Loattu maine, yhden rivin oikaisu?

Journalistin ohje 20

Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. 

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä. 

JOURNALISTI
24.3.2017

Marja Honkonen, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Pikkuvirhe maalasi popparista rikoskumppanin. Miten väärä mielikuva pitäisi korjata?

Yksi seksivideo Whats-App-ryhmässä vai lukuisia? Pieneltä tuntuva asiavirhe Axl Smithin salakatselukohun uutisoinnissa oli niin suuri, että siihen oli kaatua muusikko Thomas Kirjosen eli Kasmirin ura poptähtenä.

Pieniltä voivat siksi tuntua myös yhden rivin oikaisut juttujen lopussa. Onko toimittajien tehtävä oikaista myös someraivon synnyttäneet väärät käsitykset?

 

Mielikuva pehmopopparista naisia saalistavan salakuvaajan rikoskumppanina syntyi, kun käräjäoikeus tuomitsi Smithin.

Tuomiosta ei käynyt suoraan ilmi, että todistajana ollut Kirjonen, Smithin ystävä, oli myös uhri. Toisin kuin ensiuutiset kertoivat, Smith jakoi ”Haippirinkiin” vain yhden seksivideon – Kirjosesta ja toisesta asianosaisesta.

Tiedon julkaisi ensimmäisenä viihdesivusto Stara. Siihen men-nessä Kasmir oli kuitenkin jo joutunut somemyllytykseen ja kolumnistien pihteihin.

Muut mediat, kuten Ilta-Sanomat, Iltalehti, Helsingin Sanomat ja Rumba, alkoivat oikoa juttujaan viiveellä. Rumban päätoimittaja Jukka Hätinen kertoo, ettei hän yksinkertaisesti ollut saanut tietoa Staran jutusta.

Jatkossa lehti aikoo Hätisen mukaan suhtautua muista, myös luotettavana pidetyistä, medioista saatuihin tietoihin kriittisemmin.

 

Staran jutun jälkeen muun muassa Yle Uutiset ja Kouvolan Sanomat julkaisivat kolumnit, joissa Kasmirin tilannetta pidettiin kohtuuttomana. Popparin maine alkoi elpyä, mutta tämä itse jatkoi vaitonaisella linjalla.

Sitten, reilu viikko Smithin tuomion julkaisun jälkeen HS julkaisi haastattelun, jossa tapauksesta puhui viimein Kasmir.

HS:n päätoimittaja Antero Mukka kertoo lehden tarttuneen aiheeseen puhtaasti journalistisista syistä: näkökulma oli uusi. Haastattelu ei ollut oikaisu, eikä sen lähtökohta ollut artistin maineen palauttaminen.

”Kasmirin puheenvuoro oli poikkeuksellisen avomielinen haastattelu näinkin paljon julkisuutta saaneesta asiasta, jonka aihepiiri on herkkä”, Mukka sanoo.

Hän myöntää, että alkuperäisessä tiedonhankinnassa oltaisiin voitu olla aktiivisempia.

”Voi toki pohtia, olisiko pitänyt hoksata alunperinkin, ettei Kasmir liity asiaan vain Smithin kaverina.”

Journalistin ohjeet velvoittavat silti suojaamaan arkaluontoisen rikoksen uhrin henkilöllisyyden, ellei sillä ole poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä.

Periaate Hesarissa on, että vääriä mielikuvia synnyttäneet virheet oikaistaan kyllä tarvittaessa uudella jutulla, Mukka kertoo.

Kehittyviä aiheita, jossa tiedot elävät ja tarkentuvat, uutisoidaan harkiten.

”Sellaista peiliin katsomisen paikkaa meillä ei tässä ole.”

 

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström pitää selvänä, että erittäin kielteistä julkisuutta väärin perustein aiheuttanut juttu pitäisi korjata isolla jutulla.

”Noloahan se on, jos tiedotusväline joutuu tällaista ’maineenpalautusjournalismia’ julkaisemaan, mutta kyllä se on tiedotusvälineen velvollisuus”, Grundström sanoo.

Grundström huomauttaa, ettei neuvosto ole ”kielipoliisi”. Yksittäisistä harhaanjohtavista sanoista ei rokoteta, jos jutusta kuitenkin saa oikean käsityksen asioista.

Hänen mukaansa on yleinen ongelma, että oikaisut ovat liian pieniä virheisiin nähden. Siksi JSN tarkensi oikausuohjeita vuonna 2014 velvoittaen mediat tekemään isoja oikaisevia juttuja.

”Tältä osin käytäntö on parantunut, vaikka se ei vieläkään ole täydellinen”, Grundström sanoo.


Lue lisää: 

Staran uutisvoitto

Journalistin ohje 20

Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. 

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä. 



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta