Toimittajat ehdokkaina. Jussi Mustikkamaa (kesk.), Riikka Suominen (vihr.), Katju Aro (fp.), Juha Keskinen (kok.) ja Suvi Palosaari (sd.) ovat ehdokkaina kuntavaaleissa.

Kaksilla rattailla

JOURNALISTI
24.3.2017

Manu Marttinen, teksti

Kuntavaaleissa on ehdokkaina kymmeniä toimittajia. Journalistin kyselyn mukaan poliitikon ja journalistin roolit vaikuttavat toisiinsa pääosin myönteisesti.

Journalistin tekemän selvityksen mukaan toimittajat arvioivat voivansa jatkaa toimittajantyötään entiseen tapaan, jos tulevat valituiksi kunnanvaltuustoon. Kuntapolitiikkaan osallistuminen tuo lisäeväitä toimittajan työhön – ja päinvastoin.

”Yksi syy ehdokkuudelleni on päästä paremmin kiinni kunnallispolitiikan kiemuroihin yleisesti. Aloittelevana toimittajana haluan saada käsitystä siitä, miten päätöksenteosta kannattaisi jatkossa lähteä tekemään juttuja”, sanoo Toivakassa ehdolla oleva toimittajaopiskelija Topias Peltonen (sd/sit.).

Journalisti kartoitti helmi–maaliskuussa Journalistiliiton jäsenille suunnatulla kyselyllä journalistitaustaisten kuntavaaliehdokkaiden määrää. Kartoituksen perustella heitä on reilut kolmekymmentä.

Journalisti kysyi ehdokkailta, miten valituksi tuleminen vaikuttaisi omaan työhön ja miten roolit vaikuttaisivat toisiinsa. Kyselyn mukaan vaikutukset ovat pääosin myönteisiä. Jussi Mustikkamaa (kesk.) muistuttaa, että freelancerilta valtuustotyö on suoraan pois työajasta.

”Voin jatkaa työntekoa, mutta aikaa vastuun kantaminen vie vapaalta toimittajalta”, Mustikkamaa sanoo.

Osa vastaajista on joutunut pohtimaan roolien yhdistämistä. Vihreä Lanka -lehden päätoimittaja Riikka Suominen (vihr.) ei vielä tiedä, miten aikoo yhdistää toimittajan ja kuntapoliitikon roolit, jos tulee valituksi.

”Olen päätoimittajana poliittisessa lehdessä. Työnantajani ei siis närkästy, vaikka lehdessä ajaisin puolueeni etua. En silti journalistina voi tehdä sitä. Työni tärkein asia on lukijoiden palveleminen. Työtä vaikeuttaa se, että minulla on oma poliittinen agenda”, Helsingissä ehdolla oleva Suominen sanoo.

Ehdolle asetuttuaan Suominen lopetti Helsingin kuntapolitiikasta kirjoittamisen, mutta kampanjaaika on osoittanut, että poliitikon ja toimittajan roolien yhdistäminen on vaikeaa.

Suomisen tavoin Iltalehden pääkirjoitustoimittaja ja pitkäaikainen politiikan toimittaja Juha Keskinen (kok.) on vaalikaranteenissa ennen vaaleja. Hän ei runsaan kuukauden aikana kirjoita lainkaan kotimaan politiikasta.

Hän arvioi voivansa jatkaa toimittajan työtään normaalisti, jos tulee valituksi.

”Kirjoittavan toimittajan työ on avointa, jutut ovat kaikkien luettavissa”, Keskinen sanoo.

Vaalikaranteenissa on myös Yleisradion toimittaja Pekka Niiranen (kok.), joka on istunut Kuopion kaupunginvaltuustossa jo yhden kauden.

”Olen elänyt kuntapoliitikon ja journalistin ’kaksoiselämää’ nyt jo neljä vuotta. Pystyn mielestäni yhä pitämään ne erossa toisistaan. En ole koskaan politikoinut uutisjutuissani, enkä aio tehdä sitä jatkossakaan”, Niiranen sanoo.

Hän kertoo vinkkaavansa kollegoilleen tulossa olevista asioista, jotta ne eivät mene esityslistojen tulvassa huomaamatta ohi.

 

Journalisti kysyi myös, miten ehdokkaiden työnantajat tai toimeksiantajat ovat suhtautuneet vaaliehdokkuuteen. Kaikki kyselyyn vastanneet kertovat suhtautumisen ehdokkuuteen olevan joko neutraalia tai myönteistä.

”Työnantajani kannustaa ihmisiä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, eikä näe ristiriitaa oman poliittisen esilletuloni kanssa”, sanoo Joensuussa ilmestyvän SDP-taustaisen Viikko Pohjois-Karjala -lehden toimittaja-graafikko Suvi Palosaari (sd.). Hän kirjoittaa muista kuntavaaliehdokkaista juttuja omaan lehteensä.

”Minua ei ainakaan voi syyttää, että hehkuttaisin itseäni lehden sivuilla.”

Vuonna 2016 toimintansa aloittaneen Feministisen puolueen perustajajäsen, visuaalinen journalisti Katju Aro sanoo, että hänen työnantajansa suhtautuminen on ollut kannustavaa, vaikka poliittisen toiminnan yhdistäminen journalistin työhön on herättänyt myös pohdintaa kaksoisroolista.

”Tulevana yrittäjänä uskon pystyväni yhdistämään valtuutetun tehtävät ja työni luontevasti ajankäytön kannalta. Visuaalisen journalistin näkökulmasta eri roolit näyttäytyvät aika erillisinä”, Aro sanoo.

Pyhärannassa ehdolla oleva freelancetoimittaja Asko Tanhunpää (kok.) sanoo, että paikallisetkaan toimeksiantajat eivät ole kyseenalaistaneet hänen ehdokkuuttaan.

”Olen nytkin valtuustossa, eikä se ole vaikuttanut millään tapaa toimeksiantoihin”, Tanhuanpää sanoo.

Turkulainen käsikirjoittaja-tuottaja, freelancer Esa Silander (sd.) kertoo puolestaan, että hänen toimeksiantajansa ovat suhtautuneet hänen ehdokkuuteensa hienosti.

”Yksi on tarjonnut jopa vaalitukea, vaikka olen demari.”

EDIT 28.3.2017. Korjattu syntymävuosi jutun yhteydessä julkaistussa taulukossa. Kuntalaislistan ehdokas Tuomas Kääriäinen on syntynyt vuonna 1988 – ei vuonna 1981.


Lue myös: Sidonnaisuuksista kertominen jakaa mielipiteet

Vähän journalistiehdokkaita

Journalisti kartoitti helmi–maalikuussa, kuinka moni kuntavaaliehdokas on journalisti- tai media-alataustainen. Toimituksen tietoon tuli kartoituksen perusteella 34 kuntavaaliehdokasta.

Todennäköisesti journalisti- tai media-alataustaisia ehdokkaita on enemmän, mutta luku kertoo, että kuntavaaleihin osallistuminen ei ammattikuntaa laajasti kiinnosta. Ehdokkaiden kokonaismäärä on yli 30 000. Journalistiliitossa on jäseniä noin 14 500.

Journalistin sähköpostikyselyyn vastasi 28 ehdokasta. Heistä valtaosa on myös puolueen jäseniä. Sitoutumattomia on kolme.

Ehdolla olevat journalistit on hyvin heterogeeninen joukko, mikä käy ilmi oheisesta taulukosta. Puoluekannat jakaantuvat tasai-sesti eri puolueille.

Perinteisellä vasemmisto– oikeisto-akselilla vasemmistolla on enemmän journalistiehdokkaita. SDP:n, SKP:n vasemmistoliiton, vihreiden ja feministisen puolueen ehdokkaiden yhteenlaskettu lukumäärä on 20. Kokoomuksen, kristillisdemokraattien, RKP:n, keskustan ja kansalaispuolueen vastaava luku on 14.

SDP:llä, vihreillä ja kokoomuksella toimittajaehdokkaita on yhtä paljon eli kuusi kappaletta kullakin. Keskustalaisia toimittajaehdokkaita on neljä.

Yksi puolue loistaa poissaolollaan. Journalistin toimitus ei saanut vastausta yhdeltäkään perussuomalaisten ehdokkaana olevalta toimittajalta. Esimerkiksi Espoossa on ehdolla MTV:n entinen toimittaja Seppo Huhta.

Ammattinimikkeistä yleisin on toimittaja, mutta joukossa on myös tuottajia ja visuaalisen puolen tekijöitä. Pääosa ehdokkaista työskentelee pienissä tiedotusvälineissä tai freelancereina. Isoista välineistä toimittajaehdokas on vain Iltalehdellä ja Ylellä.

Maantieteellisesti ehdokkaat jakaantuvat tasaisesti eri puolille Suomea. Helsingissä toimittajaehdokkaita on neljä, Porvoossa, Kangasalla, Oulussa ja Tampereella on kaksi, muissa kunnissa vähemmän.

Manu Marttinen



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta