Takasivu

JOURNALISTI
24.3.2017

Journalistin toimitus, teksti
Jari Peltonen, kuva

Provokatiivisia huomioita.

Parhaat asiantuntijat käyttöön!

Lahden MM-hiihdot toivat ex-hiihtäjät Jari ”Rehellinen Lapin mies” Isometsän ja Virpi Sarasvuon o.s. Kuitunen kisalähetysten asiantuntijakommentaattoreiksi.

Valinnat olivat vähän yllättäviä, sillä molemmat ovat vuoden 2001 MM-kisoissa dopingista kärähtäneitä hiihtäjiä. Isometsä jopa valehteli päin suomalaisten naamaa suorassa televisiolähetyksessä.

Mutta ei se mitään. Ihmiselle pitää antaa uusi mahdollisuus, ja keskusteluohjelmat tarvitsevat asiantuntijansa.

Samalla logiikalla voisi valita muidenkin kuin urheilulähetysten asiantuntijoita. Tässä muutama vinkki vapaasti käytettäväksi: Arto Merisalo (vaalirahoitus), Kauko Juhantalo (korruptio), Kari ja Jussi Uoti (mediatalous), Jari Aarnio (oma talous), Jussi Halla-aho (islam) ja Ilkka Kanerva (parisuhteet).

Manu Marttinen

 

Eetterin täydeltä kiinnostavaa sisältöä

Takavuosina radio-ohjelmien tekemiseen irvailtiin tarvittavan vain iltapäivälehtiä ja levyjä, joita soittaa lehtien (ääneen)lukemisen väliin.

Metodi lienee edelleen käytössä, mutta paperilehden on korvannut läppäri, josta voi lukea päivän uutisia ja puheenaiheita.

Suomalaista kaihoiskelmää soittava hyväntuulinen radiokanava Järviradio on tehnyt metodista omankuuloisensa version.

Kanavan tavaramerkkinä on kertoa seikkaperäisesti siitä, kenen nimipäiviä tänään, eilen, huomenna, tällä viikolla ja vähän ensi viikollakin vietetään.

Juontajan apuna eivät tosin ole iltapäivälehdet, vaan Wikipedia, josta juontaja luettelee nimiin liittyviä taustatietoja kuin merisäätä konsanaan.

Ihan tuoreilla ajankohtaisaiheilla Järviradio ei kuulijoitaan muutenkaan piinaa, ainakaan heti aamusta. Arkiaamuisin kello 6.30 vuorossa on nimittäin Raamattu kannesta kanteen -ohjelma.

Manu Marttinen

 

Missä Jeesus nukkuisi?

Toisinaan Vapahtajamme kasvot ilmestyvät ihmeenä milloin minnekin: ultraäänikuvaan, maanvyörymään tai tacoon. Uutisena se on jo vähän kulunut vitsi.

Torstaina 16. maaliskuuta aiheesta saatiin uudempi variaatio, kun Finlayson tiedotti 50 vuoden takuun saavista Jesus-pussilakanoistaan. Uutisen niistä julkaisivat muun muassa Talouselämä, Iltalehti, Ilta-Sanomat ja Markkinointi&Mainonta.

Näistä kaksi jälkimmäistä puhui uutisissaan tiedotteelle uskollisesti lakanoiden saaneen inspiraationsa Torinon käärinliinasta, pyhäinjäännöksestä, jonka aitoutta epäiltiin ensimmäisen kerran jo 1300-luvulla.

Iltalehti ja Talouselämä kuitenkin vetivät teologiset mutkat suoriksi ja kertoivat lakanoiden kuosin olevan sama kuin ”Jeesuksen käärinliinoissa”. Toisin kuin Takasivulla yleensä marmatetaan, ehkä tiedote olisi tällä kertaa kannattanut kopioida säntillisemmin.

Myöhemmin Talouselämä korjasi juttuaan: ”Poistettu väite, että lakanoissa olisi käytetty samaa materiaalia kuin Jeesuksen käärinliinoissa.”

Mainintaa ”Jeesuksen käärinliinoista” ei silti poistettu. Sekä lakanat että Torinon käärinliina ovat pellavaa. Lienee siis pääteltävä, että oikaista haluttiin pelko siitä, että lakanat valmistettaisiin pyhästä käärinliinasta. Mikä lohdullinen tieto niin historian, kristinuskon kuin liinavaatteiden ystäville!

Huolta aiheuttaa enää tämä: kun Jesus-lakanoiden väliin sujahtaa, kenen kasvot niihin ilmestyvät?

Marja Honkonen



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta