Staran uutisvoitto

Jocka Träskbäck

42-vuotias toimittaja.

Stara.fi:n päätoimittaja, Stara Media Online Oy:n toimitusjohtaja, Päivän Lehti -verkkomedian kustantaja.

Työskennellyt aiemmin muun muassa Ylen Poliisi-tv:ssä, Suosikissa ja MTV3:n HotHit -ohjelmassa.

Träskbäck on kuntavaaleissa kokoomuksen listalla sitoutumattomana ehdokkaana Lempäälässä.

JOURNALISTI
24.3.2017

Manu Haapalainen, teksti
Marjaana Malkamäki, kuva

Staran Jocka Träskbäck selvitti oikeuden asiakirjoista Axl Smithin ”Haippiringin” todellisen luonteen.

Viihdelehti Staran päätoimittaja Jocka Träskbäck pudotti lauantaiaamuna 4. maaliskuuta uutispommin.

Axl Smithin salakatselujutun tuomio oli annettu muutamaa päivää aiemmin. Muun muassa Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat ja Iltalehti olivat kertoneet Smithin ja muiden suosikkilaulaja Kasmirin yhtyeeseen kuuluneiden muusikoiden WhatsApp-ryhmästä – Haippiringistä.

Lehtien virheellisten uutisten mukaan ryhmässä oli julkaistu ”lukuisia” alastonkuvia ja salaa kuvattuja seksivideoita. Myös Thomas Kirjonen eli laulaja Kasmir ja tuottaja Henri Salonen eli Hank Solo oli näin leimattu osasyyllisiksi.

Träskbäck kävi juttuaan varten tarkasti läpi käräjäoikeuden 151-sivuisen tuomion. Asiakirjoista selvisi, että salakuvaamiseen oli syyllistynyt yksin Smith. Muut eivät hänen toimintaansa hyväksyneet.

Päinvastoin kuin Träskbäck oli Staran juttua julkaistessaan olettanut, väärin uutisoineet mediat eivät kiirehtineet oikaisemaan virheitään.

”Toimituksissa olisi pitänyt kutsua koolle hätäkokous, ja ottaa pari juristia lukemaan tuomiota asiantuntevin silmin. Ilmeisesti niissä kohauteltiin vain olkapäitä. Sain aluksi myös toimittajilta karmaisevaa palautetta, että mustamaalaamme muita medioita.”

 

Someraivo alkoi laantua Helsingin Sanomien oikaistua uutisointiaan. Muut lehdet seurasivat perässä. Träskbäck huomauttaa, että oikaisut tehtiin turhan vaivihkaisesti.

”Esimerkiksi Iltalehti ja Ilta-Sanomat eivät jakaneet oikaisujaan Facebookissa. Sitä kautta alkuperäinen uutinen sai eniten lukijoita, ja siellähän se someraivo levisi.”

Helsingin Sanomat julkaisi seuraavana keskiviikkona laajan Kasmir-haastattelun, jossa asiat kerrottiin viimein laajasti oikein. Juttu oli maksumuurin takana.

”Minusta juttu olisi pitänyt antaa luettavaksi ilmaiseksi”, Träskbäck sanoo.

Träskbäck muistuttaa, että oikeuden päätöksestä on mahdoton saada nopeasti selkoa ilman oikeustoimittajan osaamista.

”Ja sitten kun joku tekee kiireessään virheen, muut peesaavat. Esimerkiksi Voice puolusteli omaa virheellistä uutistaan sillä, että siteerasivat Ilta-Sanomia.”

Träskbäck siteeraa haastattelun aikana Journalistin ohjeita. Stara ei kuitenkaan ole allekirjoittanut Julkisen sanan neuvoston perussopimusta eli sitoutunut ohjeisiin. Miksi ei?

”En keksi mitään syytä vuosimaksun maksamiseen. Noudatamme sääntöjä joka tapauksessa”, Träskbäck sanoo.

”Sitä paitsi langettavat päätökset hautautuvat ja unohtuvat yleisön mielestä nettiaikana saman tien. Mikään ei nytkään muutu, jos medioille ei tule langettavan sijaan oikeita sanktioita.”


Lue lisää: 

Loattu maine, yhden rivin oikaisu?

Jocka Träskbäck

42-vuotias toimittaja.

Stara.fi:n päätoimittaja, Stara Media Online Oy:n toimitusjohtaja, Päivän Lehti -verkkomedian kustantaja.

Työskennellyt aiemmin muun muassa Ylen Poliisi-tv:ssä, Suosikissa ja MTV3:n HotHit -ohjelmassa.

Träskbäck on kuntavaaleissa kokoomuksen listalla sitoutumattomana ehdokkaana Lempäälässä.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta