Uutisrobotit tulivat vihdoin Suomeen

Koneuutiset jo tavallisia

Saksalainen AX Semantics tarjoaa automatisoitua tekstiä pian 18 kielellä. Uuden kielen oppiminen kestää muutaman viikon. Firma on juuri lisäämässä suomen kielen valikoimaansa.

Pohjoismaiden johtava robottijournalismin tuottaja on ruotsalainen MittMedia.

Norjan tietotoimiston NTB:n kone tuottaa urheilu- ja vaaliuutisia.

Espanjalainen Narrativa on valloittanut arabiankieliset markkinat.

Carl-Gustav Lindén vetää Soc&komissa automatisointihanketta, jossa on mukana useita suomalaisia mediataloja.

Aamulehden hakukone on kehitetty Soc&komin tutkimusprojektissa, jossa yhteistyökumppaneina olivat kieli- ja käännöstoimisto Lingsoft ja Journalism++ Stockholm.

JOURNALISTI
24.3.2017

Johanna Vehkoo, teksti
Jussi Jääskeläinen, kuvitus

Kotimaisten uutisautomaattien näytön paikka koittaa kevään kuntavaaleissa. Ainakin Yle ja Helsingin Sanomat aikovat tarjota tietokoneohjelman kirjoittamia tulosuutisia.

Journalismin robotisaatio on ottanut viime kuukausina huiman loikan Suomessa.

Ensin HSS Media ilmoitti marraskuussa ottavansa ensimmäisenä suomalaisena mediatalona käyttöön robotin, joka kirjoittaa jalkapallouutisia ruotsiksi Vasabladetiin, Syd-Österbotteniin ja Österbottens Tidningiin, niin verkkoon kuin printtiin. HSS Median robotin nimi on Rosalinda ja sen on kehittänyt ruotsalaisfirma United Robots. Ruotsissa sanomalehtikonserni MittMedia on käyttänyt samaa robottia jo pitkään.

Joulukuun lopussa teki debyyttinsä Ylen Voitto-robotti, joka työsti yhden yön aikana kymmenen julkaistua urheilu-uutista NHL-otteluista.

Tammikuun lopussa Helsingin Sanomat kertoi aloittaneensa ”artikkeleiden tuottamisen ohjelmallisesti”. Kokeilu alkoi jääkiekkouutisilla, jotka oli suurelta osin kirjoittanut tietokoneohjelma nimeltä Latoja.


Suomi ei varsinaisesti ole robottijournalismin edelläkävijä. Yhdysvalloissa kehitettiin varsin pätevä automatisoitu urheilutoimittaja jo vuonna 2009, ja sittemmin Narrative Science -firman robottitoimittajat ovat ottaneet haltuun muun muassa pörssitiedotteet, kiinteistökaupan ja liikenteestä raportoinnin. Yhtiön merkittävin kilpailija englanninkielisillä markkinoilla on Automated Insights, joka alkoi vuonna 2014 tuottaa AP-uutistoimistolle uutisia pörssiyhtiöiden osavuosikatsauksista. Robotti kymmenkertaisti tämäntyyppisten uutisten määrän.

Viimeistään tuolloin, vuonna 2014, robottijournalismista tuli valtavirtaa.

Sana robotti on vakiintunut metaforaksi, jota käytetään kun puhutaan automaattisesti datan pohjalta tekstiä tuottavista tietokoneohjelmista tai algoritmeista. Voitaisiin puhua vaikka automatisoiduista uutisista.

”Ei se robotti-sana siinä olekaan ongelma, vaan se journalismi”, sanoo Svenska social- och kommunalhögskolanin (Soc&kom) tutkija Carl-Gustav Lindén, joka on viettänyt pari viime vuotta perehtyen automatisoituun tekstintuotantoon.

”Eihän se ole varsinaista journalismia vaan pelkkää datan raportoimista.”


Tyypillisesti niin robotteja kehittävät firmat kuin niitä käyttävät mediatalot sanovat, etteivät robottitoimittajat vie työpaikkoja ihmistoimittajilta. Niiden tarkoitus on vapauttaa toimittajat monotonisesta liukuhihnatyöstä, jotta he voisivat keskittyä merkittävämpiin tehtäviin. Tai ainakin tämä on se optimistinen skenaario.

Pitkään on ajateltu, että suomen kieltä on vaikeampi opettaa robotille kuin vaikkapa englantia, ja että tämä hidastaisi alan kehitystä Suomessa. Lindén ei usko suomen olevan sen vaikeampaa tietokoneohjelmalle kuin englannin tai ruotsinkaan.

Ylen Voitto kirjoittaa toki aika tönkköä ja kliseistä suomea, mutta sen kieli onkin vain kahden koodarin ja yhden tuottajan laatimaa. Koko projekti syntyi kolmen hengen työryhmältä parin kuukauden sivutöinä. Siihen nähden Voitto pärjää hyvin.

”Sen käyttämät ilmaisut, kuten voittoputki ja häntäpää, ovat oikeiden urheilutoimittajien käyttämiä. Googlailin urheilujuttuja ja otin niistä lauseita”, kertoo Ylen palvelukehittäjä Oskari Blomberg.

”Lisäsimme taivutusmuodot kaikille NHL-joukkueille. Voitto osaa taivuttaa myös suomalaispelaajien sukunimet, mutta muista se puhuu vain perusmuodossa.”

Blomberg lisää, että Voitto pystyttiin toteuttamaan näin nopeasti vain siksi, että Ylen taustajärjestelmät on laitettu kuntoon jo aiemmin.

Seuraavan kerran kotimaiset uutisautomaatit joutuvat suureen testiin keväällä kuntavaalien aikaan. Sekä Yle että Helsingin Sanomat suunnittelevat käyttävänsä ohjelmiaan vaalien tulosten pikaiseen uutisointiin.


Toimitustyön kannalta roboteilla on kaksi erityisen kiinnostavaa kehityssuuntaa. Ensinnäkin ne mahdollistavat hyvin pienten erikoisyleisöjen palvelemisen. Hyperlokaalin journalismin tulevaisuus voi olla toimitusroboteissa, samoin niiden urheilulajien, joita ihmistoimittajat eivät ehdi seurata. Kun robotin työn hinta laskee sopivan alas, kannattaa palvella hyvinkin pieniä yleisöjä.

”Räätälöityjä uutisia voi tehdä jopa yhden hengen yleisöille. Mutta niiden täytyy olla alueita, joilla ei ole demokratian kannalta merkitystä, kuten vaikka sää ja liikenne. Median ei pidä luoda filtterikuplia”, Carl-Gustav Lindén sanoo.

Toinen kiinnostava mahdollisuus on tehdä roboteista eräänlaisia taustatoimittajia tai sihteereitä. Niiden ei tarvitse kirjoittaa kokonaista juttua, vaan ne voivat esimerkiksi poimia juttuaiheita tarjolle suurista datamääristä. Aamulehdellä on ollut viime kesästä lähtien käytössään botti, joka seuloo toimituksen määrittelemiä avainsanoja Tampereen kaupungin esityslistoista.

Myös Helsingin Sanomien Latoja on ainakin alkuvaiheessa enemmän apulainen kuin itsenäinen toimija. Iltavuoron urheilutoimittaja lukee Latojan tuottaman raakatekstin ja lisäilee juttuun asioita, joita kone ei huomaa.

Uutistoimisto AP:lla on meneillään projekti, jossa tutkitaan mahdollisuuksia automatisoida juttujen versiointia eri välineisiin. Ihmisiltä kuluu nimittäin tolkuttomasti aikaa, kun he tuottavat samasta jutusta eri mittaisia nettiversioita ja sitten vielä broadcast-juttuja. AP:n kunniahimoinen tavoite on tuottaa kirjoitetusta jutusta automaattisesti broadcast-versio. Tähän tarvitaan jo koneoppimista.

”Tähän asti robottien tekemät jutut ovat perustuneet oikeastaan kaikkialla tekstipohjiin, joita ohjelma täyttää. Koneoppimista niissä ei ole”, Lindén sanoo.

Koneuutiset jo tavallisia

Saksalainen AX Semantics tarjoaa automatisoitua tekstiä pian 18 kielellä. Uuden kielen oppiminen kestää muutaman viikon. Firma on juuri lisäämässä suomen kielen valikoimaansa.

Pohjoismaiden johtava robottijournalismin tuottaja on ruotsalainen MittMedia.

Norjan tietotoimiston NTB:n kone tuottaa urheilu- ja vaaliuutisia.

Espanjalainen Narrativa on valloittanut arabiankieliset markkinat.

Carl-Gustav Lindén vetää Soc&komissa automatisointihanketta, jossa on mukana useita suomalaisia mediataloja.

Aamulehden hakukone on kehitetty Soc&komin tutkimusprojektissa, jossa yhteistyökumppaneina olivat kieli- ja käännöstoimisto Lingsoft ja Journalism++ Stockholm.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta