Verkko edellä Valkeakoskelle

Heli Keskinen, 36, on aloittanut Valkeakosken Sanomien toimituksen esimiehenä. Hän siirtyy tehtävään Nokian Uutisista. Aiemmin Keskinen on työskennellyt muun muassa freelancerina, Aamulehdessä ja Yle Tampereella. Hän on valmistunut filosofian maisteriksi Tampereen yliopistosta pääaineenaan Suomen kirjallisuus.

JOURNALISTI
24.3.2017

Marja Honkonen, teksti

Heli Keskinen on aloittanut Valkeakosken Sanomien toimituksen esimiehenä.

Miksi halusit vaihtaa paikallislehdestä toiseen?

Minulla oli olo, että ammattitaidollani olisi käyttöä enemmänkin kuin pelkällä toimittajan panoksella. Nyt siirrytään voimakkaasti kohti digitaalisia panostuksia. Paikallislehdet ovat siinä kärkikastissa, ja minulla on siihen isompaankin kuvaan annettavaa.

 

Miten paikallislehdet ovat digitaalisuuden kärkikastissa?

Niiden toimittajat ovat monipuolisia. Meillä ei ole erillistä verkkotoimitusta tai videokuvaajia. Silti esimerkiksi Alman paikallislehdissä tuotetaan paljon videomateriaalia, jolla alkaa olla vahva katselijapohja. Myös analytiikkaa käytetään paljon. Nokian Uutisissa on jo käännetty fokus printistä verkon tekemiseen.

 

Kerrot, että Valkeakosken Sanomat jatkaa ihmisten olohuoneena. Mitä se tarkoittaa?

Olemme se paikka, johon lukija ottaa ensimmäisenä yhteyttä epäkohdista ja ilon aiheista omassa kunnassa. Olemme läsnä kaikissa tapahtumissa, joissa isompi maakuntalehti ei ehdi olla, ihmisten keskellä, nykyisin reaaliaikaisesti verkossa.

 

Millainen on hyvä paikallislehden verkkojuttu?

Parhaimmillaan uutinen on tullut lukijakunnalta: analytiikan avulla huomataan, että joku aihe nousee keskusteluun. Juttu jatkaa keskustelua verkossa ja osallistaa lukijoita.

 

Kannattaako paikallislehdessä kytätä lukijamääriä?

Luettavaksihan juttuja tehdään. Analytiikan kautta on esimerkiksi huomattu, että kyllä se kuntapolitiikka sittenkin kiinnostaa. Sen avulla pystyy pitämään sormet paikallisella sykkeellä.

 

Mikä paikallislehtityössä on rankinta?

Työn määrä. Juokset keikalle, kirjoitat muistiinpanot, otat kuvat lehteen, videota verkkoon ja kännykkäkuvan somepäivitykseen. Sitten juokset toimitukseen, kirjoitat verkkojutun, editoit videon, käsittelet kuvat ja vielä ehkä taitat jutun itse. Onhan siinä puuhaa.

 

Pitääkö paikallislehden toimittajan olla ”paikkakuntalainen”?

Siinä on hyvät ja huonot puolensa. Etäämmältä näkee erilaisin silmin. Ei ole tunnesidettä päätöksiin, asioihin ja ihmisiin, kun kuntapäättäjä ei asu naapurissa. Itse asun Kangasalla. Valkeakosken Sanomissa muilla toimittajilla on vahva paikallinen osaaminen.

 

Millainen aiot olla esimiehenä?

Haluan olla motivoiva esimies, joka löytää toimittajien vahvuudet ja sen, mikä heitä innostaa. Mukanani vien myös uudenlaista verkon tekemistä.

 

Miksi pieni toimitus tarvitsee kaksi pomoa, päätoimittajan ja toimituksen esimiehen?

Toimituksen esimies on päätoimittajan työpari. Roolini hakee paikkaansa, mutta päivittäinen suunnittelu tulee olemaan tehtäväni. Päätoimittaja tekee isot linjaukset. Analytiikasta tulee johtotähteni, sen kautta ponnistetaan koko lehden suunnittelu.

Heli Keskinen, 36, on aloittanut Valkeakosken Sanomien toimituksen esimiehenä. Hän siirtyy tehtävään Nokian Uutisista. Aiemmin Keskinen on työskennellyt muun muassa freelancerina, Aamulehdessä ja Yle Tampereella. Hän on valmistunut filosofian maisteriksi Tampereen yliopistosta pääaineenaan Suomen kirjallisuus.



7 2019
Arkisto

Paluumuuttajat

Viestintätyö houkuttelee journalisteja, mutta kaikki eivät jää sille tielleen. Katri Makkonen ja muut palaajat kertovat nyt, mitä reissu opetti.

Kun sananvapautta loukataan, Suomen media ei puolusta itseään

”Suomi on sananvapauden kärkimaa niin kauan kuin media käyttää sananvapauttaan niin, ettei tärkeää miestä harmita”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Viestinnän ja journalismin sekoittuminen huolettavat, mutta väärästä syystä

”Viestinnän ja journalismin sekoittuminen on vaarallista ja johtaa journalismin uskottavuuden horjumiseen. Suurin uhka eivät kuitenkaan ole viestintäalalla piipahtaneet toimittajat”, kirjoittaa Maria Pettersson.

On vähän hassua puuhaa lukea uutisia televisiossa, Matti Rönkä

Ylen ykkösuutisankkurin toiveuni on kertoa kansalle vaalituloksista joka sunnuntai. ”Minä en innostu enää mistään”, Rönkä sanoo.

Näin syntyy ruokalehden juttu kauden sienistä

Glorian ruoka & viini tilasi freelance-ruokatoimittaja Anu Braskilta sieniruokajutun. Jutunteko alkoi kesäkuussa 2018. Juttu ilmestyi yli vuotta myöhemmin.

Kikylle ei ole media-alalla perusteita, ja siksi sen on aika mennä

”Media-alalla ei ole paljoa tekemistä Suomen viennin kanssa”, kirjoittaa edunvalvontajohtaja Petri Savolainen.

Ammattiliitot saivat kikystä tarpeekseen

Lisää työpaikkoja ja työlle tekijöitä. Syntyi kilpailukykysopimus eli kiky. Eniten siitä hyötyvät työnantajat.

”Kärpäsenpaskalla” on väliä

”Oikeaoppiset merkinnät osoittavat, että toimitus on kunnioittanut vieraiden kielten ominaispiirteitä”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vardagen är exotisk – och därför behövs utrikeskorrespondenter

”Publiken vill se vanlig afrikansk vardag, för det är något man sällan ser”, skriver Liselott Lindström.

”Lamppuja pitäisi syttyä päivittäin”

Turo Uskali aloitti Jyväskylän yliopiston journalistiikan apulaisprofessorina.

Kumottu kielteinen päätös on paras palaute turvaa hakevien journalistien auttamisesta

”Olen saanut tutustua arkisen sananvapauden sankareihin, jotka ovat paenneet henkensä edestä”, kirjoittaa Juha Rekola

Pikkukalsarit jalassa, väärä avain kädessä

” Palatessa avain ei käynytkään huoneeni oveen”, muistaa Simo Hyttinen.

Kaukomatkailija ja seikkailija on poissa

Kuolleita: Toimittaja Heikki Haapavaara 26. 3. 1956 Kajaani – 26. 8. 2019 Singapore

Intohimoinen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Janne Salomaa Helsinki 24. 4. 1984 – Helsinki 25. 8. 2019

Toimittaja henkeen ja vereen

Toimittaja Riitta Turunen 3. 4. 1961 Ilomantsi – 21. 7. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta