Uutisrobotit tulivat vihdoin Suomeen

Koneuutiset jo tavallisia

Saksalainen AX Semantics tarjoaa automatisoitua tekstiä pian 18 kielellä. Uuden kielen oppiminen kestää muutaman viikon. Firma on juuri lisäämässä suomen kielen valikoimaansa.

Pohjoismaiden johtava robottijournalismin tuottaja on ruotsalainen MittMedia.

Norjan tietotoimiston NTB:n kone tuottaa urheilu- ja vaaliuutisia.

Espanjalainen Narrativa on valloittanut arabiankieliset markkinat.

Carl-Gustav Lindén vetää Soc&komissa automatisointihanketta, jossa on mukana useita suomalaisia mediataloja.

Aamulehden hakukone on kehitetty Soc&komin tutkimusprojektissa, jossa yhteistyökumppaneina olivat kieli- ja käännöstoimisto Lingsoft ja Journalism++ Stockholm.

JOURNALISTI
24.3.2017

Johanna Vehkoo, teksti
Jussi Jääskeläinen, kuvitus

Kotimaisten uutisautomaattien näytön paikka koittaa kevään kuntavaaleissa. Ainakin Yle ja Helsingin Sanomat aikovat tarjota tietokoneohjelman kirjoittamia tulosuutisia.

Journalismin robotisaatio on ottanut viime kuukausina huiman loikan Suomessa.

Ensin HSS Media ilmoitti marraskuussa ottavansa ensimmäisenä suomalaisena mediatalona käyttöön robotin, joka kirjoittaa jalkapallouutisia ruotsiksi Vasabladetiin, Syd-Österbotteniin ja Österbottens Tidningiin, niin verkkoon kuin printtiin. HSS Median robotin nimi on Rosalinda ja sen on kehittänyt ruotsalaisfirma United Robots. Ruotsissa sanomalehtikonserni MittMedia on käyttänyt samaa robottia jo pitkään.

Joulukuun lopussa teki debyyttinsä Ylen Voitto-robotti, joka työsti yhden yön aikana kymmenen julkaistua urheilu-uutista NHL-otteluista.

Tammikuun lopussa Helsingin Sanomat kertoi aloittaneensa ”artikkeleiden tuottamisen ohjelmallisesti”. Kokeilu alkoi jääkiekkouutisilla, jotka oli suurelta osin kirjoittanut tietokoneohjelma nimeltä Latoja.


Suomi ei varsinaisesti ole robottijournalismin edelläkävijä. Yhdysvalloissa kehitettiin varsin pätevä automatisoitu urheilutoimittaja jo vuonna 2009, ja sittemmin Narrative Science -firman robottitoimittajat ovat ottaneet haltuun muun muassa pörssitiedotteet, kiinteistökaupan ja liikenteestä raportoinnin. Yhtiön merkittävin kilpailija englanninkielisillä markkinoilla on Automated Insights, joka alkoi vuonna 2014 tuottaa AP-uutistoimistolle uutisia pörssiyhtiöiden osavuosikatsauksista. Robotti kymmenkertaisti tämäntyyppisten uutisten määrän.

Viimeistään tuolloin, vuonna 2014, robottijournalismista tuli valtavirtaa.

Sana robotti on vakiintunut metaforaksi, jota käytetään kun puhutaan automaattisesti datan pohjalta tekstiä tuottavista tietokoneohjelmista tai algoritmeista. Voitaisiin puhua vaikka automatisoiduista uutisista.

”Ei se robotti-sana siinä olekaan ongelma, vaan se journalismi”, sanoo Svenska social- och kommunalhögskolanin (Soc&kom) tutkija Carl-Gustav Lindén, joka on viettänyt pari viime vuotta perehtyen automatisoituun tekstintuotantoon.

”Eihän se ole varsinaista journalismia vaan pelkkää datan raportoimista.”


Tyypillisesti niin robotteja kehittävät firmat kuin niitä käyttävät mediatalot sanovat, etteivät robottitoimittajat vie työpaikkoja ihmistoimittajilta. Niiden tarkoitus on vapauttaa toimittajat monotonisesta liukuhihnatyöstä, jotta he voisivat keskittyä merkittävämpiin tehtäviin. Tai ainakin tämä on se optimistinen skenaario.

Pitkään on ajateltu, että suomen kieltä on vaikeampi opettaa robotille kuin vaikkapa englantia, ja että tämä hidastaisi alan kehitystä Suomessa. Lindén ei usko suomen olevan sen vaikeampaa tietokoneohjelmalle kuin englannin tai ruotsinkaan.

Ylen Voitto kirjoittaa toki aika tönkköä ja kliseistä suomea, mutta sen kieli onkin vain kahden koodarin ja yhden tuottajan laatimaa. Koko projekti syntyi kolmen hengen työryhmältä parin kuukauden sivutöinä. Siihen nähden Voitto pärjää hyvin.

”Sen käyttämät ilmaisut, kuten voittoputki ja häntäpää, ovat oikeiden urheilutoimittajien käyttämiä. Googlailin urheilujuttuja ja otin niistä lauseita”, kertoo Ylen palvelukehittäjä Oskari Blomberg.

”Lisäsimme taivutusmuodot kaikille NHL-joukkueille. Voitto osaa taivuttaa myös suomalaispelaajien sukunimet, mutta muista se puhuu vain perusmuodossa.”

Blomberg lisää, että Voitto pystyttiin toteuttamaan näin nopeasti vain siksi, että Ylen taustajärjestelmät on laitettu kuntoon jo aiemmin.

Seuraavan kerran kotimaiset uutisautomaatit joutuvat suureen testiin keväällä kuntavaalien aikaan. Sekä Yle että Helsingin Sanomat suunnittelevat käyttävänsä ohjelmiaan vaalien tulosten pikaiseen uutisointiin.


Toimitustyön kannalta roboteilla on kaksi erityisen kiinnostavaa kehityssuuntaa. Ensinnäkin ne mahdollistavat hyvin pienten erikoisyleisöjen palvelemisen. Hyperlokaalin journalismin tulevaisuus voi olla toimitusroboteissa, samoin niiden urheilulajien, joita ihmistoimittajat eivät ehdi seurata. Kun robotin työn hinta laskee sopivan alas, kannattaa palvella hyvinkin pieniä yleisöjä.

”Räätälöityjä uutisia voi tehdä jopa yhden hengen yleisöille. Mutta niiden täytyy olla alueita, joilla ei ole demokratian kannalta merkitystä, kuten vaikka sää ja liikenne. Median ei pidä luoda filtterikuplia”, Carl-Gustav Lindén sanoo.

Toinen kiinnostava mahdollisuus on tehdä roboteista eräänlaisia taustatoimittajia tai sihteereitä. Niiden ei tarvitse kirjoittaa kokonaista juttua, vaan ne voivat esimerkiksi poimia juttuaiheita tarjolle suurista datamääristä. Aamulehdellä on ollut viime kesästä lähtien käytössään botti, joka seuloo toimituksen määrittelemiä avainsanoja Tampereen kaupungin esityslistoista.

Myös Helsingin Sanomien Latoja on ainakin alkuvaiheessa enemmän apulainen kuin itsenäinen toimija. Iltavuoron urheilutoimittaja lukee Latojan tuottaman raakatekstin ja lisäilee juttuun asioita, joita kone ei huomaa.

Uutistoimisto AP:lla on meneillään projekti, jossa tutkitaan mahdollisuuksia automatisoida juttujen versiointia eri välineisiin. Ihmisiltä kuluu nimittäin tolkuttomasti aikaa, kun he tuottavat samasta jutusta eri mittaisia nettiversioita ja sitten vielä broadcast-juttuja. AP:n kunniahimoinen tavoite on tuottaa kirjoitetusta jutusta automaattisesti broadcast-versio. Tähän tarvitaan jo koneoppimista.

”Tähän asti robottien tekemät jutut ovat perustuneet oikeastaan kaikkialla tekstipohjiin, joita ohjelma täyttää. Koneoppimista niissä ei ole”, Lindén sanoo.

Koneuutiset jo tavallisia

Saksalainen AX Semantics tarjoaa automatisoitua tekstiä pian 18 kielellä. Uuden kielen oppiminen kestää muutaman viikon. Firma on juuri lisäämässä suomen kielen valikoimaansa.

Pohjoismaiden johtava robottijournalismin tuottaja on ruotsalainen MittMedia.

Norjan tietotoimiston NTB:n kone tuottaa urheilu- ja vaaliuutisia.

Espanjalainen Narrativa on valloittanut arabiankieliset markkinat.

Carl-Gustav Lindén vetää Soc&komissa automatisointihanketta, jossa on mukana useita suomalaisia mediataloja.

Aamulehden hakukone on kehitetty Soc&komin tutkimusprojektissa, jossa yhteistyökumppaneina olivat kieli- ja käännöstoimisto Lingsoft ja Journalism++ Stockholm.



3 2019
Arkisto

Inhimillinen erehdys

Toimittaja Ilkka Pernu luuli päässeensä unelmaduuniin, mutta huomasi pian antaneensa journalistin ammattitaitonsa markkinointiviestinnälle. Entistä useampi toimittaja tekee journalismin ohella konsultointia ja muuta viestintätyötä. Heikentääkö se median uskottavuutta?

”Joka jutussa on oltava ilmastonäkökulma”

Vihreän Langan päätoimittajan Riikka Suomisen mukaan media alisuorittaa ilmastonmuutoksen.

Kansainvälinen kuvajournalismi vaatii lentämistä – siksi siitä on luovuttava, sanoo Touko Hujanen

Ilmastonmuutosnäkökulma lävisti Vuoden kuvajournalistin koko työn ja arjen.

Oikeasti haluaisit olla muotitoimittaja, Pekka Mervola

Keskisuomalaisen päätoimittaja kirjoittaa paljon kolumneja, joista syntyy usein kohuja. Ylestä hän puhuu pomonsa kanssa korkeintaan kerran kuussa.

Toimittajien keskiluokkaisuus vaikuttaa uutisointiin köyhiä koskevista laeista

Toimittajat unohtivat sote-uudistuksesta sosiaalipalveluiden puolen. Sen unohtivat myös lainsäätäjät, mutta eipä heitä siitä juuri tiedotusvälineissäkään muistuteltu. Miksi olisi, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Jukka Koivulan, 32, mielestä Jyväskylän kaltaiset yliopistokaupungit häviävät siinä, etteivät työllistä kouluttamiaan toimittajia niin hyvin kuin voisivat. Itse hän muutti Jyväskylään reilu neljä vuotta sitten Maaseudun Tulevaisuuden aluetoimittajaksi.

Yli tuhat kolmekymppistä katosi

Kolmekymppisissä on käynyt media-alalla kato, kertovat Journalistiliiton ja työnantajien tilastot. Taantuma teki alalle tulosta vaikeaa.

Hanna Ilkko maskeeraa näyttelijä Hannu-Pekka Björkmanin Nyrkki-tv-sarjan kuvauksissa Vantaalla.

"Luulin että puuteroit vaan neniä"

Maskeeraajan täytyy tietää, mitä seuraavassa kohtauksessa tapahtuu.

Stark röst. Samar Yazbek var det stora affischnamnet på årets upplaga av Umeå Littfest, där hon berättade om situationen i Syrien och arbetet med boken Nitton kvinnor – Berättelser om syriskt motstånd.

Samlar in berättelser om motståndet

Samar Yazbek låter nitton kvinnor berätta om de fasor de upplevde under Syriekrisens första år.

Koulutusmyynnistä lisätuloja mediataloille

Mediatalot tekevät lisäbisnestä kouluttamalla yrityksiä ja viranomaisia. ”On eduksi journalismille, mitä paremmin sekä haastattelija että haastateltava osaavat hommansa”, Tekniikan Maailman päätoimittaja Reijo Ruokanen sanoo.

Ylen karjalankielinen freelancer Natalia Giloeva pitää karjalankielisiä uutisia päätyönään. Häntä ilahduttaa, että esimerkiksi uutisia varten luotu počinruočči eli siansaksa on levinnyt muiden karjalankielisten käyttöön. ”Haluaisin että karjalaiset vaikuttaisivat itse kieleensä, ettei sitä tekisi ainoastaan kääntäjä tai lautakunta.”

Kuibo parem karjalakse?

Vähemmistökielen sanasto kasvaa käännösuutisilla ja Facebook-kyselyillä.

Näin syntyy Ylen Tulosilta

Eduskuntavaali-illan tv-lähetyksen valmistelu alkaa melkein vuotta ennen h-hetkeä. Vaali-iltana on töissä satoja yleläisiä.

Zeldan viides, kulisseja käsittelevä numero syntyy paljolti sähköisten viestimien varassa, koska Hanna Valle opiskelee Amsterdamissa. Aiempien numeroiden teemat ovat ruumis, rakkaus, valta ja mieli. ”Zeldan lähtökohta on feministinen, mutta annamme tilaa käsitellä monenlaisia tuntemuksia ja havaintoja. On hienoa laajentaa lukijoiden näkemystä maailmasta ja rakenteista, jotka siihen vaikuttavat.”

Vapaaehtoisten kokeilujen koti

Visuaalinen suunnittelija Hanna Valle halusi rakentaa ympärilleen yhteisön, jonka kanssa käsitellä tärkeitä aiheita. Syntyi verkkolehti Zelda.

Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck vieraili maaliskuussa Myanmarissa Yangon Film Schoolissa. Maan poliittisesta tilanteesta huolimatta opiskelijat ovat pystyneet tekemään myös kriittisiä dokumentteja. Kuvassa on Starckin kanssa koulun henkilökuntaa, opiskelijoita ja valmistuneita, jotka ovat edelleen mukana sen toiminnassa, vasemmalta Nwaye Zar Che Soe, Wai Mar Nyunt, Lindsey Merrison, Aleksandra Minkiewicz, Starck, Soe Arkar Htun, Khin Myanmar.

Kokoaan suurempi "nollaseiska"

Viestintä ja kehitys -säätiö moninkertaistaa journalisteilta kerätyn solidaarisuusrahan. Kuluva vuosi on Vikesin viidestoista.

Vinnande samarbete. Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund vid prisutdelning i januari i år.

Avslöjade Danmarks största bankskandal – belönades med Cavlingpriset

Samarbetet mellan Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund fungerade väl, men det nationsöverskridande granskande arbetet krävde också råd och kunskapsdelning från kollegor runt om i världen.

Terveystiedon toimittaja

Uusi päätoimittaja Anne Lahnajärvi haluaa Mediuutisten tuottavan lääkäreiden puheenaiheet.

Apua ammatillisiin unelmiin

Haaveiletko tietokirjan kirjoittamisesta, valokuvanäyttelystä tai opintomatkasta? Journalisti listaa apurahoja journalisteille, kuvittajille ja kääntäjille.

Journalisti täyttää huhtikuussa 95 vuotta. ”Vuosien saatossa lehti on muuttunut järjestökentän rasahdusten raportoijasta koko median, journalismin ja viestintäalan suuntaa kommentoivaksi ja muokkaavaksi voimaksi”, sanoo päätoimittaja Maria Pettersson.

Journalistin paperiversio uudistui, verkkolehti uudistuu seuraavaksi

Päätoimittaja Maria Pettersson lupaa alan syvällistä arviointia ja reilua mediakritiikkiä.

När intrycket är färgat

Fullständig objektivitet är en platonsk idé men hurdant intryck journalisten gör är hårdvaluta. Lämnar intrycket en partifärg är devalveringen i full gång, skriver Dan Lolax.

Tähtien määrä katosi puolueen nimestä

Vanhoilla puolueilla on teksteissä vakiintuneet käyttönimensä ja lyhenteensä, mutta toimiiko sama ”aakkosmankeli” uusilla, pohtii Ville Eloranta.

Avoimuus parantaisi palkkakeskustelua

Media-alan työn tulokset ovat kaikkien nähtävillä, mutta miksi työstä maksettava korvaus ei ole, kysyy Tytti Oras.

Taloutta tv-uutisissa kommentoineista poliitikoista yli 90 prosenttia miehiä

Muita miesvetoisia aiheita olivat muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sisäpolitiikka, vaalit ja teollisuus, ilmenee Joonas Lehtosen pro gradusta.

Väinöt sekaisin

Elettiin vuotta 1975. Olin Savon Sanomien kesätoimittajana Helsingissä. Etyk-hulinan lomassa tapahtui muutakin – muun muassa kesätoimittajan nimisekoilu, kirjoittaa Ilkka Vänttinen.

Sopimalla voi pelastaa työpaikan

Journalistiliiton juristi Sanna Nikula ei vieläkään ole varma, mikä sai työnantajan muuttamaan mielensä. Kertaalleen irtisanotulle löytyi kuitenkin uusi työ.

Koura- ja Bonnier-palkinnot jaettiin

KOURA-koulutusrahasto palkitsi tv-, radio- ja verkkosisältöjä kuudessa kategoriassa. Erikoispalkinnot saivat Ylen Sara Rigatellin ja MTV:n Timo Innasen jutut seksuaalisesta ahdistelusta ja häirinnästä.

Kainuulainen urheilumies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Seppo Karppinen 9.1.1944 Kajaani – 7.12.2018 Kajaani

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta