Ylen salat selville

JOURNALISTI
3.3.2017

Markku Lappalainen

markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Kolme kuukautta kiihkeänä vellonut kädenvääntö Yleisradiosta siirtyi uuteen vaiheeseen, kun yhtiön hallitus ja johto päättivät 23. helmikuuta pestata ulkopuolisen selvitysmiehen arvioimaan Ylen journalistista päätöksentekoa.

Tehtävän otti hoitaakseen Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää. Entisenä Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajana (1999–2003) hän tuntee alaa hallintojuridiikan osaamistaan laajemmin. Yhteiskunnallisena keskustelijana hän on osoittanut laaja-alaista näkemyksellisyyttä, jota todella tarvitaan tässä tehtävässä, joka ei ole helppo.

Yle-arviointiin liittyvissä lausunnoissaan hän on antanut ymmärtää, että hänen selvityksensä kattaa myös ne tapahtumat, joiden seurauksena hänet on tehtävään pestattu. Hän on todennut – ja hyvä niin – ettei hänen oma tavoitteensa sulje pois mitään sellaista, joka on Ylen luotettavuuden ja uskottavuuden kannalta olennaista.

Toimittajien irtisanoutumiset, julkisuudessa esitetyt väitteet ja torikokouksen lailla edennyt keskustelu Ylestä ovat viime kuukausien aikana herättäneet enemmän kysymyksiä kuin antaneet vastauksia. Väitteitä on esitetty enemmän kuin näyttöjä, tunteita enemmän kuin viileää, erittelevää argumentointia.

Tapahtumien mittasuhteita on vaikea hahmottaa, kun somen rummut pärisevät milloin mitäkin Yleen liittyvää kohua. Meininki on kuin pallo-ottelussa: kenttä on sikin sokin hyökkääjiä ja puolustajia, tähtipelaajia ja statisteja, erilaisia sooloilijoita, ja matsiin osallistuvana yleisönä kansan koko kirjo.

Ylen uskottavuus ja yleinen luottamus Yleen ovat joutuneet koetukselle. Selvitysmieheltä on aiheellista odottaa selkeää viestiä siitä, ovatko pääministeri ja muut keskeiset poliitikot vaikuttaneet Ylen journalistisiin päätöksiin. Onko epävarmuus Ylen rahoituksesta näkynyt sisällöllisissä ratkaisuissa? Se on isompi kysymys kuin yksittäisten tekijöiden kokemus, jota toki sitäkään ei sovi väheksyä.

Iso kysymys on, voiko eduskunnan valvoma, verovaroilla rahoitettu Yle tehdä poliitikoista riippumatonta journalismia. Voiko Yle olla aito vallan vahtikoira, demokratian tukipilari, joka tuottaa oikeaa ja olennaista tietoa, jotta sen yleisö voisi hahmottaa, mitä meillä ja maailmalla tapahtuu. Kyse on sananvapaudesta ja kansalaisten oikeudesta riippumattomaan, moniarvoiseen tiedonvälitykseen.

Samaan aikaan kuultava

JSN:n ensimmäiset ratkaisut Yleisradion ja pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ympärille kehkeytyneestä Terrafame-vyyhdestä ovat hyvin perusteltuja. Kovan julkisen paineen alla tehdyt päätökset sisältävät merkittävän linjauksen Journalistin ohjeiden tulkinnasta.

Erittäin kielteiseen julkisuuteen joutuvalle on varattava aito tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo uutisen julkaisun yhteydessä. JSN:n mukaan verkkouutisoinnissa samanaikainen kuuleminen on erityisen tärkeää. Tälle ajatukselle perustui Suomen Kuvalehden saama moite.

Asian käsittely hoidettiin JSN:ssä kaikin puolin mallikkaasti. Neuvosto antoi ennakkotietoa käsittelyn etenemisestä ja järjesti tiedotustilaisuuden, jonka Yle ja Helsingin Sanomat esittivät suorana verkossa. Tämä oli hatunnoston arvoinen teko, jonka soisi toistuvan muulloinkin merkittäviä päätöksiä julkistettaessa.



5 2021
Arkisto

Ensin ne hakivat journalistit. Silloin me sanoimme, että tämä ei käy.

Meidän suomalaisten pitää auttaa kollegoja muissa maissa. Se on oikein, mutta samalla autamme myös itseämme, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Teit paikallisesta varuskunnasta 46-sivuisen erikoisliitteen, koska fanitat armeijaa, Pasi Koivumaa

Karjalaisen päätoimittaja on toimituksessa pidetty hahmo, mutta epäilee Stalinin ja Hitlerin ajatelleen itsestään samoin.

Näin saat kesätyöstäsi kaiken irti

Kokeneet toimittajat jakavat vinkit kesätyöntekijöille. Näillä pääset paremmin alkuun kesätöissä ja kenties koko urallasi.

Mitä journalistin pitää ymmärtää työnantajansa taloudesta?

Iso osinko voi olla hälytysmerkki – tai törkeilyä, jos yrityksessä on samaan aikaan menossa rankka säästöohjelma, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Journalisternas och hjälporganisationernas relation är problematisk

För några år sedan jobbade jag som frivillig informatör för en finsk organisation i Uganda. Det var en upplevelse jag aldrig skulle vilja ha ogjord – men inte heller göra om, skriver Liselott Lindström.

En onnistunut pilaamaan suomen kielen sääntöjä

Kun minut pyydettiin median edustajaksi suomen kielen lautakuntaan, eräs Helsingin Sanomien lukija ei vaikuttanut vilpittömän ilahtuneelta, kirjoittaa Ville Eloranta.

Kyselytunnilla valtuutetut kysyivät hallitukselta ja toimistolta liiton toimintaan ja linjauksiin liittyviä kysymyksiä. Puheenjohtaja Hanne Aho vastaa etäyhteyksin osallistuneille valtuutetuille.

Journalistiliiton kevätvaltuusto toivoi joustoa työhön

Valtuutetut toivoivat liiton edistävän etätyömahdollisuuksia myös korona-ajan jälkeen.

Media keskittyi – pitäisikö myös Journalistiliiton jäsenyhdistysten yhdistää voimansa?

Median ja työn muutokset vähentävät sijainnin merkitystä toiminnan järjestämisessä, kirjoittaa Tapio Räihä.

Kova kiire tarkastajan juttusille

Kun poliisi pysäytti toimittajan ja kuvaajan nopeusratsiaan, Mika Heikkilä turvautui pieneen valkoiseen valheeseen.

Luja ja luotettava pohjalainen

Toimittaja Päivi Leppilahti 23. 6. 1960 Teuva – 21. 3. 2021 Kankaanpää

Lehtikuvauksen uranuurtaja

Kuolleita: Kuvapäällikkö Antti Suominen 16. 9. 1938 Pori – 9. 4. 2021 Ulvila

Laajasti urheilusta ja liikunnasta

Kuolleita: Urheilutoimittaja Erkki Poutanen 19. 11. 1950 Jyväskylä – 4. 4. 2021 Tuusula

Monen lajin mestari

Kuolleita: Toimittaja Matti Korhonen 28. 11. 1928 Liminka – 1. 3. 2021 Oulu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta