Toimittajat ehdokkaina. Jussi Mustikkamaa (kesk.), Riikka Suominen (vihr.), Katju Aro (fp.), Juha Keskinen (kok.) ja Suvi Palosaari (sd.) ovat ehdokkaina kuntavaaleissa.

Kaksilla rattailla

JOURNALISTI
24.3.2017

Manu Marttinen, teksti

Kuntavaaleissa on ehdokkaina kymmeniä toimittajia. Journalistin kyselyn mukaan poliitikon ja journalistin roolit vaikuttavat toisiinsa pääosin myönteisesti.

Journalistin tekemän selvityksen mukaan toimittajat arvioivat voivansa jatkaa toimittajantyötään entiseen tapaan, jos tulevat valituiksi kunnanvaltuustoon. Kuntapolitiikkaan osallistuminen tuo lisäeväitä toimittajan työhön – ja päinvastoin.

”Yksi syy ehdokkuudelleni on päästä paremmin kiinni kunnallispolitiikan kiemuroihin yleisesti. Aloittelevana toimittajana haluan saada käsitystä siitä, miten päätöksenteosta kannattaisi jatkossa lähteä tekemään juttuja”, sanoo Toivakassa ehdolla oleva toimittajaopiskelija Topias Peltonen (sd/sit.).

Journalisti kartoitti helmi–maaliskuussa Journalistiliiton jäsenille suunnatulla kyselyllä journalistitaustaisten kuntavaaliehdokkaiden määrää. Kartoituksen perustella heitä on reilut kolmekymmentä.

Journalisti kysyi ehdokkailta, miten valituksi tuleminen vaikuttaisi omaan työhön ja miten roolit vaikuttaisivat toisiinsa. Kyselyn mukaan vaikutukset ovat pääosin myönteisiä. Jussi Mustikkamaa (kesk.) muistuttaa, että freelancerilta valtuustotyö on suoraan pois työajasta.

”Voin jatkaa työntekoa, mutta aikaa vastuun kantaminen vie vapaalta toimittajalta”, Mustikkamaa sanoo.

Osa vastaajista on joutunut pohtimaan roolien yhdistämistä. Vihreä Lanka -lehden päätoimittaja Riikka Suominen (vihr.) ei vielä tiedä, miten aikoo yhdistää toimittajan ja kuntapoliitikon roolit, jos tulee valituksi.

”Olen päätoimittajana poliittisessa lehdessä. Työnantajani ei siis närkästy, vaikka lehdessä ajaisin puolueeni etua. En silti journalistina voi tehdä sitä. Työni tärkein asia on lukijoiden palveleminen. Työtä vaikeuttaa se, että minulla on oma poliittinen agenda”, Helsingissä ehdolla oleva Suominen sanoo.

Ehdolle asetuttuaan Suominen lopetti Helsingin kuntapolitiikasta kirjoittamisen, mutta kampanjaaika on osoittanut, että poliitikon ja toimittajan roolien yhdistäminen on vaikeaa.

Suomisen tavoin Iltalehden pääkirjoitustoimittaja ja pitkäaikainen politiikan toimittaja Juha Keskinen (kok.) on vaalikaranteenissa ennen vaaleja. Hän ei runsaan kuukauden aikana kirjoita lainkaan kotimaan politiikasta.

Hän arvioi voivansa jatkaa toimittajan työtään normaalisti, jos tulee valituksi.

”Kirjoittavan toimittajan työ on avointa, jutut ovat kaikkien luettavissa”, Keskinen sanoo.

Vaalikaranteenissa on myös Yleisradion toimittaja Pekka Niiranen (kok.), joka on istunut Kuopion kaupunginvaltuustossa jo yhden kauden.

”Olen elänyt kuntapoliitikon ja journalistin ’kaksoiselämää’ nyt jo neljä vuotta. Pystyn mielestäni yhä pitämään ne erossa toisistaan. En ole koskaan politikoinut uutisjutuissani, enkä aio tehdä sitä jatkossakaan”, Niiranen sanoo.

Hän kertoo vinkkaavansa kollegoilleen tulossa olevista asioista, jotta ne eivät mene esityslistojen tulvassa huomaamatta ohi.

 

Journalisti kysyi myös, miten ehdokkaiden työnantajat tai toimeksiantajat ovat suhtautuneet vaaliehdokkuuteen. Kaikki kyselyyn vastanneet kertovat suhtautumisen ehdokkuuteen olevan joko neutraalia tai myönteistä.

”Työnantajani kannustaa ihmisiä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, eikä näe ristiriitaa oman poliittisen esilletuloni kanssa”, sanoo Joensuussa ilmestyvän SDP-taustaisen Viikko Pohjois-Karjala -lehden toimittaja-graafikko Suvi Palosaari (sd.). Hän kirjoittaa muista kuntavaaliehdokkaista juttuja omaan lehteensä.

”Minua ei ainakaan voi syyttää, että hehkuttaisin itseäni lehden sivuilla.”

Vuonna 2016 toimintansa aloittaneen Feministisen puolueen perustajajäsen, visuaalinen journalisti Katju Aro sanoo, että hänen työnantajansa suhtautuminen on ollut kannustavaa, vaikka poliittisen toiminnan yhdistäminen journalistin työhön on herättänyt myös pohdintaa kaksoisroolista.

”Tulevana yrittäjänä uskon pystyväni yhdistämään valtuutetun tehtävät ja työni luontevasti ajankäytön kannalta. Visuaalisen journalistin näkökulmasta eri roolit näyttäytyvät aika erillisinä”, Aro sanoo.

Pyhärannassa ehdolla oleva freelancetoimittaja Asko Tanhunpää (kok.) sanoo, että paikallisetkaan toimeksiantajat eivät ole kyseenalaistaneet hänen ehdokkuuttaan.

”Olen nytkin valtuustossa, eikä se ole vaikuttanut millään tapaa toimeksiantoihin”, Tanhuanpää sanoo.

Turkulainen käsikirjoittaja-tuottaja, freelancer Esa Silander (sd.) kertoo puolestaan, että hänen toimeksiantajansa ovat suhtautuneet hänen ehdokkuuteensa hienosti.

”Yksi on tarjonnut jopa vaalitukea, vaikka olen demari.”

EDIT 28.3.2017. Korjattu syntymävuosi jutun yhteydessä julkaistussa taulukossa. Kuntalaislistan ehdokas Tuomas Kääriäinen on syntynyt vuonna 1988 – ei vuonna 1981.


Lue myös: Sidonnaisuuksista kertominen jakaa mielipiteet

Vähän journalistiehdokkaita

Journalisti kartoitti helmi–maalikuussa, kuinka moni kuntavaaliehdokas on journalisti- tai media-alataustainen. Toimituksen tietoon tuli kartoituksen perusteella 34 kuntavaaliehdokasta.

Todennäköisesti journalisti- tai media-alataustaisia ehdokkaita on enemmän, mutta luku kertoo, että kuntavaaleihin osallistuminen ei ammattikuntaa laajasti kiinnosta. Ehdokkaiden kokonaismäärä on yli 30 000. Journalistiliitossa on jäseniä noin 14 500.

Journalistin sähköpostikyselyyn vastasi 28 ehdokasta. Heistä valtaosa on myös puolueen jäseniä. Sitoutumattomia on kolme.

Ehdolla olevat journalistit on hyvin heterogeeninen joukko, mikä käy ilmi oheisesta taulukosta. Puoluekannat jakaantuvat tasai-sesti eri puolueille.

Perinteisellä vasemmisto– oikeisto-akselilla vasemmistolla on enemmän journalistiehdokkaita. SDP:n, SKP:n vasemmistoliiton, vihreiden ja feministisen puolueen ehdokkaiden yhteenlaskettu lukumäärä on 20. Kokoomuksen, kristillisdemokraattien, RKP:n, keskustan ja kansalaispuolueen vastaava luku on 14.

SDP:llä, vihreillä ja kokoomuksella toimittajaehdokkaita on yhtä paljon eli kuusi kappaletta kullakin. Keskustalaisia toimittajaehdokkaita on neljä.

Yksi puolue loistaa poissaolollaan. Journalistin toimitus ei saanut vastausta yhdeltäkään perussuomalaisten ehdokkaana olevalta toimittajalta. Esimerkiksi Espoossa on ehdolla MTV:n entinen toimittaja Seppo Huhta.

Ammattinimikkeistä yleisin on toimittaja, mutta joukossa on myös tuottajia ja visuaalisen puolen tekijöitä. Pääosa ehdokkaista työskentelee pienissä tiedotusvälineissä tai freelancereina. Isoista välineistä toimittajaehdokas on vain Iltalehdellä ja Ylellä.

Maantieteellisesti ehdokkaat jakaantuvat tasaisesti eri puolille Suomea. Helsingissä toimittajaehdokkaita on neljä, Porvoossa, Kangasalla, Oulussa ja Tampereella on kaksi, muissa kunnissa vähemmän.

Manu Marttinen



6 2020
Arkisto

Ylen heikentäminen ei ratkaise kaupallisen median ongelmia

Kaupallista mediaa ei tueta toiveilla euroista vaan ihan oikeilla euroilla, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Kun kyse on elämästä ja kuolemasta, päättäjille ei voi antaa työrauhaa

”Kotona pelkäävälle ihmiselle toimittajasta tulee kirjaimellisesti elintärkeä. Tappavan pandemian aikana kysymykset ovat perimmäisiä”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Suunnittelet kolumnin kirjoittamista, Tomi Einonen

MTV Uutisten vastaava päätoimittaja keskustelee alaistensa kanssa, kun haluaa saada yhteiskunnalliset näkemyksensä esille.

Verkosta tuli suomalaisten tärkein uutislähde

Sanomalehtien verkkosivut ohittivat televisiolähetykset suomalaisten ykkösuutislähteenä. Verkkouutiset luetaan aiempaa useammin älypuhelimella, kertoo kansainvälinen tutkimus.

Oletko käynyt Terveydenvoinnin laitoksella?

”Yhdysrakenteet vaikuttavat joskus leviävän paikkoihin, joissa alkaa tuntua, ettei kirjoittaja enää lainkaan tiedä sääntöjen perusteita”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vad väljer just du bort från historien?

”Låt den där ena reportern göra en lite större grej på sin idé, trots att det inte direkt har att göra med pandemin. Historien tackar”, skriver Liselott Lindström.

Black isolla B:llä

”Keskustelu epätasa-arvosta ja rasismista on kuumentunut monissa amerikkalaistoimituksissa”, kirjoittaa Juha Rekola.

Syksyllä voi taas keskittyä työnhaun sijaan opiskeluun

Journalistiliiton suositus kesätyöntekijöiden rekrytoinnin aikataulusta on saamassa jatkoa, kirjoittaa Laura Forsén.

Uutismies ja kupletisti

Kuolleita: Toimittaja Janne Linnovaara 15. 6. 1970 Jämsänkoski – 28. 5. 2020 Helsinki

Porilainen monilla mausteilla

Kuolleita: Toimittaja Juha-Pekka Lammi 28. 8. 1953 Pori – 13. 4. 2020 Tampere

Asiantunteva toimittaja tallensi piano- ja urkumusiikkia

Kuolleita: Musiikkitoimittaja Leena Santalahti 21. 2. 1943 Heinola – 23. 5. 2020 Espoo

Energinen kirjallisuuden kääntäjä

Kuolleita: Suomentaja Tarja Roinila 27. 1. 1964 Jyväskylä – 19. 5. 2020 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta