Sukset ristissä

JOURNALISTI
24.3.2017

Markku Lappalainen
markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Poliitikot suhtautuvat tiedotusvälineisiin aiempaa kielteisemmin, todetaan Suomen Lehdistön (2/2017) tekemässä selvityksessä. Kielenkäyttö on koventunut, monet poliitikot välttelevät haastatteluja ja esittävät journalismin sisältöä koskevia vaatimuksia.

Selvitys perustuu helmikuussa sanoma- ja kaupunkilehtien päätoimittajille tehtyyn kyselyyn. Vastaajista vain kaksi viidestä katsoo, ettei suhteissa ole tapahtunut muutosta. Kun tarkastelee pelkästään sanomalehtien päätoimittajien vastauksia, muutos on suuri: heistä kaksi kolmannesta toteaa välien kiristyneen.

Päätoimittajien havainnoista nousee esille teemoja, jotka leimaavat yleistä yhteiskunnallista keskustelua ja liittyvät populistisiin ilmiöihin. Perinteisen median toimintaa vähätellään, siinä nähdään salaliittolaisuutta ja faktoja kielletään.

Juttujen julkaisemisen estämiseen liittyvä painostus on yleistynyt. Lehtiä ja yksittäisiä toimittajia boikotoidaan. On kampanjoitu tilauksien perumiseksi. Verkon eri foorumeilla tämän kaiken voi tehdä toimittajaa kohtaamatta. Samalla karsaasti katsottu media leimataan poliittisen toiminnan osapuoleksi, ja sitä myös lyödään samalla halolla kuin poliittista vastustajaa.

Merkille pantavaa on myös kielenkäytön koveneminen. Tässä puolueensa puheenjohtajaksi pyrkivä europarlamentaarikko Jussi Halla-aho teki kyseenalaisen ennätyksen. Hän totesi Helsingin Sanomien haastattelussa 12. maaliskuuta, että perussuomalaiset jakavat toimittajat ”tyhmiin ja mulkkuihin”.

Tällaiset karkeudet ja muut sosiaalisen median kaiuttamat, perustaltaan ontot lohkaisut peittävät alleen sellaisetkin tiedostusvälineitä arvostelevat puheenvuorot, jotka ovat tutkiskelun arvoisia. Ne myös voivat vahvistaa mielikuvaa siitä, että asiat olisivat huonommin kuin oikeastaan ovatkaan.

Poliitikkojen ja muiden vallanpitäjien suhde journalisteihin on luontojaan kitkainen. Niin on ollut ja on varmasti jatkossakin. Ennen meitä paimennettiin myllykirjeillä, kutsuttiin infokraateiksi ja sopuleiksi. Vanhoja käsitteitä ovat myös mediapeli ja etelän media. Samaa jatkumoa on myös uusin leima, viritykseltään kielteinen ”valtamedia”.

Journalisti on työssään vastuussa ensisijaisesti yleisölleen, jolla on oikeus tietää, mitä maassa tapahtuu ja kuinka yhteisiä asioita hoidetaan. On kysyttävä ja hankittava vastauksia silläkin uhalla, että se ei aina ole kivaa.

Palomuuria ei saa murentaa

Eduskunnan käsittelyssä oleva yleisradiolain muutosesitys on herättänyt pelon, että poliitikot ryhtyvät määräämään, millaista journalismia Ylessä saa tehdä.

Esityksen mukaan poliitikkojen muodostaman hallintoneuvoston asemaa vahvistetaan. Se päättäisi jatkossa Ylen strategiasta, joka nyt kuuluu ulkopuolisista asiantuntijoista koostuvan yhtiön hallituksen toimivaltaan.

Lainmuutos perustuu kansanedustaja Arto Satosen (kok.) johdolla toimineen parlamentaarisen Yle-työryhmän esitykseen. Satonen on korostanut, että strategialla ei määritellä Ylen journalismia eikä horjuteta Ylen riippumattomuutta.

Ylen uskottavuuden näkökulmasta on ensiarvoista, että poliitikkojen ja journalismin välistä palomuuria ei todellakaan murenneta. Sitä pitää vahvistaa. Pelin säännöt on tehtävä kaikille selviksi.



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta