Staran uutisvoitto

Staran Jocka Träskbäck selvitti oikeuden asiakirjoista Axl Smithin ”Haippiringin” todellisen luonteen.

Jocka Träskbäck

42-vuotias toimittaja.

Stara.fi:n päätoimittaja, Stara Media Online Oy:n toimitusjohtaja, Päivän Lehti -verkkomedian kustantaja.

Työskennellyt aiemmin muun muassa Ylen Poliisi-tv:ssä, Suosikissa ja MTV3:n HotHit -ohjelmassa.

Träskbäck on kuntavaaleissa kokoomuksen listalla sitoutumattomana ehdokkaana Lempäälässä.

JOURNALISTI
24.3.2017

Manu Haapalainen, teksti
Marjaana Malkamäki, kuva

Viihdelehti Staran päätoimittaja Jocka Träskbäck pudotti lauantaiaamuna 4. maaliskuuta uutispommin.

Axl Smithin salakatselujutun tuomio oli annettu muutamaa päivää aiemmin. Muun muassa Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat ja Iltalehti olivat kertoneet Smithin ja muiden suosikkilaulaja Kasmirin yhtyeeseen kuuluneiden muusikoiden WhatsApp-ryhmästä – Haippiringistä.

Lehtien virheellisten uutisten mukaan ryhmässä oli julkaistu ”lukuisia” alastonkuvia ja salaa kuvattuja seksivideoita. Myös Thomas Kirjonen eli laulaja Kasmir ja tuottaja Henri Salonen eli Hank Solo oli näin leimattu osasyyllisiksi.

Träskbäck kävi juttuaan varten tarkasti läpi käräjäoikeuden 151-sivuisen tuomion. Asiakirjoista selvisi, että salakuvaamiseen oli syyllistynyt yksin Smith. Muut eivät hänen toimintaansa hyväksyneet.

Päinvastoin kuin Träskbäck oli Staran juttua julkaistessaan olettanut, väärin uutisoineet mediat eivät kiirehtineet oikaisemaan virheitään.

”Toimituksissa olisi pitänyt kutsua koolle hätäkokous, ja ottaa pari juristia lukemaan tuomiota asiantuntevin silmin. Ilmeisesti niissä kohauteltiin vain olkapäitä. Sain aluksi myös toimittajilta karmaisevaa palautetta, että mustamaalaamme muita medioita.”

 

Someraivo alkoi laantua Helsingin Sanomien oikaistua uutisointiaan. Muut lehdet seurasivat perässä. Träskbäck huomauttaa, että oikaisut tehtiin turhan vaivihkaisesti.

”Esimerkiksi Iltalehti ja Ilta-Sanomat eivät jakaneet oikaisujaan Facebookissa. Sitä kautta alkuperäinen uutinen sai eniten lukijoita, ja siellähän se someraivo levisi.”

Helsingin Sanomat julkaisi seuraavana keskiviikkona laajan Kasmir-haastattelun, jossa asiat kerrottiin viimein laajasti oikein. Juttu oli maksumuurin takana.

”Minusta juttu olisi pitänyt antaa luettavaksi ilmaiseksi”, Träskbäck sanoo.

Träskbäck muistuttaa, että oikeuden päätöksestä on mahdoton saada nopeasti selkoa ilman oikeustoimittajan osaamista.

”Ja sitten kun joku tekee kiireessään virheen, muut peesaavat. Esimerkiksi Voice puolusteli omaa virheellistä uutistaan sillä, että siteerasivat Ilta-Sanomia.”

Träskbäck siteeraa haastattelun aikana Journalistin ohjeita. Stara ei kuitenkaan ole allekirjoittanut Julkisen sanan neuvoston perussopimusta eli sitoutunut ohjeisiin. Miksi ei?

”En keksi mitään syytä vuosimaksun maksamiseen. Noudatamme sääntöjä joka tapauksessa”, Träskbäck sanoo.

”Sitä paitsi langettavat päätökset hautautuvat ja unohtuvat yleisön mielestä nettiaikana saman tien. Mikään ei nytkään muutu, jos medioille ei tule langettavan sijaan oikeita sanktioita.”


Lue lisää: 

Loattu maine, yhden rivin oikaisu?

Jocka Träskbäck

42-vuotias toimittaja.

Stara.fi:n päätoimittaja, Stara Media Online Oy:n toimitusjohtaja, Päivän Lehti -verkkomedian kustantaja.

Työskennellyt aiemmin muun muassa Ylen Poliisi-tv:ssä, Suosikissa ja MTV3:n HotHit -ohjelmassa.

Träskbäck on kuntavaaleissa kokoomuksen listalla sitoutumattomana ehdokkaana Lempäälässä.



8 2018
Arkisto

Kollegojen kuteet

Kuusi media-alan ammattilaista näyttää ja kertoo, miten he pukeutuvat töihin. Kerro sinäkin Twitterissä hashtagilla #paallakoska.

Kansalaiset mukaan. ”Toivon, että suuri yleisö antaisi henkistä tukea työlle, jossa moniarvoista viestintää pidetään yllä”, sanoo Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

Maalitus on koko yhteiskunnan asia

Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään parhaillaan syytteitä toimittajiin ja mediaan kohdistuneista rikoksista. Haitalliseen vaikuttamiseen voisi puuttua terävämmin.

En minä, vaan tämä ammatti

Vihapuheen ilmiöllistäminen auttaa, kun toimittaja on verkkoraivon kohteena, sanoo itsekin solvatuksi joutunut Suvi-Tuulia Nykänen.

Myllytys koettelee sananvapautta

Toimituksien supistukset ja ulkopuolinen painostus leimaavat journalistien arkea, kirjoittaa päätoimittaja Markku Lappalainen.

Pieni kohu-opas

”Kohujournalismissa media itse määrittelee asian kohuksi ja etäännyttää näin itsensä vastuusta kytkeä aihe tosimaailman tapahtumiin”, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Palkittua uutistyötä. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala saivat yhdessä STT:n työryhmän kanssa Bonnier-palkinnon seksuaalista häirintää ja ahdistelua käsittelevistä jutuistaan. Palkintoraati kiitteli tekijöitä huolellisesta, sinnikkäästä ja rohkeasta uutistyöstä.

Hiljaista sympatiaa

Psyykkisen järkytyksen kokeneen haastattelussa on hyvä osata kuunnella. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala kohtasivat naisia, jotka olivat koululaisina joutuneet opettajan seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi.

Myy, opasta ja ole uskottava

Verkossa yleisö tarvitsee perusteluita ja kädestä pitämistä – ja toimittaja rohkeutta etsiä omaa ääntään, sanoo verkkokerronnasta kirjan tehnyt Terhi Upola.

Slutspurt i juni. För en förlagsredaktör är sommaren en intensiv period. Alla böcker som ska ut till höstens bokmässor måste gå i tryck senast under juni. ”Innan boken går i tryck kan man vara lite hysterisk och dubbelkolla att allt är okej. Sedan tar man det lugnt tills den ska recenseras”, säger Myrika Ekbom.

Hängmattan hägrar också för förlagsredaktören

Alla texter som ska ges ut i bokform behöver redigeras av proffs. Den som försöker ta en genväg riskerar att boken blir full av stavfel och upprepningar.

Mielipide vastaan fakta

Kielteiseen valoon joutuneelle pitää antaa mahdollisuus samanaikaiseen kuulemiseen tai vastineeseen.

Täältä ja muualta. ”Kymmenkunta vuotta sitten matkat nähtiin lähinnä kustannuseränä, mutta viime vuosina olen käynyt ulkomailla  juttukeikoilla noin neljä kertaa vuodessa”, sanoo Keskisuomalaisen Janne Yläjoki. ”On sisäistetty, että uskottavaan ulkomaanjournalismiin tarvitaan muutakin kuin sitä, että kirjoitetaan neljän seinän sisällä.”

Oman näkökulman perässä

Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja Janne Yläjoki yrittää löytää aiheita, joita isot koneistot eivät käsittele. ”Meillä ei voi olla aamulla verkossa ihan samaa kuin mitä tv-uutisissa on toisteltu edellisenä iltana.”

Lisää rahaa, suojaa ja oikeuksia

Nykyinen hallitus ei ole ollut media-alalle erityisen hyvä, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Digi-alv:n alentaminen olisi tärkein parannus.

Vaikeudet ongelmissa?

Suurissa ongelmissa -ilmaus yleistyy julkisessa kielenkäytössä, myös journalistisissa teksteissä, kirjoittaa Vesa Heikkinen. ”Yhtäältä kyse on kieleen kuuluvasta sanojen merkitysten vähittäisestä muuttumisesta, toisaalta tälle ajalle ominaisesta tavasta tarkastella maailmanmenoa.”

Kesäkeikalla. Ensimmäinen kesä toimittajana on vienyt Tuuli Rantasaloa monenlaisille juttukeikoille. 4. kesäkuuta hän haastatteli Paiholassa, Pielisjoen rannalla kesäkahvilaa pitäviä 4H-yrittäjiä (oik.) Johanna Väänästä, Maria Mäkeä ja Salla Karhua.

Hankalinta on tiivistää oleellinen

Ensimmäisessä oman alan työpaikassaan Tuuli Rantasalo jännitti etukäteen, odotetaanko harjoittelijan olevan valmis toimittaja.

1918 – med respekt

”När uppmärksammandet av inbördeskriget 1918 sparkade igång i januari i år var jag skeptisk: skulle vi klara av detta efter all #suomi100-hype?” skriver Magnus Londen.

Onnellinen yrittäjä

Freelancetyössä vuorottelevat epävarmuus - ja ylityöllistyminen. ”Silloin on niin lopussa, että vain turkulaisesta kasvattajaseurasta hankittu rutiini pelastaa”, kirjoittaa Lauri Rotko.

Ikuisesti pahoillani, Paula

Epäkohtelias vastaus puhelinmyyjälle oli maksaa Manu Haapalaiselle Paula Koivuniemen haastattelun.

Puheenaiheita takomaan

Susanne Salmi aloittaa Ylioppilaslehden päätoimittajana elokuussa.

Itse kasvatettu. Leikkokukkien lisäksi Satu Koivisto kasvattaa siirtolapuutarhassaan ruokakasveja. ”Esimerkiksi oman kasvihuoneen kurkku on uskomattoman makea ja rapea verrattuna kaupan kurkkuun.”

Ruuan alkulähteillä

Päätoimittaja Satu Koivisto rentoutuu ruokakasvien kauneuden äärellä siirtolapuutarhassa.

Tosielämän toimittajadraama

Viime vuonna kuvattu Vuosi New York Timesin toimituksessa näyttää ja kuulostaa parhailta tv-draamoilta – eikä välty niiden kliseiltä, kirjoittaa Marja Honkonen

Bra start för Medielaget

I slutet av 2017 hade andelslaget 172 medlemmar vilket var nästan 100 fler än vad man räknat med.

Hangöseminariet i september

Ekonomijournalistik, frilansliv, riksdagsvalet i Sverige och yttrandefriheten i Ryssland är huvudteman på årets publicistseminarium i Hangö.

Poimuri

Mediasta sanottua.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta