Toimittajat ehdokkaina. Jussi Mustikkamaa (kesk.), Riikka Suominen (vihr.), Katju Aro (fp.), Juha Keskinen (kok.) ja Suvi Palosaari (sd.) ovat ehdokkaina kuntavaaleissa.

Kaksilla rattailla

JOURNALISTI
24.3.2017

Manu Marttinen, teksti

Kuntavaaleissa on ehdokkaina kymmeniä toimittajia. Journalistin kyselyn mukaan poliitikon ja journalistin roolit vaikuttavat toisiinsa pääosin myönteisesti.

Journalistin tekemän selvityksen mukaan toimittajat arvioivat voivansa jatkaa toimittajantyötään entiseen tapaan, jos tulevat valituiksi kunnanvaltuustoon. Kuntapolitiikkaan osallistuminen tuo lisäeväitä toimittajan työhön – ja päinvastoin.

”Yksi syy ehdokkuudelleni on päästä paremmin kiinni kunnallispolitiikan kiemuroihin yleisesti. Aloittelevana toimittajana haluan saada käsitystä siitä, miten päätöksenteosta kannattaisi jatkossa lähteä tekemään juttuja”, sanoo Toivakassa ehdolla oleva toimittajaopiskelija Topias Peltonen (sd/sit.).

Journalisti kartoitti helmi–maaliskuussa Journalistiliiton jäsenille suunnatulla kyselyllä journalistitaustaisten kuntavaaliehdokkaiden määrää. Kartoituksen perustella heitä on reilut kolmekymmentä.

Journalisti kysyi ehdokkailta, miten valituksi tuleminen vaikuttaisi omaan työhön ja miten roolit vaikuttaisivat toisiinsa. Kyselyn mukaan vaikutukset ovat pääosin myönteisiä. Jussi Mustikkamaa (kesk.) muistuttaa, että freelancerilta valtuustotyö on suoraan pois työajasta.

”Voin jatkaa työntekoa, mutta aikaa vastuun kantaminen vie vapaalta toimittajalta”, Mustikkamaa sanoo.

Osa vastaajista on joutunut pohtimaan roolien yhdistämistä. Vihreä Lanka -lehden päätoimittaja Riikka Suominen (vihr.) ei vielä tiedä, miten aikoo yhdistää toimittajan ja kuntapoliitikon roolit, jos tulee valituksi.

”Olen päätoimittajana poliittisessa lehdessä. Työnantajani ei siis närkästy, vaikka lehdessä ajaisin puolueeni etua. En silti journalistina voi tehdä sitä. Työni tärkein asia on lukijoiden palveleminen. Työtä vaikeuttaa se, että minulla on oma poliittinen agenda”, Helsingissä ehdolla oleva Suominen sanoo.

Ehdolle asetuttuaan Suominen lopetti Helsingin kuntapolitiikasta kirjoittamisen, mutta kampanjaaika on osoittanut, että poliitikon ja toimittajan roolien yhdistäminen on vaikeaa.

Suomisen tavoin Iltalehden pääkirjoitustoimittaja ja pitkäaikainen politiikan toimittaja Juha Keskinen (kok.) on vaalikaranteenissa ennen vaaleja. Hän ei runsaan kuukauden aikana kirjoita lainkaan kotimaan politiikasta.

Hän arvioi voivansa jatkaa toimittajan työtään normaalisti, jos tulee valituksi.

”Kirjoittavan toimittajan työ on avointa, jutut ovat kaikkien luettavissa”, Keskinen sanoo.

Vaalikaranteenissa on myös Yleisradion toimittaja Pekka Niiranen (kok.), joka on istunut Kuopion kaupunginvaltuustossa jo yhden kauden.

”Olen elänyt kuntapoliitikon ja journalistin ’kaksoiselämää’ nyt jo neljä vuotta. Pystyn mielestäni yhä pitämään ne erossa toisistaan. En ole koskaan politikoinut uutisjutuissani, enkä aio tehdä sitä jatkossakaan”, Niiranen sanoo.

Hän kertoo vinkkaavansa kollegoilleen tulossa olevista asioista, jotta ne eivät mene esityslistojen tulvassa huomaamatta ohi.

 

Journalisti kysyi myös, miten ehdokkaiden työnantajat tai toimeksiantajat ovat suhtautuneet vaaliehdokkuuteen. Kaikki kyselyyn vastanneet kertovat suhtautumisen ehdokkuuteen olevan joko neutraalia tai myönteistä.

”Työnantajani kannustaa ihmisiä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, eikä näe ristiriitaa oman poliittisen esilletuloni kanssa”, sanoo Joensuussa ilmestyvän SDP-taustaisen Viikko Pohjois-Karjala -lehden toimittaja-graafikko Suvi Palosaari (sd.). Hän kirjoittaa muista kuntavaaliehdokkaista juttuja omaan lehteensä.

”Minua ei ainakaan voi syyttää, että hehkuttaisin itseäni lehden sivuilla.”

Vuonna 2016 toimintansa aloittaneen Feministisen puolueen perustajajäsen, visuaalinen journalisti Katju Aro sanoo, että hänen työnantajansa suhtautuminen on ollut kannustavaa, vaikka poliittisen toiminnan yhdistäminen journalistin työhön on herättänyt myös pohdintaa kaksoisroolista.

”Tulevana yrittäjänä uskon pystyväni yhdistämään valtuutetun tehtävät ja työni luontevasti ajankäytön kannalta. Visuaalisen journalistin näkökulmasta eri roolit näyttäytyvät aika erillisinä”, Aro sanoo.

Pyhärannassa ehdolla oleva freelancetoimittaja Asko Tanhunpää (kok.) sanoo, että paikallisetkaan toimeksiantajat eivät ole kyseenalaistaneet hänen ehdokkuuttaan.

”Olen nytkin valtuustossa, eikä se ole vaikuttanut millään tapaa toimeksiantoihin”, Tanhuanpää sanoo.

Turkulainen käsikirjoittaja-tuottaja, freelancer Esa Silander (sd.) kertoo puolestaan, että hänen toimeksiantajansa ovat suhtautuneet hänen ehdokkuuteensa hienosti.

”Yksi on tarjonnut jopa vaalitukea, vaikka olen demari.”

EDIT 28.3.2017. Korjattu syntymävuosi jutun yhteydessä julkaistussa taulukossa. Kuntalaislistan ehdokas Tuomas Kääriäinen on syntynyt vuonna 1988 – ei vuonna 1981.


Lue myös: Sidonnaisuuksista kertominen jakaa mielipiteet

Vähän journalistiehdokkaita

Journalisti kartoitti helmi–maalikuussa, kuinka moni kuntavaaliehdokas on journalisti- tai media-alataustainen. Toimituksen tietoon tuli kartoituksen perusteella 34 kuntavaaliehdokasta.

Todennäköisesti journalisti- tai media-alataustaisia ehdokkaita on enemmän, mutta luku kertoo, että kuntavaaleihin osallistuminen ei ammattikuntaa laajasti kiinnosta. Ehdokkaiden kokonaismäärä on yli 30 000. Journalistiliitossa on jäseniä noin 14 500.

Journalistin sähköpostikyselyyn vastasi 28 ehdokasta. Heistä valtaosa on myös puolueen jäseniä. Sitoutumattomia on kolme.

Ehdolla olevat journalistit on hyvin heterogeeninen joukko, mikä käy ilmi oheisesta taulukosta. Puoluekannat jakaantuvat tasai-sesti eri puolueille.

Perinteisellä vasemmisto– oikeisto-akselilla vasemmistolla on enemmän journalistiehdokkaita. SDP:n, SKP:n vasemmistoliiton, vihreiden ja feministisen puolueen ehdokkaiden yhteenlaskettu lukumäärä on 20. Kokoomuksen, kristillisdemokraattien, RKP:n, keskustan ja kansalaispuolueen vastaava luku on 14.

SDP:llä, vihreillä ja kokoomuksella toimittajaehdokkaita on yhtä paljon eli kuusi kappaletta kullakin. Keskustalaisia toimittajaehdokkaita on neljä.

Yksi puolue loistaa poissaolollaan. Journalistin toimitus ei saanut vastausta yhdeltäkään perussuomalaisten ehdokkaana olevalta toimittajalta. Esimerkiksi Espoossa on ehdolla MTV:n entinen toimittaja Seppo Huhta.

Ammattinimikkeistä yleisin on toimittaja, mutta joukossa on myös tuottajia ja visuaalisen puolen tekijöitä. Pääosa ehdokkaista työskentelee pienissä tiedotusvälineissä tai freelancereina. Isoista välineistä toimittajaehdokas on vain Iltalehdellä ja Ylellä.

Maantieteellisesti ehdokkaat jakaantuvat tasaisesti eri puolille Suomea. Helsingissä toimittajaehdokkaita on neljä, Porvoossa, Kangasalla, Oulussa ja Tampereella on kaksi, muissa kunnissa vähemmän.

Manu Marttinen



10 2019
Arkisto

Ymmärrys ei lisäänny tiedonmuruja tuuttaamalla tai kollegaa nälvimällä

Kuluneiden parin viikon aikana me journalistit olemme onnistuneet julkaisemaan paljon tietoa, mutta ymmärryksen lisääminen on jäänyt jalkoihin, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson pääkirjoituksessaan.

Autoilua puolustavia ja maahanmuuttoa vastustavia toimittajia on liian vähän, Karri Kannala

Helsingin Uutisten päätoimittajalla on voimakkaita mielipiteitä, mutta usein hän jättää ne kertomatta.

MTV:n työehtosopimuksesta ovat neuvotelleet Ulla Rannikko (MTV, vasemmalla edessä), Jaakko Sainio (Palta) ja Heidi Aho (Palta), Tuomas Aalto (Journalistiliitto), Petri Savolainen (Journalistiliitto), Petteri Savolainen (MTV:n luottamusmies) ja Kari Pyrhönen (Media- ja ohjelmatyöntekijät).

Media-alan tes-neuvottelut etenevät hitaasti

Av-kääntäjien sopimusta jatkettiin vuodella.

Jospa lukija ei olekaan ensisijaisesti kuluttaja?

Viime vuosituhannella journalistit suhtautuivat yleisöön kuin opettamista vailla oleviin hallintoalamaisiin. Nyt hallintoalamaisesta on tullut kuluttaja, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Jouluradio on brändi ja mielentila

Kauppakeskus Redistä käsin toimivasta Jouluradiosta on kasvanut monikanavainen radiobrändi. Joululauluja kuunnellaan ympäri vuoden, kertoo toimituspäällikkö Riitta Kalliorinne.

Leena Hirvonen haluaa Nokian Uutisten lukijoiden aamukahvipöytään

Uusi päätoimittaja uskoo, että mikropaikallisen journalismin merkitys on entistä suurempi, kun kaikkea mahdollista on saatavilla.

Kuka johtaa työmarkkinateatteria?

”Työnantajat ajavat siis samaan aikaan vientivetoista mallia ja puhuvat paikallisen sopimisen puolesta. Kumpikaan ei kuitenkaan tosiasiassa tunnu maistuvan”, kirjoittaa Rami Lindström kolumnissaan.

Hej arbetsgivare! Frilansaren är den lojalaste arbetstagaren du kan få

Det känns ofta som om inte heller arbetsgivarna förstår att en frilans egentligen är billigare än en fast anställd då alla osynliga kostnader beaktas, skriver Liselott Lindström.

Haloo! Oletko pahassa paikassa?

Janne Flinkkilä ehti vain aloittaa puhelun, kun hän tajusi jo tehneensä ison mokan.

Toimittaja oli jämäkkä mentori

Kuolleita: Toimittaja Helena Vehkaoja-Mäkelä 3. 5. 1940 Ylistaro – 28. 10. 2019 Helsinki

Tiukka haastattelija

Toimittaja Leif Henry Salmén 19. 1. 1952 Helsinki – 19. 11. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta