakenteet. Hän on paitsi kriitikko myös analyyttinen journalisti, joka nostaa pienen alan tärkeät kysymykset esiin.”



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta