Loattu maine, yhden rivin oikaisu?

Journalistin ohje 20

Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. 

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä. 

JOURNALISTI
24.3.2017

Marja Honkonen, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Pikkuvirhe maalasi popparista rikoskumppanin. Miten väärä mielikuva pitäisi korjata?

Yksi seksivideo Whats-App-ryhmässä vai lukuisia? Pieneltä tuntuva asiavirhe Axl Smithin salakatselukohun uutisoinnissa oli niin suuri, että siihen oli kaatua muusikko Thomas Kirjosen eli Kasmirin ura poptähtenä.

Pieniltä voivat siksi tuntua myös yhden rivin oikaisut juttujen lopussa. Onko toimittajien tehtävä oikaista myös someraivon synnyttäneet väärät käsitykset?

 

Mielikuva pehmopopparista naisia saalistavan salakuvaajan rikoskumppanina syntyi, kun käräjäoikeus tuomitsi Smithin.

Tuomiosta ei käynyt suoraan ilmi, että todistajana ollut Kirjonen, Smithin ystävä, oli myös uhri. Toisin kuin ensiuutiset kertoivat, Smith jakoi ”Haippirinkiin” vain yhden seksivideon – Kirjosesta ja toisesta asianosaisesta.

Tiedon julkaisi ensimmäisenä viihdesivusto Stara. Siihen men-nessä Kasmir oli kuitenkin jo joutunut somemyllytykseen ja kolumnistien pihteihin.

Muut mediat, kuten Ilta-Sanomat, Iltalehti, Helsingin Sanomat ja Rumba, alkoivat oikoa juttujaan viiveellä. Rumban päätoimittaja Jukka Hätinen kertoo, ettei hän yksinkertaisesti ollut saanut tietoa Staran jutusta.

Jatkossa lehti aikoo Hätisen mukaan suhtautua muista, myös luotettavana pidetyistä, medioista saatuihin tietoihin kriittisemmin.

 

Staran jutun jälkeen muun muassa Yle Uutiset ja Kouvolan Sanomat julkaisivat kolumnit, joissa Kasmirin tilannetta pidettiin kohtuuttomana. Popparin maine alkoi elpyä, mutta tämä itse jatkoi vaitonaisella linjalla.

Sitten, reilu viikko Smithin tuomion julkaisun jälkeen HS julkaisi haastattelun, jossa tapauksesta puhui viimein Kasmir.

HS:n päätoimittaja Antero Mukka kertoo lehden tarttuneen aiheeseen puhtaasti journalistisista syistä: näkökulma oli uusi. Haastattelu ei ollut oikaisu, eikä sen lähtökohta ollut artistin maineen palauttaminen.

”Kasmirin puheenvuoro oli poikkeuksellisen avomielinen haastattelu näinkin paljon julkisuutta saaneesta asiasta, jonka aihepiiri on herkkä”, Mukka sanoo.

Hän myöntää, että alkuperäisessä tiedonhankinnassa oltaisiin voitu olla aktiivisempia.

”Voi toki pohtia, olisiko pitänyt hoksata alunperinkin, ettei Kasmir liity asiaan vain Smithin kaverina.”

Journalistin ohjeet velvoittavat silti suojaamaan arkaluontoisen rikoksen uhrin henkilöllisyyden, ellei sillä ole poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä.

Periaate Hesarissa on, että vääriä mielikuvia synnyttäneet virheet oikaistaan kyllä tarvittaessa uudella jutulla, Mukka kertoo.

Kehittyviä aiheita, jossa tiedot elävät ja tarkentuvat, uutisoidaan harkiten.

”Sellaista peiliin katsomisen paikkaa meillä ei tässä ole.”

 

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström pitää selvänä, että erittäin kielteistä julkisuutta väärin perustein aiheuttanut juttu pitäisi korjata isolla jutulla.

”Noloahan se on, jos tiedotusväline joutuu tällaista ’maineenpalautusjournalismia’ julkaisemaan, mutta kyllä se on tiedotusvälineen velvollisuus”, Grundström sanoo.

Grundström huomauttaa, ettei neuvosto ole ”kielipoliisi”. Yksittäisistä harhaanjohtavista sanoista ei rokoteta, jos jutusta kuitenkin saa oikean käsityksen asioista.

Hänen mukaansa on yleinen ongelma, että oikaisut ovat liian pieniä virheisiin nähden. Siksi JSN tarkensi oikausuohjeita vuonna 2014 velvoittaen mediat tekemään isoja oikaisevia juttuja.

”Tältä osin käytäntö on parantunut, vaikka se ei vieläkään ole täydellinen”, Grundström sanoo.


Lue lisää: 

Staran uutisvoitto

Journalistin ohje 20

Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. 

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä. 



7 2019
Arkisto

Paluumuuttajat

Viestintätyö houkuttelee journalisteja, mutta kaikki eivät jää sille tielleen. Katri Makkonen ja muut palaajat kertovat nyt, mitä reissu opetti.

Kun sananvapautta loukataan, Suomen media ei puolusta itseään

”Suomi on sananvapauden kärkimaa niin kauan kuin media käyttää sananvapauttaan niin, ettei tärkeää miestä harmita”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Viestinnän ja journalismin sekoittuminen huolettavat, mutta väärästä syystä

”Viestinnän ja journalismin sekoittuminen on vaarallista ja johtaa journalismin uskottavuuden horjumiseen. Suurin uhka eivät kuitenkaan ole viestintäalalla piipahtaneet toimittajat”, kirjoittaa Maria Pettersson.

On vähän hassua puuhaa lukea uutisia televisiossa, Matti Rönkä

Ylen ykkösuutisankkurin toiveuni on kertoa kansalle vaalituloksista joka sunnuntai. ”Minä en innostu enää mistään”, Rönkä sanoo.

Näin syntyy ruokalehden juttu kauden sienistä

Glorian ruoka & viini tilasi freelance-ruokatoimittaja Anu Braskilta sieniruokajutun. Jutunteko alkoi kesäkuussa 2018. Juttu ilmestyi yli vuotta myöhemmin.

Kikylle ei ole media-alalla perusteita, ja siksi sen on aika mennä

”Media-alalla ei ole paljoa tekemistä Suomen viennin kanssa”, kirjoittaa edunvalvontajohtaja Petri Savolainen.

Ammattiliitot saivat kikystä tarpeekseen

Lisää työpaikkoja ja työlle tekijöitä. Syntyi kilpailukykysopimus eli kiky. Eniten siitä hyötyvät työnantajat.

”Kärpäsenpaskalla” on väliä

”Oikeaoppiset merkinnät osoittavat, että toimitus on kunnioittanut vieraiden kielten ominaispiirteitä”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vardagen är exotisk – och därför behövs utrikeskorrespondenter

”Publiken vill se vanlig afrikansk vardag, för det är något man sällan ser”, skriver Liselott Lindström.

”Lamppuja pitäisi syttyä päivittäin”

Turo Uskali aloitti Jyväskylän yliopiston journalistiikan apulaisprofessorina.

Kumottu kielteinen päätös on paras palaute turvaa hakevien journalistien auttamisesta

”Olen saanut tutustua arkisen sananvapauden sankareihin, jotka ovat paenneet henkensä edestä”, kirjoittaa Juha Rekola

Pikkukalsarit jalassa, väärä avain kädessä

” Palatessa avain ei käynytkään huoneeni oveen”, muistaa Simo Hyttinen.

Kaukomatkailija ja seikkailija on poissa

Kuolleita: Toimittaja Heikki Haapavaara 26. 3. 1956 Kajaani – 26. 8. 2019 Singapore

Intohimoinen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Janne Salomaa Helsinki 24. 4. 1984 – Helsinki 25. 8. 2019

Toimittaja henkeen ja vereen

Toimittaja Riitta Turunen 3. 4. 1961 Ilomantsi – 21. 7. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta