Toimittajat ehdokkaina. Jussi Mustikkamaa (kesk.), Riikka Suominen (vihr.), Katju Aro (fp.), Juha Keskinen (kok.) ja Suvi Palosaari (sd.) ovat ehdokkaina kuntavaaleissa.

Kaksilla rattailla

JOURNALISTI
24.3.2017

Manu Marttinen, teksti

Kuntavaaleissa on ehdokkaina kymmeniä toimittajia. Journalistin kyselyn mukaan poliitikon ja journalistin roolit vaikuttavat toisiinsa pääosin myönteisesti.

Journalistin tekemän selvityksen mukaan toimittajat arvioivat voivansa jatkaa toimittajantyötään entiseen tapaan, jos tulevat valituiksi kunnanvaltuustoon. Kuntapolitiikkaan osallistuminen tuo lisäeväitä toimittajan työhön – ja päinvastoin.

”Yksi syy ehdokkuudelleni on päästä paremmin kiinni kunnallispolitiikan kiemuroihin yleisesti. Aloittelevana toimittajana haluan saada käsitystä siitä, miten päätöksenteosta kannattaisi jatkossa lähteä tekemään juttuja”, sanoo Toivakassa ehdolla oleva toimittajaopiskelija Topias Peltonen (sd/sit.).

Journalisti kartoitti helmi–maaliskuussa Journalistiliiton jäsenille suunnatulla kyselyllä journalistitaustaisten kuntavaaliehdokkaiden määrää. Kartoituksen perustella heitä on reilut kolmekymmentä.

Journalisti kysyi ehdokkailta, miten valituksi tuleminen vaikuttaisi omaan työhön ja miten roolit vaikuttaisivat toisiinsa. Kyselyn mukaan vaikutukset ovat pääosin myönteisiä. Jussi Mustikkamaa (kesk.) muistuttaa, että freelancerilta valtuustotyö on suoraan pois työajasta.

”Voin jatkaa työntekoa, mutta aikaa vastuun kantaminen vie vapaalta toimittajalta”, Mustikkamaa sanoo.

Osa vastaajista on joutunut pohtimaan roolien yhdistämistä. Vihreä Lanka -lehden päätoimittaja Riikka Suominen (vihr.) ei vielä tiedä, miten aikoo yhdistää toimittajan ja kuntapoliitikon roolit, jos tulee valituksi.

”Olen päätoimittajana poliittisessa lehdessä. Työnantajani ei siis närkästy, vaikka lehdessä ajaisin puolueeni etua. En silti journalistina voi tehdä sitä. Työni tärkein asia on lukijoiden palveleminen. Työtä vaikeuttaa se, että minulla on oma poliittinen agenda”, Helsingissä ehdolla oleva Suominen sanoo.

Ehdolle asetuttuaan Suominen lopetti Helsingin kuntapolitiikasta kirjoittamisen, mutta kampanjaaika on osoittanut, että poliitikon ja toimittajan roolien yhdistäminen on vaikeaa.

Suomisen tavoin Iltalehden pääkirjoitustoimittaja ja pitkäaikainen politiikan toimittaja Juha Keskinen (kok.) on vaalikaranteenissa ennen vaaleja. Hän ei runsaan kuukauden aikana kirjoita lainkaan kotimaan politiikasta.

Hän arvioi voivansa jatkaa toimittajan työtään normaalisti, jos tulee valituksi.

”Kirjoittavan toimittajan työ on avointa, jutut ovat kaikkien luettavissa”, Keskinen sanoo.

Vaalikaranteenissa on myös Yleisradion toimittaja Pekka Niiranen (kok.), joka on istunut Kuopion kaupunginvaltuustossa jo yhden kauden.

”Olen elänyt kuntapoliitikon ja journalistin ’kaksoiselämää’ nyt jo neljä vuotta. Pystyn mielestäni yhä pitämään ne erossa toisistaan. En ole koskaan politikoinut uutisjutuissani, enkä aio tehdä sitä jatkossakaan”, Niiranen sanoo.

Hän kertoo vinkkaavansa kollegoilleen tulossa olevista asioista, jotta ne eivät mene esityslistojen tulvassa huomaamatta ohi.

 

Journalisti kysyi myös, miten ehdokkaiden työnantajat tai toimeksiantajat ovat suhtautuneet vaaliehdokkuuteen. Kaikki kyselyyn vastanneet kertovat suhtautumisen ehdokkuuteen olevan joko neutraalia tai myönteistä.

”Työnantajani kannustaa ihmisiä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, eikä näe ristiriitaa oman poliittisen esilletuloni kanssa”, sanoo Joensuussa ilmestyvän SDP-taustaisen Viikko Pohjois-Karjala -lehden toimittaja-graafikko Suvi Palosaari (sd.). Hän kirjoittaa muista kuntavaaliehdokkaista juttuja omaan lehteensä.

”Minua ei ainakaan voi syyttää, että hehkuttaisin itseäni lehden sivuilla.”

Vuonna 2016 toimintansa aloittaneen Feministisen puolueen perustajajäsen, visuaalinen journalisti Katju Aro sanoo, että hänen työnantajansa suhtautuminen on ollut kannustavaa, vaikka poliittisen toiminnan yhdistäminen journalistin työhön on herättänyt myös pohdintaa kaksoisroolista.

”Tulevana yrittäjänä uskon pystyväni yhdistämään valtuutetun tehtävät ja työni luontevasti ajankäytön kannalta. Visuaalisen journalistin näkökulmasta eri roolit näyttäytyvät aika erillisinä”, Aro sanoo.

Pyhärannassa ehdolla oleva freelancetoimittaja Asko Tanhunpää (kok.) sanoo, että paikallisetkaan toimeksiantajat eivät ole kyseenalaistaneet hänen ehdokkuuttaan.

”Olen nytkin valtuustossa, eikä se ole vaikuttanut millään tapaa toimeksiantoihin”, Tanhuanpää sanoo.

Turkulainen käsikirjoittaja-tuottaja, freelancer Esa Silander (sd.) kertoo puolestaan, että hänen toimeksiantajansa ovat suhtautuneet hänen ehdokkuuteensa hienosti.

”Yksi on tarjonnut jopa vaalitukea, vaikka olen demari.”

EDIT 28.3.2017. Korjattu syntymävuosi jutun yhteydessä julkaistussa taulukossa. Kuntalaislistan ehdokas Tuomas Kääriäinen on syntynyt vuonna 1988 – ei vuonna 1981.


Lue myös: Sidonnaisuuksista kertominen jakaa mielipiteet

Vähän journalistiehdokkaita

Journalisti kartoitti helmi–maalikuussa, kuinka moni kuntavaaliehdokas on journalisti- tai media-alataustainen. Toimituksen tietoon tuli kartoituksen perusteella 34 kuntavaaliehdokasta.

Todennäköisesti journalisti- tai media-alataustaisia ehdokkaita on enemmän, mutta luku kertoo, että kuntavaaleihin osallistuminen ei ammattikuntaa laajasti kiinnosta. Ehdokkaiden kokonaismäärä on yli 30 000. Journalistiliitossa on jäseniä noin 14 500.

Journalistin sähköpostikyselyyn vastasi 28 ehdokasta. Heistä valtaosa on myös puolueen jäseniä. Sitoutumattomia on kolme.

Ehdolla olevat journalistit on hyvin heterogeeninen joukko, mikä käy ilmi oheisesta taulukosta. Puoluekannat jakaantuvat tasai-sesti eri puolueille.

Perinteisellä vasemmisto– oikeisto-akselilla vasemmistolla on enemmän journalistiehdokkaita. SDP:n, SKP:n vasemmistoliiton, vihreiden ja feministisen puolueen ehdokkaiden yhteenlaskettu lukumäärä on 20. Kokoomuksen, kristillisdemokraattien, RKP:n, keskustan ja kansalaispuolueen vastaava luku on 14.

SDP:llä, vihreillä ja kokoomuksella toimittajaehdokkaita on yhtä paljon eli kuusi kappaletta kullakin. Keskustalaisia toimittajaehdokkaita on neljä.

Yksi puolue loistaa poissaolollaan. Journalistin toimitus ei saanut vastausta yhdeltäkään perussuomalaisten ehdokkaana olevalta toimittajalta. Esimerkiksi Espoossa on ehdolla MTV:n entinen toimittaja Seppo Huhta.

Ammattinimikkeistä yleisin on toimittaja, mutta joukossa on myös tuottajia ja visuaalisen puolen tekijöitä. Pääosa ehdokkaista työskentelee pienissä tiedotusvälineissä tai freelancereina. Isoista välineistä toimittajaehdokas on vain Iltalehdellä ja Ylellä.

Maantieteellisesti ehdokkaat jakaantuvat tasaisesti eri puolille Suomea. Helsingissä toimittajaehdokkaita on neljä, Porvoossa, Kangasalla, Oulussa ja Tampereella on kaksi, muissa kunnissa vähemmän.

Manu Marttinen



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta