Alma ja Sanoma palkitsivat myös työntekijät

JOURNALISTI
13.4.2017

Marja Honkonen, teksti
Johanna Sarajärvi, grafiikka

Media-alalle odotetaan tänä vuonna varovaista kasvua, mutta mainonta jatkaa laskuaan.

Tulostaan kohentanut Alma Media jakaa voittojaan myös työntekijöille. Niin Alman maakunta- ja paikallislehtien, Alma Talentin julkaisujen kuin Iltalehdenkin työntekijät saivat viime vuoden tuloksesta bonuksen. Sen suuruus oli muutama prosentti vuosipalkasta, yksiköstä riippuen.

Aamulehdessä työskentelevä Alma Regions -yksikön pääluottamusmies Juha Lehtinen kertoo bonuksen määräytyneen kolmella kriteerillä. Siihen vaikuttivat Almakonsernin tulos, oman yksikön tulos sekä kunkin toimituksen kriteerit, jotka olivat esimerkiksi Aamulehdessä levikki, sivulataukset ja videolataukset.

Maakuntalehtien ”reklaamipuolen” tilanne on Lehtisen mukaan hankala.

”Mainosrahan kehitystä ja tulevaisuutta on pirun hankala ennustaa, kun muutokset suuntaan ja toiseen ovat niin nopeita verrattuna menneisiin vuosiin”, hän sanoo.

Alma Media kasvatti viime vuonna liikevaihtoaan yli viidenneksellä ja liikevoittoaan puolella. Etenkin Alma News & Life -yksikköön kuuluvan Iltalehden digimainonta veti.

Iltalehdessä työskentelevä pääluottamusmies Juha Keskinen uskoo media-alan tulevaisuuden näyttävän jo valoisammalta, joskin arvaamattomalta.

Myös Sanomassa maksettiin koko henkilöstölle tavoitepalkkiot vuodelta 2016. Palkkiot perustuvat tiimi- ja yhtiökohtaisiin mittareihin, ja ne lasketaan prosentteina vuosiansioista.

Koko Sanoma-konsernin ja Sanoma Media Finlandin liikevoitot kasvoivat, mutta konsernin liikevaihto pieneni edellisten vuosien tapaan. Takana on tiukka kulukuuri: lokakuussa 2015 Sanoma ilmoitti 241 työtehtävän lopettamisesta.

 

Muissa pörssin mediayhtiöissä jatkuu kuiva bonuskausi. Pohjois-Karjalan Kirjapaino ja Ilkka-Yhtymä eivät jaa toimituksilleen bonuksia.

Keskisuomalainen-konsernissa asiaa käsitellään huhtikuun lopussa. Yhtiön tulospalkkiojärjestelmässä on yksikkökohtaiset tavoitteet, mutta bonus edellyttää koko konsernilta tiettyä tulosta. Siihen ei viime vuonna päästy.

Keskisuomalaisen voitot vähenivät, mutta liikevaihto kasvoi hitusen yhtiön ostettua loputkin Mediatalo Esasta.

Sanomalehti Keskisuomalaisen pääluottamusmies Eeva Salminen arvioi taloustilanteen olevan kireä, muttei niin ahdistava kuin vielä syksyllä. Työntekijöiden arjessa valoisampi tilanne ei juuri näy.

”Mannaa ei taivaalta sada, ja henkilöstö kutistuu koko ajan”, Salminen toteaa.

 

Bonuksia on jaettu myös muissa kuin pörssiyhtiöissä.

Muun muassa Aller jakoi viime vuoden puolella kahden viikon ylimääräisen palkan syyskuussa päättyneen menestyksekkään tilikauden vuoksi.

Journalisti kertoi viime numerossa, että HSS Media jakaa 1,2 miljoonan euron voitoistaan 200 euron bonukset.

 

Osakkeenomistajille media-alan vuosi oli aiempaa tuottavampi. Kaikki pörssin mediayhtiöt antavat tänä vuonna viime jakokertaa paremmat osingot.

Medialiiton mukaan vuosi 2016 toi lupauksen paremmasta. Alan liikevaihto laski, mutta aiempaa hitaammin.

Liiton helmikuun talouskatsauksessa arvioidaan, että media-alan liikevaihto supistuu tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, mutta toisella päästään kasvuun.

Kaikki eivät suhtaudu näkymiin aivan yhtä optimistisesti. Mediamainonnan väheneminen jatkui Kantar TNS:n lukujen mukaan helmikuussa, mikä sai muun muassa analyytikkotalo Inderesin suosittelemaan Alman ja Sanomien osakkeiden vähentämistä.

Tekniikka&Taloudessa työskentelevä Alma Talentin pääluottamusmies Marko Laitala uskoo aikojen lievään paranemiseen.

”Talous on kääntynyt parempaan, mutta mediatoimialan tuloksia tehdään käsittääkseni edelleen paljolti säästämällä”, Laitala toteaa.



4 2021
Arkisto

Merja Ylä-Anttila pitää Yle-lain uudistusta tarpeettomana, mutta välttelee kommentoimasta sitä julkisesti

Merja Ylä-Anttila tuli Ylen toimitusjohtajaksi vuonna 2018. Hän on sen jälkeen ehtinyt uudistaa Ylen organisaation, jättää kädenjälkensä Ylen strategiaan ja tutustua hieman uusiin kollegoihinsa kahvittelemalla noin neljänsadan yleläisen kanssa.

Median ammattilaisen on tiedettävä, kenen ideologiaa edistää

Tiedotusvälineen pitää saada itse valita, mitä sanoja ja käsitteitä käyttää. On kuitenkin tiedettävä, mistä käsitteet ovat peräisin ja kenen ideologiaa ne pönkittävät, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Väkivalta varjostaa ja mustasukkaisuus piinaa – miksi otsikoissa raiskaukset vain tapahtuvat, kysyy toimittaja Sara Harju

Sukupuolittuneessa ja seksuaalisessa väkivallassa tekijä usein ohitetaan käyttämällä passiivia ikään kuin väkivalta olisi hallitsematon voima, jota vastaan ei voi pyristellä.

Toimittajana saat kätevästi näkyvyyttä sometilillesi ja laukkumallistollesi, Jenni Alexandrova

Radiotoimittaja Jenni Alexandrova kirjoittaa blogissaan viineistä ja ihmettelee, miksi Alko ei ole lähettänyt hänelle lahjaviinejä.

Liian pitkälle menevä tasa-arvo on hyvä tarina, mutta harvoin totta

Tällaisessa ilmapiirissä ei ole suuri ihme, että maan suurin sanomalehti alkaa nähdä kaiken paitsi luonnontieteellisen tutkimuksen luisuvan tieteellisyydestä kohti silkkaa ”intersektionaalista ideologiaa”, kirjoittaa Janne Zareff.

Näin Journalistiliitto toimii

Satavuotiaalla Journalistiliitolla on toimisto Helsingin Hakaniemessä, mutta jäseniä ympäri maan. Mitä tekevät liiton toimitusosastot, paikallisyhdistykset, valtuusto, hallitus ja toimisto?

Kuusi vuotta sitten freelancerit petettiin. Nyt lainsäätäjät voivat turvata luovan työn tekijöiden elannon.

Luovan työn tekijöiden kohtuulliset korvaukset voitaisiin varmistaa, kun EU-pykäliä tuodaan kotimaiseen tekijänoikeuslainsäädäntöön, kirjoittaa Sanna Nikula.

Uudet puolueet eivät sopeutuneet kirjoitusohjeeseen

”Moni uusi puolueennimi oli rakenteeltaan erilainen kuin vanhat, joten niiden erisnimisyyden häivyttäminen alkukirjaintempulla tuntui oudolta robotiikalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Den ensidiga bevakningen av rikspolitiken

Att den åländska riksdagsledamoten är den mest frekvent intervjuade rikspolitikern i de åländska medierna är varken konstigt eller fel, det är avsaknaden av andra röster som är det, skriver Felicia Bredenberg.

Kun hätä on suurin, on kollega lähellä

Juuri kun Radio Novan uutiset olivat alkamassa, ankkuri Jussi Karhunen tunsi muljahduksen mahassaan.

Totuuden tyyni tulkki on poissa

Toimittaja Jorma Lehto 2. 3. 1947 Seinäjoki – 25. 3. 2021 Mustasaari

”Alla finlandssvenska medier är dåliga på något sätt”

Vårens näst sista Mediespråkswebbinarium kräver självironi och god humor. Den 23 april ger sig komikern Alfred Backa nämligen på den finlandssvenska journalistiken i en roast där alla får sig kring öronen.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta