Ay-hommia yöunien hinnalla

JOURNALISTI
24.3.2017

Marja Honkonen, teksti
Katja Tähjä, kuva

Useimmin luottamusmiehen tehtävässä stressaavat lyhyen aikaa toimineet. Verna Julkuselle raskainta yt-prosessissa oli pohtia, mitä muille voi kertoa.

Kun Otavamedia OMAn osastonluottamusmies Verna Julkunen tammi-helmikuussa osallistui yt-neuvotteluihin, hänestä kuormittavinta oli pohtia, mitä niistä saattoi kertoa muille. Hoitamatta jääneet ”työtyöt” ja kotityöt stressasivat. Yöunet kärsivät.

Neuvotteluissa Julkusella oli parinaan kokenut pääluottamusmies Tuomo Lappalainen. Neuvotteluyhteys työnantajaan toimi ja lopputuloskin oli hyvä: ketään ei irtisanottu. Silti Julkusta on mietityttänyt, olisiko hän voinut toimia paremmin.

”En tiedä, onko se joku kiltin tytön syndrooma, kun aina ruoskii itseään”, luottamustehtävässä viime vuoden alusta toiminut Julkunen sanoo.

Sisältömuotoilijana työskentelevä Julkunen koki olevansa henkisesti työkavereistaan vähän erillään ja yksin.

”Enää en tunne oloani erilliseksi. Pystyin ajattelemaan, että yt-tilanne on niin erityinen”, hän sanoo.

 

Uupumus, univaikeudet ja riittämättömyyden tunne tulivat ilmi myös Journalistiliiton luottamusmiehille tehdyssä kyselyssä. Siihen vastanneista puolet oli kokenut vähintään ajoittaista uupumista ”luoton” tehtävien ja oman työn yhdistämisessä. 76 prosenttia kertoi tehtävän muuttuneen raskaammaksi.

Vuoden 2015 aikana tehtyyn kyselyyn vastasi 68 liiton jäsentä, jotka toimivat luottamusmiehenä kaudella 2014 – 2015. Kyselyn toteutti graduaan varten psykologi Anna-Kaisa Pitkänen.

Useimmin tehtävässään stressasivat alle kaksi vuotta luottona toimineet ja ne, joilla olivat juuri takanaan yt-neuvottelut. Puolet vastaajista koki oman jatkonsa alalla epävarmaksi.

SJL:n työehtoasiamies Terhi Tarvainen toivoo työnantajien antavan luotoille aikaa, tietoa ja tukea, kuten työnohjausta.

Tarvaisen mukaan luotot puhuvat kuormittumisesta harvoin, vaikka huolet seuraavat helposti kotiin ja uniin.

Liitto tarjoaa työnohjausta koulutusten yhteydessä. Tarvainen suosittelee kursseja jo vertaistuen takia. Nopein apu on laki- ja työehtopäivystykseen soittaminen.

”Aina ei tarvitse olla kysymystä. Meille voi myös tuuletella ajatuksiaan.”

 

Yt-neuvottelujen jälkeen Verna Julkusen päällimmäinen tunne oli väsymys. Sama päti työkavereihin. Toipuminen vie aikaa, vaikka tulos ei ollut huono.

Työkavereilta Julkunen on saanut kiitosta.

”Se tuntuu tosi hyvälle ja tärkeälle.”



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta