Verkko edellä Valkeakoskelle

Heli Keskinen, 36, on aloittanut Valkeakosken Sanomien toimituksen esimiehenä. Hän siirtyy tehtävään Nokian Uutisista. Aiemmin Keskinen on työskennellyt muun muassa freelancerina, Aamulehdessä ja Yle Tampereella. Hän on valmistunut filosofian maisteriksi Tampereen yliopistosta pääaineenaan Suomen kirjallisuus.

JOURNALISTI
24.3.2017

Marja Honkonen, teksti

Heli Keskinen on aloittanut Valkeakosken Sanomien toimituksen esimiehenä.

Miksi halusit vaihtaa paikallislehdestä toiseen?

Minulla oli olo, että ammattitaidollani olisi käyttöä enemmänkin kuin pelkällä toimittajan panoksella. Nyt siirrytään voimakkaasti kohti digitaalisia panostuksia. Paikallislehdet ovat siinä kärkikastissa, ja minulla on siihen isompaankin kuvaan annettavaa.

 

Miten paikallislehdet ovat digitaalisuuden kärkikastissa?

Niiden toimittajat ovat monipuolisia. Meillä ei ole erillistä verkkotoimitusta tai videokuvaajia. Silti esimerkiksi Alman paikallislehdissä tuotetaan paljon videomateriaalia, jolla alkaa olla vahva katselijapohja. Myös analytiikkaa käytetään paljon. Nokian Uutisissa on jo käännetty fokus printistä verkon tekemiseen.

 

Kerrot, että Valkeakosken Sanomat jatkaa ihmisten olohuoneena. Mitä se tarkoittaa?

Olemme se paikka, johon lukija ottaa ensimmäisenä yhteyttä epäkohdista ja ilon aiheista omassa kunnassa. Olemme läsnä kaikissa tapahtumissa, joissa isompi maakuntalehti ei ehdi olla, ihmisten keskellä, nykyisin reaaliaikaisesti verkossa.

 

Millainen on hyvä paikallislehden verkkojuttu?

Parhaimmillaan uutinen on tullut lukijakunnalta: analytiikan avulla huomataan, että joku aihe nousee keskusteluun. Juttu jatkaa keskustelua verkossa ja osallistaa lukijoita.

 

Kannattaako paikallislehdessä kytätä lukijamääriä?

Luettavaksihan juttuja tehdään. Analytiikan kautta on esimerkiksi huomattu, että kyllä se kuntapolitiikka sittenkin kiinnostaa. Sen avulla pystyy pitämään sormet paikallisella sykkeellä.

 

Mikä paikallislehtityössä on rankinta?

Työn määrä. Juokset keikalle, kirjoitat muistiinpanot, otat kuvat lehteen, videota verkkoon ja kännykkäkuvan somepäivitykseen. Sitten juokset toimitukseen, kirjoitat verkkojutun, editoit videon, käsittelet kuvat ja vielä ehkä taitat jutun itse. Onhan siinä puuhaa.

 

Pitääkö paikallislehden toimittajan olla ”paikkakuntalainen”?

Siinä on hyvät ja huonot puolensa. Etäämmältä näkee erilaisin silmin. Ei ole tunnesidettä päätöksiin, asioihin ja ihmisiin, kun kuntapäättäjä ei asu naapurissa. Itse asun Kangasalla. Valkeakosken Sanomissa muilla toimittajilla on vahva paikallinen osaaminen.

 

Millainen aiot olla esimiehenä?

Haluan olla motivoiva esimies, joka löytää toimittajien vahvuudet ja sen, mikä heitä innostaa. Mukanani vien myös uudenlaista verkon tekemistä.

 

Miksi pieni toimitus tarvitsee kaksi pomoa, päätoimittajan ja toimituksen esimiehen?

Toimituksen esimies on päätoimittajan työpari. Roolini hakee paikkaansa, mutta päivittäinen suunnittelu tulee olemaan tehtäväni. Päätoimittaja tekee isot linjaukset. Analytiikasta tulee johtotähteni, sen kautta ponnistetaan koko lehden suunnittelu.

Heli Keskinen, 36, on aloittanut Valkeakosken Sanomien toimituksen esimiehenä. Hän siirtyy tehtävään Nokian Uutisista. Aiemmin Keskinen on työskennellyt muun muassa freelancerina, Aamulehdessä ja Yle Tampereella. Hän on valmistunut filosofian maisteriksi Tampereen yliopistosta pääaineenaan Suomen kirjallisuus.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta