Oma vai julkinen tieto? Hanna Salo (vihr.) ja Niko Peltokangas (vas.) kannattavat poliittisten sidonnaisuuksien julkistamista. Marttiina Lallukka (kok.) ja Ari-Pekka Sirviö (sd.) pitäisivät ne toimittajan omana tietona.

Sidonnaisuuksista kertominen jakaa mielipiteet

JOURNALISTI
24.3.2017

Manu Marttinen, teksti

Journalistin kuntavaalikysely: Enemmistö ei kertoisi puoluejäsenyydestään julkisesti.

Journalistin kuntavaalikyselyssä journalistitaustaisia ehdokkaita pyydettiin ottamaan kantaa siihen, pitäisikö toimittajien kertoa nykyistä avoimemmin, ovatko he jäsenenä tai muuten sidoksissa poliittiseen puolueeseen.

Kyselyyn vastanneista enemmistö pitäisi poliittiset sidonnaisuudet omana tietonaan. Tätä mieltä on Oulussa ehdolla oleva entinen Ylen toimittaja, nykyinen Oulun ammattikorkeakoulun lehtori Ari-Pekka Sirviö (sd.).

Sirviö muistuttaa, että politiikan lisäksi on muitakin tekijöitä, jotka vaikuttavat toimittajien näkökulmiin ja valintoihin. Näitä ovat esimerkiksi omat arvot, kaupalliset osakkuudet, sukupuoli, perhetilanne, taloudellinen tilanne, seksuaalinen suuntautuminen ja terveystilanne.

”Pitäisikö toimittajan sitten kertoa kaikki mahdolliset asiat, jotka vaikuttavat hänen journalistiseen työhönsä? Sehän on mahdoton tehtävä. Ei pitäisi. Ei kenenkään muunkaan tarvitse kertoa arvojaan, jotka ohjaavat hänen toimintaansa, paitsi jos henkilö toimii puolueen tai yhdistyksen nimissä”, Sirviö sanoo.

Paikallislehti Sysmän Sanomien päätoimittaja-toimitusjohtaja Marttiina Lallukka (kok.) on samoilla linjoilla.

”Minusta poliittinen kanta on jokaisen yksilön oma asia. Ammattinsa tunteva journalisti osaa pitää omat henkilökohtaiset asiat työnsä ulkopuolella.”

Feministisen puolueen Katju Aro perustelee ei-kantaansa sillä, että asettuminen ehdokkaaksi on kansalaisen perusoikeus.

”Sitä tulee voida harjoittaa vapaana painostuksesta, jolloin sen esilletuominen on jokaisen oma asia.”

 

Kyselyyn vastanneet perustelivat ei-kantaansa myös muun muassa sillä, että puolueen jäsenyys ei sido yksilön mielipidettä mihinkään.

Poliittisten sidonnaisuuksien paljastamista kannattavat perustelevat kantaansa yleisellä avoimuudella ja sillä, että poliittinen kanta paistaa joka tapauksessa lehdestä läpi.

Tamperelainen tuottaja-copywriter Hanna Salo (vihr.) kannattaa avoimuutta.

”Minusta olisi hyvä, että yleisö tietäisi mahdollisista poliittisista taustoista ja näkemyksistä. Se antaisi myös paremman mahdollisuuden arvioida toimittajan työn lähtökohtia ja motiiveja, Salo sanoo.

Vasemmistonuorten julkaiseman mielipide- ja kulttuurilehden Liberon päätoimittaja Niko Peltokangas (vas.) on myös avoimuuden kannalla. Hän kannattaa vapaaehtoista sidonnaisuusrekisteriä, joka listaisi kaikki jäsenyydet ja sitoumukset poliittisten lisäksi.

”Mielestäni kyse on avoimuu-desta ja sen tekemisestä itsestäänselvyydeksi. Sitten voi miettiä, kannattaako kuulua puolueeseen vai tehdä toimittajan töitä, jos niiden kertominen avoimesti on vaikeaa”, Peltokangas sanoo.

 

Journalisti kysyi myös kuntavaaliehdokkaiden näkemystä siihen, voiko toimittaja olla puolueeton ja objektiiviseen tiedonvälitykseen pyrkivä toimija.

Enemmistö eli 19 vastaajaa on sitä mieltä, että kyllä voi.

”Mielestäni toimittajan tulee pyrkiä olemaan tasapuolinen ja asiakeskeinen ilman privaattielämän kiinnostuksiin liittyvää ketunhäntää kainalossa. Ihanne ei ole vanhentunut, sanoo Nurmijärvellä ehdolla oleva Kirkko ja Kaupunki -lehden toimitussihteeri Paula Huhtala (kesk.)

Suomen Keskustanaisten järjestösuunnittelija ja freelancetoimittaja Mervi Mäki-Neste (kesk.) sanoo olevansa toimittajana niin utelias, että osallistuu myös muiden poliittisten puolueiden kuin keskustan tilaisuuksiin.

”En olisi voinut työskennellä toimittajana paikallislehdissä, mikäli en olisi pystynyt puolueettomaan tiedonvälitykseen.”


Lue myös: Kaksilla rattailla - kuntavaaleissa on ehdolla kymmeniä toimittajia



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta