Loattu maine, yhden rivin oikaisu?

Journalistin ohje 20

Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. 

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä. 

JOURNALISTI
24.3.2017

Marja Honkonen, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Pikkuvirhe maalasi popparista rikoskumppanin. Miten väärä mielikuva pitäisi korjata?

Yksi seksivideo Whats-App-ryhmässä vai lukuisia? Pieneltä tuntuva asiavirhe Axl Smithin salakatselukohun uutisoinnissa oli niin suuri, että siihen oli kaatua muusikko Thomas Kirjosen eli Kasmirin ura poptähtenä.

Pieniltä voivat siksi tuntua myös yhden rivin oikaisut juttujen lopussa. Onko toimittajien tehtävä oikaista myös someraivon synnyttäneet väärät käsitykset?

 

Mielikuva pehmopopparista naisia saalistavan salakuvaajan rikoskumppanina syntyi, kun käräjäoikeus tuomitsi Smithin.

Tuomiosta ei käynyt suoraan ilmi, että todistajana ollut Kirjonen, Smithin ystävä, oli myös uhri. Toisin kuin ensiuutiset kertoivat, Smith jakoi ”Haippirinkiin” vain yhden seksivideon – Kirjosesta ja toisesta asianosaisesta.

Tiedon julkaisi ensimmäisenä viihdesivusto Stara. Siihen men-nessä Kasmir oli kuitenkin jo joutunut somemyllytykseen ja kolumnistien pihteihin.

Muut mediat, kuten Ilta-Sanomat, Iltalehti, Helsingin Sanomat ja Rumba, alkoivat oikoa juttujaan viiveellä. Rumban päätoimittaja Jukka Hätinen kertoo, ettei hän yksinkertaisesti ollut saanut tietoa Staran jutusta.

Jatkossa lehti aikoo Hätisen mukaan suhtautua muista, myös luotettavana pidetyistä, medioista saatuihin tietoihin kriittisemmin.

 

Staran jutun jälkeen muun muassa Yle Uutiset ja Kouvolan Sanomat julkaisivat kolumnit, joissa Kasmirin tilannetta pidettiin kohtuuttomana. Popparin maine alkoi elpyä, mutta tämä itse jatkoi vaitonaisella linjalla.

Sitten, reilu viikko Smithin tuomion julkaisun jälkeen HS julkaisi haastattelun, jossa tapauksesta puhui viimein Kasmir.

HS:n päätoimittaja Antero Mukka kertoo lehden tarttuneen aiheeseen puhtaasti journalistisista syistä: näkökulma oli uusi. Haastattelu ei ollut oikaisu, eikä sen lähtökohta ollut artistin maineen palauttaminen.

”Kasmirin puheenvuoro oli poikkeuksellisen avomielinen haastattelu näinkin paljon julkisuutta saaneesta asiasta, jonka aihepiiri on herkkä”, Mukka sanoo.

Hän myöntää, että alkuperäisessä tiedonhankinnassa oltaisiin voitu olla aktiivisempia.

”Voi toki pohtia, olisiko pitänyt hoksata alunperinkin, ettei Kasmir liity asiaan vain Smithin kaverina.”

Journalistin ohjeet velvoittavat silti suojaamaan arkaluontoisen rikoksen uhrin henkilöllisyyden, ellei sillä ole poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä.

Periaate Hesarissa on, että vääriä mielikuvia synnyttäneet virheet oikaistaan kyllä tarvittaessa uudella jutulla, Mukka kertoo.

Kehittyviä aiheita, jossa tiedot elävät ja tarkentuvat, uutisoidaan harkiten.

”Sellaista peiliin katsomisen paikkaa meillä ei tässä ole.”

 

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström pitää selvänä, että erittäin kielteistä julkisuutta väärin perustein aiheuttanut juttu pitäisi korjata isolla jutulla.

”Noloahan se on, jos tiedotusväline joutuu tällaista ’maineenpalautusjournalismia’ julkaisemaan, mutta kyllä se on tiedotusvälineen velvollisuus”, Grundström sanoo.

Grundström huomauttaa, ettei neuvosto ole ”kielipoliisi”. Yksittäisistä harhaanjohtavista sanoista ei rokoteta, jos jutusta kuitenkin saa oikean käsityksen asioista.

Hänen mukaansa on yleinen ongelma, että oikaisut ovat liian pieniä virheisiin nähden. Siksi JSN tarkensi oikausuohjeita vuonna 2014 velvoittaen mediat tekemään isoja oikaisevia juttuja.

”Tältä osin käytäntö on parantunut, vaikka se ei vieläkään ole täydellinen”, Grundström sanoo.


Lue lisää: 

Staran uutisvoitto

Journalistin ohje 20

Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. 

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä. 



4 2021
Arkisto

Merja Ylä-Anttila pitää Yle-lain uudistusta tarpeettomana, mutta välttelee kommentoimasta sitä julkisesti

Merja Ylä-Anttila tuli Ylen toimitusjohtajaksi vuonna 2018. Hän on sen jälkeen ehtinyt uudistaa Ylen organisaation, jättää kädenjälkensä Ylen strategiaan ja tutustua hieman uusiin kollegoihinsa kahvittelemalla noin neljänsadan yleläisen kanssa.

Median ammattilaisen on tiedettävä, kenen ideologiaa edistää

Tiedotusvälineen pitää saada itse valita, mitä sanoja ja käsitteitä käyttää. On kuitenkin tiedettävä, mistä käsitteet ovat peräisin ja kenen ideologiaa ne pönkittävät, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Väkivalta varjostaa ja mustasukkaisuus piinaa – miksi otsikoissa raiskaukset vain tapahtuvat, kysyy toimittaja Sara Harju

Sukupuolittuneessa ja seksuaalisessa väkivallassa tekijä usein ohitetaan käyttämällä passiivia ikään kuin väkivalta olisi hallitsematon voima, jota vastaan ei voi pyristellä.

Toimittajana saat kätevästi näkyvyyttä sometilillesi ja laukkumallistollesi, Jenni Alexandrova

Radiotoimittaja Jenni Alexandrova kirjoittaa blogissaan viineistä ja ihmettelee, miksi Alko ei ole lähettänyt hänelle lahjaviinejä.

Liian pitkälle menevä tasa-arvo on hyvä tarina, mutta harvoin totta

Tällaisessa ilmapiirissä ei ole suuri ihme, että maan suurin sanomalehti alkaa nähdä kaiken paitsi luonnontieteellisen tutkimuksen luisuvan tieteellisyydestä kohti silkkaa ”intersektionaalista ideologiaa”, kirjoittaa Janne Zareff.

Näin Journalistiliitto toimii

Satavuotiaalla Journalistiliitolla on toimisto Helsingin Hakaniemessä, mutta jäseniä ympäri maan. Mitä tekevät liiton toimitusosastot, paikallisyhdistykset, valtuusto, hallitus ja toimisto?

Kuusi vuotta sitten freelancerit petettiin. Nyt lainsäätäjät voivat turvata luovan työn tekijöiden elannon.

Luovan työn tekijöiden kohtuulliset korvaukset voitaisiin varmistaa, kun EU-pykäliä tuodaan kotimaiseen tekijänoikeuslainsäädäntöön, kirjoittaa Sanna Nikula.

Uudet puolueet eivät sopeutuneet kirjoitusohjeeseen

”Moni uusi puolueennimi oli rakenteeltaan erilainen kuin vanhat, joten niiden erisnimisyyden häivyttäminen alkukirjaintempulla tuntui oudolta robotiikalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Den ensidiga bevakningen av rikspolitiken

Att den åländska riksdagsledamoten är den mest frekvent intervjuade rikspolitikern i de åländska medierna är varken konstigt eller fel, det är avsaknaden av andra röster som är det, skriver Felicia Bredenberg.

Kun hätä on suurin, on kollega lähellä

Juuri kun Radio Novan uutiset olivat alkamassa, ankkuri Jussi Karhunen tunsi muljahduksen mahassaan.

Totuuden tyyni tulkki on poissa

Toimittaja Jorma Lehto 2. 3. 1947 Seinäjoki – 25. 3. 2021 Mustasaari

”Alla finlandssvenska medier är dåliga på något sätt”

Vårens näst sista Mediespråkswebbinarium kräver självironi och god humor. Den 23 april ger sig komikern Alfred Backa nämligen på den finlandssvenska journalistiken i en roast där alla får sig kring öronen.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta