Sukset ristissä

JOURNALISTI
24.3.2017

Markku Lappalainen
markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Poliitikot suhtautuvat tiedotusvälineisiin aiempaa kielteisemmin, todetaan Suomen Lehdistön (2/2017) tekemässä selvityksessä. Kielenkäyttö on koventunut, monet poliitikot välttelevät haastatteluja ja esittävät journalismin sisältöä koskevia vaatimuksia.

Selvitys perustuu helmikuussa sanoma- ja kaupunkilehtien päätoimittajille tehtyyn kyselyyn. Vastaajista vain kaksi viidestä katsoo, ettei suhteissa ole tapahtunut muutosta. Kun tarkastelee pelkästään sanomalehtien päätoimittajien vastauksia, muutos on suuri: heistä kaksi kolmannesta toteaa välien kiristyneen.

Päätoimittajien havainnoista nousee esille teemoja, jotka leimaavat yleistä yhteiskunnallista keskustelua ja liittyvät populistisiin ilmiöihin. Perinteisen median toimintaa vähätellään, siinä nähdään salaliittolaisuutta ja faktoja kielletään.

Juttujen julkaisemisen estämiseen liittyvä painostus on yleistynyt. Lehtiä ja yksittäisiä toimittajia boikotoidaan. On kampanjoitu tilauksien perumiseksi. Verkon eri foorumeilla tämän kaiken voi tehdä toimittajaa kohtaamatta. Samalla karsaasti katsottu media leimataan poliittisen toiminnan osapuoleksi, ja sitä myös lyödään samalla halolla kuin poliittista vastustajaa.

Merkille pantavaa on myös kielenkäytön koveneminen. Tässä puolueensa puheenjohtajaksi pyrkivä europarlamentaarikko Jussi Halla-aho teki kyseenalaisen ennätyksen. Hän totesi Helsingin Sanomien haastattelussa 12. maaliskuuta, että perussuomalaiset jakavat toimittajat ”tyhmiin ja mulkkuihin”.

Tällaiset karkeudet ja muut sosiaalisen median kaiuttamat, perustaltaan ontot lohkaisut peittävät alleen sellaisetkin tiedostusvälineitä arvostelevat puheenvuorot, jotka ovat tutkiskelun arvoisia. Ne myös voivat vahvistaa mielikuvaa siitä, että asiat olisivat huonommin kuin oikeastaan ovatkaan.

Poliitikkojen ja muiden vallanpitäjien suhde journalisteihin on luontojaan kitkainen. Niin on ollut ja on varmasti jatkossakin. Ennen meitä paimennettiin myllykirjeillä, kutsuttiin infokraateiksi ja sopuleiksi. Vanhoja käsitteitä ovat myös mediapeli ja etelän media. Samaa jatkumoa on myös uusin leima, viritykseltään kielteinen ”valtamedia”.

Journalisti on työssään vastuussa ensisijaisesti yleisölleen, jolla on oikeus tietää, mitä maassa tapahtuu ja kuinka yhteisiä asioita hoidetaan. On kysyttävä ja hankittava vastauksia silläkin uhalla, että se ei aina ole kivaa.

Palomuuria ei saa murentaa

Eduskunnan käsittelyssä oleva yleisradiolain muutosesitys on herättänyt pelon, että poliitikot ryhtyvät määräämään, millaista journalismia Ylessä saa tehdä.

Esityksen mukaan poliitikkojen muodostaman hallintoneuvoston asemaa vahvistetaan. Se päättäisi jatkossa Ylen strategiasta, joka nyt kuuluu ulkopuolisista asiantuntijoista koostuvan yhtiön hallituksen toimivaltaan.

Lainmuutos perustuu kansanedustaja Arto Satosen (kok.) johdolla toimineen parlamentaarisen Yle-työryhmän esitykseen. Satonen on korostanut, että strategialla ei määritellä Ylen journalismia eikä horjuteta Ylen riippumattomuutta.

Ylen uskottavuuden näkökulmasta on ensiarvoista, että poliitikkojen ja journalismin välistä palomuuria ei todellakaan murenneta. Sitä pitää vahvistaa. Pelin säännöt on tehtävä kaikille selviksi.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta