Takasivu

JOURNALISTI
24.3.2017

Journalistin toimitus, teksti
Jari Peltonen, kuva

Provokatiivisia huomioita.

Parhaat asiantuntijat käyttöön!

Lahden MM-hiihdot toivat ex-hiihtäjät Jari ”Rehellinen Lapin mies” Isometsän ja Virpi Sarasvuon o.s. Kuitunen kisalähetysten asiantuntijakommentaattoreiksi.

Valinnat olivat vähän yllättäviä, sillä molemmat ovat vuoden 2001 MM-kisoissa dopingista kärähtäneitä hiihtäjiä. Isometsä jopa valehteli päin suomalaisten naamaa suorassa televisiolähetyksessä.

Mutta ei se mitään. Ihmiselle pitää antaa uusi mahdollisuus, ja keskusteluohjelmat tarvitsevat asiantuntijansa.

Samalla logiikalla voisi valita muidenkin kuin urheilulähetysten asiantuntijoita. Tässä muutama vinkki vapaasti käytettäväksi: Arto Merisalo (vaalirahoitus), Kauko Juhantalo (korruptio), Kari ja Jussi Uoti (mediatalous), Jari Aarnio (oma talous), Jussi Halla-aho (islam) ja Ilkka Kanerva (parisuhteet).

Manu Marttinen

 

Eetterin täydeltä kiinnostavaa sisältöä

Takavuosina radio-ohjelmien tekemiseen irvailtiin tarvittavan vain iltapäivälehtiä ja levyjä, joita soittaa lehtien (ääneen)lukemisen väliin.

Metodi lienee edelleen käytössä, mutta paperilehden on korvannut läppäri, josta voi lukea päivän uutisia ja puheenaiheita.

Suomalaista kaihoiskelmää soittava hyväntuulinen radiokanava Järviradio on tehnyt metodista omankuuloisensa version.

Kanavan tavaramerkkinä on kertoa seikkaperäisesti siitä, kenen nimipäiviä tänään, eilen, huomenna, tällä viikolla ja vähän ensi viikollakin vietetään.

Juontajan apuna eivät tosin ole iltapäivälehdet, vaan Wikipedia, josta juontaja luettelee nimiin liittyviä taustatietoja kuin merisäätä konsanaan.

Ihan tuoreilla ajankohtaisaiheilla Järviradio ei kuulijoitaan muutenkaan piinaa, ainakaan heti aamusta. Arkiaamuisin kello 6.30 vuorossa on nimittäin Raamattu kannesta kanteen -ohjelma.

Manu Marttinen

 

Missä Jeesus nukkuisi?

Toisinaan Vapahtajamme kasvot ilmestyvät ihmeenä milloin minnekin: ultraäänikuvaan, maanvyörymään tai tacoon. Uutisena se on jo vähän kulunut vitsi.

Torstaina 16. maaliskuuta aiheesta saatiin uudempi variaatio, kun Finlayson tiedotti 50 vuoden takuun saavista Jesus-pussilakanoistaan. Uutisen niistä julkaisivat muun muassa Talouselämä, Iltalehti, Ilta-Sanomat ja Markkinointi&Mainonta.

Näistä kaksi jälkimmäistä puhui uutisissaan tiedotteelle uskollisesti lakanoiden saaneen inspiraationsa Torinon käärinliinasta, pyhäinjäännöksestä, jonka aitoutta epäiltiin ensimmäisen kerran jo 1300-luvulla.

Iltalehti ja Talouselämä kuitenkin vetivät teologiset mutkat suoriksi ja kertoivat lakanoiden kuosin olevan sama kuin ”Jeesuksen käärinliinoissa”. Toisin kuin Takasivulla yleensä marmatetaan, ehkä tiedote olisi tällä kertaa kannattanut kopioida säntillisemmin.

Myöhemmin Talouselämä korjasi juttuaan: ”Poistettu väite, että lakanoissa olisi käytetty samaa materiaalia kuin Jeesuksen käärinliinoissa.”

Mainintaa ”Jeesuksen käärinliinoista” ei silti poistettu. Sekä lakanat että Torinon käärinliina ovat pellavaa. Lienee siis pääteltävä, että oikaista haluttiin pelko siitä, että lakanat valmistettaisiin pyhästä käärinliinasta. Mikä lohdullinen tieto niin historian, kristinuskon kuin liinavaatteiden ystäville!

Huolta aiheuttaa enää tämä: kun Jesus-lakanoiden väliin sujahtaa, kenen kasvot niihin ilmestyvät?

Marja Honkonen



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta