Staran uutisvoitto

Jocka Träskbäck

42-vuotias toimittaja.

Stara.fi:n päätoimittaja, Stara Media Online Oy:n toimitusjohtaja, Päivän Lehti -verkkomedian kustantaja.

Työskennellyt aiemmin muun muassa Ylen Poliisi-tv:ssä, Suosikissa ja MTV3:n HotHit -ohjelmassa.

Träskbäck on kuntavaaleissa kokoomuksen listalla sitoutumattomana ehdokkaana Lempäälässä.

JOURNALISTI
24.3.2017

Manu Haapalainen, teksti
Marjaana Malkamäki, kuva

Staran Jocka Träskbäck selvitti oikeuden asiakirjoista Axl Smithin ”Haippiringin” todellisen luonteen.

Viihdelehti Staran päätoimittaja Jocka Träskbäck pudotti lauantaiaamuna 4. maaliskuuta uutispommin.

Axl Smithin salakatselujutun tuomio oli annettu muutamaa päivää aiemmin. Muun muassa Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat ja Iltalehti olivat kertoneet Smithin ja muiden suosikkilaulaja Kasmirin yhtyeeseen kuuluneiden muusikoiden WhatsApp-ryhmästä – Haippiringistä.

Lehtien virheellisten uutisten mukaan ryhmässä oli julkaistu ”lukuisia” alastonkuvia ja salaa kuvattuja seksivideoita. Myös Thomas Kirjonen eli laulaja Kasmir ja tuottaja Henri Salonen eli Hank Solo oli näin leimattu osasyyllisiksi.

Träskbäck kävi juttuaan varten tarkasti läpi käräjäoikeuden 151-sivuisen tuomion. Asiakirjoista selvisi, että salakuvaamiseen oli syyllistynyt yksin Smith. Muut eivät hänen toimintaansa hyväksyneet.

Päinvastoin kuin Träskbäck oli Staran juttua julkaistessaan olettanut, väärin uutisoineet mediat eivät kiirehtineet oikaisemaan virheitään.

”Toimituksissa olisi pitänyt kutsua koolle hätäkokous, ja ottaa pari juristia lukemaan tuomiota asiantuntevin silmin. Ilmeisesti niissä kohauteltiin vain olkapäitä. Sain aluksi myös toimittajilta karmaisevaa palautetta, että mustamaalaamme muita medioita.”

 

Someraivo alkoi laantua Helsingin Sanomien oikaistua uutisointiaan. Muut lehdet seurasivat perässä. Träskbäck huomauttaa, että oikaisut tehtiin turhan vaivihkaisesti.

”Esimerkiksi Iltalehti ja Ilta-Sanomat eivät jakaneet oikaisujaan Facebookissa. Sitä kautta alkuperäinen uutinen sai eniten lukijoita, ja siellähän se someraivo levisi.”

Helsingin Sanomat julkaisi seuraavana keskiviikkona laajan Kasmir-haastattelun, jossa asiat kerrottiin viimein laajasti oikein. Juttu oli maksumuurin takana.

”Minusta juttu olisi pitänyt antaa luettavaksi ilmaiseksi”, Träskbäck sanoo.

Träskbäck muistuttaa, että oikeuden päätöksestä on mahdoton saada nopeasti selkoa ilman oikeustoimittajan osaamista.

”Ja sitten kun joku tekee kiireessään virheen, muut peesaavat. Esimerkiksi Voice puolusteli omaa virheellistä uutistaan sillä, että siteerasivat Ilta-Sanomia.”

Träskbäck siteeraa haastattelun aikana Journalistin ohjeita. Stara ei kuitenkaan ole allekirjoittanut Julkisen sanan neuvoston perussopimusta eli sitoutunut ohjeisiin. Miksi ei?

”En keksi mitään syytä vuosimaksun maksamiseen. Noudatamme sääntöjä joka tapauksessa”, Träskbäck sanoo.

”Sitä paitsi langettavat päätökset hautautuvat ja unohtuvat yleisön mielestä nettiaikana saman tien. Mikään ei nytkään muutu, jos medioille ei tule langettavan sijaan oikeita sanktioita.”


Lue lisää: 

Loattu maine, yhden rivin oikaisu?

Jocka Träskbäck

42-vuotias toimittaja.

Stara.fi:n päätoimittaja, Stara Media Online Oy:n toimitusjohtaja, Päivän Lehti -verkkomedian kustantaja.

Työskennellyt aiemmin muun muassa Ylen Poliisi-tv:ssä, Suosikissa ja MTV3:n HotHit -ohjelmassa.

Träskbäck on kuntavaaleissa kokoomuksen listalla sitoutumattomana ehdokkaana Lempäälässä.



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta