Verkko edellä Valkeakoskelle

Heli Keskinen, 36, on aloittanut Valkeakosken Sanomien toimituksen esimiehenä. Hän siirtyy tehtävään Nokian Uutisista. Aiemmin Keskinen on työskennellyt muun muassa freelancerina, Aamulehdessä ja Yle Tampereella. Hän on valmistunut filosofian maisteriksi Tampereen yliopistosta pääaineenaan Suomen kirjallisuus.

JOURNALISTI
24.3.2017

Marja Honkonen, teksti

Heli Keskinen on aloittanut Valkeakosken Sanomien toimituksen esimiehenä.

Miksi halusit vaihtaa paikallislehdestä toiseen?

Minulla oli olo, että ammattitaidollani olisi käyttöä enemmänkin kuin pelkällä toimittajan panoksella. Nyt siirrytään voimakkaasti kohti digitaalisia panostuksia. Paikallislehdet ovat siinä kärkikastissa, ja minulla on siihen isompaankin kuvaan annettavaa.

 

Miten paikallislehdet ovat digitaalisuuden kärkikastissa?

Niiden toimittajat ovat monipuolisia. Meillä ei ole erillistä verkkotoimitusta tai videokuvaajia. Silti esimerkiksi Alman paikallislehdissä tuotetaan paljon videomateriaalia, jolla alkaa olla vahva katselijapohja. Myös analytiikkaa käytetään paljon. Nokian Uutisissa on jo käännetty fokus printistä verkon tekemiseen.

 

Kerrot, että Valkeakosken Sanomat jatkaa ihmisten olohuoneena. Mitä se tarkoittaa?

Olemme se paikka, johon lukija ottaa ensimmäisenä yhteyttä epäkohdista ja ilon aiheista omassa kunnassa. Olemme läsnä kaikissa tapahtumissa, joissa isompi maakuntalehti ei ehdi olla, ihmisten keskellä, nykyisin reaaliaikaisesti verkossa.

 

Millainen on hyvä paikallislehden verkkojuttu?

Parhaimmillaan uutinen on tullut lukijakunnalta: analytiikan avulla huomataan, että joku aihe nousee keskusteluun. Juttu jatkaa keskustelua verkossa ja osallistaa lukijoita.

 

Kannattaako paikallislehdessä kytätä lukijamääriä?

Luettavaksihan juttuja tehdään. Analytiikan kautta on esimerkiksi huomattu, että kyllä se kuntapolitiikka sittenkin kiinnostaa. Sen avulla pystyy pitämään sormet paikallisella sykkeellä.

 

Mikä paikallislehtityössä on rankinta?

Työn määrä. Juokset keikalle, kirjoitat muistiinpanot, otat kuvat lehteen, videota verkkoon ja kännykkäkuvan somepäivitykseen. Sitten juokset toimitukseen, kirjoitat verkkojutun, editoit videon, käsittelet kuvat ja vielä ehkä taitat jutun itse. Onhan siinä puuhaa.

 

Pitääkö paikallislehden toimittajan olla ”paikkakuntalainen”?

Siinä on hyvät ja huonot puolensa. Etäämmältä näkee erilaisin silmin. Ei ole tunnesidettä päätöksiin, asioihin ja ihmisiin, kun kuntapäättäjä ei asu naapurissa. Itse asun Kangasalla. Valkeakosken Sanomissa muilla toimittajilla on vahva paikallinen osaaminen.

 

Millainen aiot olla esimiehenä?

Haluan olla motivoiva esimies, joka löytää toimittajien vahvuudet ja sen, mikä heitä innostaa. Mukanani vien myös uudenlaista verkon tekemistä.

 

Miksi pieni toimitus tarvitsee kaksi pomoa, päätoimittajan ja toimituksen esimiehen?

Toimituksen esimies on päätoimittajan työpari. Roolini hakee paikkaansa, mutta päivittäinen suunnittelu tulee olemaan tehtäväni. Päätoimittaja tekee isot linjaukset. Analytiikasta tulee johtotähteni, sen kautta ponnistetaan koko lehden suunnittelu.

Heli Keskinen, 36, on aloittanut Valkeakosken Sanomien toimituksen esimiehenä. Hän siirtyy tehtävään Nokian Uutisista. Aiemmin Keskinen on työskennellyt muun muassa freelancerina, Aamulehdessä ja Yle Tampereella. Hän on valmistunut filosofian maisteriksi Tampereen yliopistosta pääaineenaan Suomen kirjallisuus.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta