Staran uutisvoitto

Staran Jocka Träskbäck selvitti oikeuden asiakirjoista Axl Smithin ”Haippiringin” todellisen luonteen.

Jocka Träskbäck

42-vuotias toimittaja.

Stara.fi:n päätoimittaja, Stara Media Online Oy:n toimitusjohtaja, Päivän Lehti -verkkomedian kustantaja.

Työskennellyt aiemmin muun muassa Ylen Poliisi-tv:ssä, Suosikissa ja MTV3:n HotHit -ohjelmassa.

Träskbäck on kuntavaaleissa kokoomuksen listalla sitoutumattomana ehdokkaana Lempäälässä.

JOURNALISTI
24.3.2017

Manu Haapalainen, teksti
Marjaana Malkamäki, kuva

Viihdelehti Staran päätoimittaja Jocka Träskbäck pudotti lauantaiaamuna 4. maaliskuuta uutispommin.

Axl Smithin salakatselujutun tuomio oli annettu muutamaa päivää aiemmin. Muun muassa Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat ja Iltalehti olivat kertoneet Smithin ja muiden suosikkilaulaja Kasmirin yhtyeeseen kuuluneiden muusikoiden WhatsApp-ryhmästä – Haippiringistä.

Lehtien virheellisten uutisten mukaan ryhmässä oli julkaistu ”lukuisia” alastonkuvia ja salaa kuvattuja seksivideoita. Myös Thomas Kirjonen eli laulaja Kasmir ja tuottaja Henri Salonen eli Hank Solo oli näin leimattu osasyyllisiksi.

Träskbäck kävi juttuaan varten tarkasti läpi käräjäoikeuden 151-sivuisen tuomion. Asiakirjoista selvisi, että salakuvaamiseen oli syyllistynyt yksin Smith. Muut eivät hänen toimintaansa hyväksyneet.

Päinvastoin kuin Träskbäck oli Staran juttua julkaistessaan olettanut, väärin uutisoineet mediat eivät kiirehtineet oikaisemaan virheitään.

”Toimituksissa olisi pitänyt kutsua koolle hätäkokous, ja ottaa pari juristia lukemaan tuomiota asiantuntevin silmin. Ilmeisesti niissä kohauteltiin vain olkapäitä. Sain aluksi myös toimittajilta karmaisevaa palautetta, että mustamaalaamme muita medioita.”

 

Someraivo alkoi laantua Helsingin Sanomien oikaistua uutisointiaan. Muut lehdet seurasivat perässä. Träskbäck huomauttaa, että oikaisut tehtiin turhan vaivihkaisesti.

”Esimerkiksi Iltalehti ja Ilta-Sanomat eivät jakaneet oikaisujaan Facebookissa. Sitä kautta alkuperäinen uutinen sai eniten lukijoita, ja siellähän se someraivo levisi.”

Helsingin Sanomat julkaisi seuraavana keskiviikkona laajan Kasmir-haastattelun, jossa asiat kerrottiin viimein laajasti oikein. Juttu oli maksumuurin takana.

”Minusta juttu olisi pitänyt antaa luettavaksi ilmaiseksi”, Träskbäck sanoo.

Träskbäck muistuttaa, että oikeuden päätöksestä on mahdoton saada nopeasti selkoa ilman oikeustoimittajan osaamista.

”Ja sitten kun joku tekee kiireessään virheen, muut peesaavat. Esimerkiksi Voice puolusteli omaa virheellistä uutistaan sillä, että siteerasivat Ilta-Sanomia.”

Träskbäck siteeraa haastattelun aikana Journalistin ohjeita. Stara ei kuitenkaan ole allekirjoittanut Julkisen sanan neuvoston perussopimusta eli sitoutunut ohjeisiin. Miksi ei?

”En keksi mitään syytä vuosimaksun maksamiseen. Noudatamme sääntöjä joka tapauksessa”, Träskbäck sanoo.

”Sitä paitsi langettavat päätökset hautautuvat ja unohtuvat yleisön mielestä nettiaikana saman tien. Mikään ei nytkään muutu, jos medioille ei tule langettavan sijaan oikeita sanktioita.”


Lue lisää: 

Loattu maine, yhden rivin oikaisu?

Jocka Träskbäck

42-vuotias toimittaja.

Stara.fi:n päätoimittaja, Stara Media Online Oy:n toimitusjohtaja, Päivän Lehti -verkkomedian kustantaja.

Työskennellyt aiemmin muun muassa Ylen Poliisi-tv:ssä, Suosikissa ja MTV3:n HotHit -ohjelmassa.

Träskbäck on kuntavaaleissa kokoomuksen listalla sitoutumattomana ehdokkaana Lempäälässä.



2 2019
Arkisto
Suomenmaan Pekka Pohjolainen ja Demokraatin Johannes Ijäs Eduskuntatalon mediatiloissa. Toimittajat kiittelevät talon työskentelyolosuhteita.

Politiikkaa 24/7

Vaalikeväänä käyvät kuumina sekä poliitikot että puoluelehdet. ”Aatteellisissa mutta itsenäisissä” lehdissä työpaikan tulevaisuuden saattaa ratkaista vaalitulos tai viestintätuen uudelleenjärjestely. Journalisti seurasi Demokraatin ja Suomenmaan toimittajien päivää eduskunnassa.

Peili konfliktille

Pertti Pesosen dokumentin televisioesitys sensuroitiin Venezuelassa. Espanjassa somekohina alkoi Katalonian poliittisia vankeja käsittelevästä dokumentista.

Kalevan palkaton harjoittelu kummastuttaa

Ilmaista harjoittelijaa etsii usein järjestö tai pieni yritys, ei suuri lehtitalo. Kesäsijaisia palkataan kuten aiemminkin.

Mihin ylioppilaslehtiä tarvitaan?

Suomen lehdistössä on meneillään uuvuttava samankaltaistumiskehitys. Omistus keskittyy, samoin uutistuotanto. Tällaisessa ilmapiirissä soisi edes omaäänisten ylioppilaslehtien menestyvän, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Meidän puolesta kyselijät

Tiia Rantanen ja Anna Karhunen ovat ystäviä, joista tuli työkavereita. Läheisyydestä on hyötyä, kun työ on jutustella noloista aiheista kaiken kansan kuullen.

Sexualbrotten, som blev en invandringsdebatt

De stora finländska medierna utmärkte sig inte i rapporteringen om sexualbrotten i Uleåborg. Det säger professor och medieforskare Anu Koivunen, som analyserat en del av materialet.

Sanonta on Antti Grundsténin mielestä ärsyttävä mutta hänen tekemisen tapaansa hyvin kuvaava. Kuva otettiin A-lehtien studiolla ”rakennusnurkassa”, jossa Grundstén tapaa nojailla tikkaisiin ja miettiä seuraavia kuvauksia lavastaja Tuomas Norteman kanssa.

Yllätyksiä olla pitää

Imagen AD Antti Grundstén on valmis perustelemaan haastateltaville, miksi jutun kuvat ovat juuri sellaiset kuin ovat.

Sankari ja nolla

Matti Nykäsen viimeinen palvelus medialle oli tarjota kierros itsetutkiskelua. Enää tuskin tulee julkkista, joka saisi synkän puolensa samaan tapaan anteeksi, sanoo kulttuurihistorian tutkija.

Vaikka kaikki laukut ovat Emmi Tuomistolle käyttöesineitä, Louis Vuittoneitaan hän ei viskaa auton lattialle tai anna koiriensa Ollin ja Mimin talloa. Vuittonin ruudullisen ”Alman” hän hankki marraskuussa, etualan ”Neverfullin” vuodelta 2011 ihan hiljattain.

Liekeissä laukuista

Emmi Tuomisto osti viime vuonna 16 laukkua. Silti arjen juhlaksi riittää myös ihanuuksien bongailu netistä ja toisten olkapäiltä.

Tuuraajasta päätoimittajaksi

Satu Kangas-Viljamäki aloitti 11. helmikuuta päätoimittajana kaupunkilehti Selänteessä.

Kati Koivikko on ollut Sanoma Prolla 11 vuotta. Entisestä kuvatoimittajasta on tullut ”hybridituotteiden” tekijä. ”Oman työn aikatauluttamista vaaditaan aiempaa enemmän, mutta minusta on ihana ajatella isoja kokonaisuuksia.”

Kuvin kiinni ajassa

Oppimateriaalikuvittamisen rima on noussut, väittää visualisti Kati Koivikko. ”Aapinen on herkin tuote”, hän sanoo.

Liitto vei oikeuteen 50 riitaa

Vanhin liiton viime vuonna selvittämä riita sai alkunsa vuonna 2013.

Aina ei mene putkeen

”Usein kaikki menee kuvauskeikalla putkeen. Joskus taas ei mene.” Lauri Rotko kertaa kolumnissaan kolme klassikkoa.

Ontuva taleban

Kun poliitikkojen sanomisista kerrotaan, avattakoon riittävästi, millaista myrkkyä sanat ovat syöneet, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Hullun hommaa

Ajattelin että jestas; nyt on aamiaisaika ja minä könyän 300 metrin syvyydessä ikiroudan alla seuranani ventovieras kaivosmies, kirjoittaa Maria Paldanius.

Painavia rivejä johtamisesta

Siinä missä moni johtamiskirja kertoo ”keissejä”, Teija Rantalan Pieni kirja johtamisesta kertoo vain sen, mitä niistä on opittu, kirjoittaa Nina Erho.

Vem visar vägen i klimatjournalistiken?

Kan ett mediehus på en sida uppmana till större och fler åtgärder för att minska klimatavtrycket och på en annan uppmana samma läsare att resa iväg på en nöjesresa till andra sidan jorden, frågar Lina Laurent.

Klimatkris och bränder när svenska Gräv firar 30 år

Affischnamnet är Martha Mendoza från AP. Som vanligt kommer det att delas ut guldspadar inom olika kategorier för insatser inom grävande journalistik.

Dahlén tar över på Ålandstidningen

Daniel Dahlén kommer närmast från Ålcom, där han varit VD. Han har ingen tidigare erfarenhet av att leda publicistisk verksamhet.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta