Verkko edellä Valkeakoskelle

Heli Keskinen, 36, on aloittanut Valkeakosken Sanomien toimituksen esimiehenä. Hän siirtyy tehtävään Nokian Uutisista. Aiemmin Keskinen on työskennellyt muun muassa freelancerina, Aamulehdessä ja Yle Tampereella. Hän on valmistunut filosofian maisteriksi Tampereen yliopistosta pääaineenaan Suomen kirjallisuus.

JOURNALISTI
24.3.2017

Marja Honkonen, teksti

Heli Keskinen on aloittanut Valkeakosken Sanomien toimituksen esimiehenä.

Miksi halusit vaihtaa paikallislehdestä toiseen?

Minulla oli olo, että ammattitaidollani olisi käyttöä enemmänkin kuin pelkällä toimittajan panoksella. Nyt siirrytään voimakkaasti kohti digitaalisia panostuksia. Paikallislehdet ovat siinä kärkikastissa, ja minulla on siihen isompaankin kuvaan annettavaa.

 

Miten paikallislehdet ovat digitaalisuuden kärkikastissa?

Niiden toimittajat ovat monipuolisia. Meillä ei ole erillistä verkkotoimitusta tai videokuvaajia. Silti esimerkiksi Alman paikallislehdissä tuotetaan paljon videomateriaalia, jolla alkaa olla vahva katselijapohja. Myös analytiikkaa käytetään paljon. Nokian Uutisissa on jo käännetty fokus printistä verkon tekemiseen.

 

Kerrot, että Valkeakosken Sanomat jatkaa ihmisten olohuoneena. Mitä se tarkoittaa?

Olemme se paikka, johon lukija ottaa ensimmäisenä yhteyttä epäkohdista ja ilon aiheista omassa kunnassa. Olemme läsnä kaikissa tapahtumissa, joissa isompi maakuntalehti ei ehdi olla, ihmisten keskellä, nykyisin reaaliaikaisesti verkossa.

 

Millainen on hyvä paikallislehden verkkojuttu?

Parhaimmillaan uutinen on tullut lukijakunnalta: analytiikan avulla huomataan, että joku aihe nousee keskusteluun. Juttu jatkaa keskustelua verkossa ja osallistaa lukijoita.

 

Kannattaako paikallislehdessä kytätä lukijamääriä?

Luettavaksihan juttuja tehdään. Analytiikan kautta on esimerkiksi huomattu, että kyllä se kuntapolitiikka sittenkin kiinnostaa. Sen avulla pystyy pitämään sormet paikallisella sykkeellä.

 

Mikä paikallislehtityössä on rankinta?

Työn määrä. Juokset keikalle, kirjoitat muistiinpanot, otat kuvat lehteen, videota verkkoon ja kännykkäkuvan somepäivitykseen. Sitten juokset toimitukseen, kirjoitat verkkojutun, editoit videon, käsittelet kuvat ja vielä ehkä taitat jutun itse. Onhan siinä puuhaa.

 

Pitääkö paikallislehden toimittajan olla ”paikkakuntalainen”?

Siinä on hyvät ja huonot puolensa. Etäämmältä näkee erilaisin silmin. Ei ole tunnesidettä päätöksiin, asioihin ja ihmisiin, kun kuntapäättäjä ei asu naapurissa. Itse asun Kangasalla. Valkeakosken Sanomissa muilla toimittajilla on vahva paikallinen osaaminen.

 

Millainen aiot olla esimiehenä?

Haluan olla motivoiva esimies, joka löytää toimittajien vahvuudet ja sen, mikä heitä innostaa. Mukanani vien myös uudenlaista verkon tekemistä.

 

Miksi pieni toimitus tarvitsee kaksi pomoa, päätoimittajan ja toimituksen esimiehen?

Toimituksen esimies on päätoimittajan työpari. Roolini hakee paikkaansa, mutta päivittäinen suunnittelu tulee olemaan tehtäväni. Päätoimittaja tekee isot linjaukset. Analytiikasta tulee johtotähteni, sen kautta ponnistetaan koko lehden suunnittelu.

Heli Keskinen, 36, on aloittanut Valkeakosken Sanomien toimituksen esimiehenä. Hän siirtyy tehtävään Nokian Uutisista. Aiemmin Keskinen on työskennellyt muun muassa freelancerina, Aamulehdessä ja Yle Tampereella. Hän on valmistunut filosofian maisteriksi Tampereen yliopistosta pääaineenaan Suomen kirjallisuus.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta