Ay-hommia yöunien hinnalla

JOURNALISTI
24.3.2017

Marja Honkonen, teksti
Katja Tähjä, kuva

Useimmin luottamusmiehen tehtävässä stressaavat lyhyen aikaa toimineet. Verna Julkuselle raskainta yt-prosessissa oli pohtia, mitä muille voi kertoa.

Kun Otavamedia OMAn osastonluottamusmies Verna Julkunen tammi-helmikuussa osallistui yt-neuvotteluihin, hänestä kuormittavinta oli pohtia, mitä niistä saattoi kertoa muille. Hoitamatta jääneet ”työtyöt” ja kotityöt stressasivat. Yöunet kärsivät.

Neuvotteluissa Julkusella oli parinaan kokenut pääluottamusmies Tuomo Lappalainen. Neuvotteluyhteys työnantajaan toimi ja lopputuloskin oli hyvä: ketään ei irtisanottu. Silti Julkusta on mietityttänyt, olisiko hän voinut toimia paremmin.

”En tiedä, onko se joku kiltin tytön syndrooma, kun aina ruoskii itseään”, luottamustehtävässä viime vuoden alusta toiminut Julkunen sanoo.

Sisältömuotoilijana työskentelevä Julkunen koki olevansa henkisesti työkavereistaan vähän erillään ja yksin.

”Enää en tunne oloani erilliseksi. Pystyin ajattelemaan, että yt-tilanne on niin erityinen”, hän sanoo.

 

Uupumus, univaikeudet ja riittämättömyyden tunne tulivat ilmi myös Journalistiliiton luottamusmiehille tehdyssä kyselyssä. Siihen vastanneista puolet oli kokenut vähintään ajoittaista uupumista ”luoton” tehtävien ja oman työn yhdistämisessä. 76 prosenttia kertoi tehtävän muuttuneen raskaammaksi.

Vuoden 2015 aikana tehtyyn kyselyyn vastasi 68 liiton jäsentä, jotka toimivat luottamusmiehenä kaudella 2014 – 2015. Kyselyn toteutti graduaan varten psykologi Anna-Kaisa Pitkänen.

Useimmin tehtävässään stressasivat alle kaksi vuotta luottona toimineet ja ne, joilla olivat juuri takanaan yt-neuvottelut. Puolet vastaajista koki oman jatkonsa alalla epävarmaksi.

SJL:n työehtoasiamies Terhi Tarvainen toivoo työnantajien antavan luotoille aikaa, tietoa ja tukea, kuten työnohjausta.

Tarvaisen mukaan luotot puhuvat kuormittumisesta harvoin, vaikka huolet seuraavat helposti kotiin ja uniin.

Liitto tarjoaa työnohjausta koulutusten yhteydessä. Tarvainen suosittelee kursseja jo vertaistuen takia. Nopein apu on laki- ja työehtopäivystykseen soittaminen.

”Aina ei tarvitse olla kysymystä. Meille voi myös tuuletella ajatuksiaan.”

 

Yt-neuvottelujen jälkeen Verna Julkusen päällimmäinen tunne oli väsymys. Sama päti työkavereihin. Toipuminen vie aikaa, vaikka tulos ei ollut huono.

Työkavereilta Julkunen on saanut kiitosta.

”Se tuntuu tosi hyvälle ja tärkeälle.”



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta