Ylen salat selville

JOURNALISTI
3.3.2017

Markku Lappalainen

markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Kolme kuukautta kiihkeänä vellonut kädenvääntö Yleisradiosta siirtyi uuteen vaiheeseen, kun yhtiön hallitus ja johto päättivät 23. helmikuuta pestata ulkopuolisen selvitysmiehen arvioimaan Ylen journalistista päätöksentekoa.

Tehtävän otti hoitaakseen Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää. Entisenä Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajana (1999–2003) hän tuntee alaa hallintojuridiikan osaamistaan laajemmin. Yhteiskunnallisena keskustelijana hän on osoittanut laaja-alaista näkemyksellisyyttä, jota todella tarvitaan tässä tehtävässä, joka ei ole helppo.

Yle-arviointiin liittyvissä lausunnoissaan hän on antanut ymmärtää, että hänen selvityksensä kattaa myös ne tapahtumat, joiden seurauksena hänet on tehtävään pestattu. Hän on todennut – ja hyvä niin – ettei hänen oma tavoitteensa sulje pois mitään sellaista, joka on Ylen luotettavuuden ja uskottavuuden kannalta olennaista.

Toimittajien irtisanoutumiset, julkisuudessa esitetyt väitteet ja torikokouksen lailla edennyt keskustelu Ylestä ovat viime kuukausien aikana herättäneet enemmän kysymyksiä kuin antaneet vastauksia. Väitteitä on esitetty enemmän kuin näyttöjä, tunteita enemmän kuin viileää, erittelevää argumentointia.

Tapahtumien mittasuhteita on vaikea hahmottaa, kun somen rummut pärisevät milloin mitäkin Yleen liittyvää kohua. Meininki on kuin pallo-ottelussa: kenttä on sikin sokin hyökkääjiä ja puolustajia, tähtipelaajia ja statisteja, erilaisia sooloilijoita, ja matsiin osallistuvana yleisönä kansan koko kirjo.

Ylen uskottavuus ja yleinen luottamus Yleen ovat joutuneet koetukselle. Selvitysmieheltä on aiheellista odottaa selkeää viestiä siitä, ovatko pääministeri ja muut keskeiset poliitikot vaikuttaneet Ylen journalistisiin päätöksiin. Onko epävarmuus Ylen rahoituksesta näkynyt sisällöllisissä ratkaisuissa? Se on isompi kysymys kuin yksittäisten tekijöiden kokemus, jota toki sitäkään ei sovi väheksyä.

Iso kysymys on, voiko eduskunnan valvoma, verovaroilla rahoitettu Yle tehdä poliitikoista riippumatonta journalismia. Voiko Yle olla aito vallan vahtikoira, demokratian tukipilari, joka tuottaa oikeaa ja olennaista tietoa, jotta sen yleisö voisi hahmottaa, mitä meillä ja maailmalla tapahtuu. Kyse on sananvapaudesta ja kansalaisten oikeudesta riippumattomaan, moniarvoiseen tiedonvälitykseen.

Samaan aikaan kuultava

JSN:n ensimmäiset ratkaisut Yleisradion ja pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ympärille kehkeytyneestä Terrafame-vyyhdestä ovat hyvin perusteltuja. Kovan julkisen paineen alla tehdyt päätökset sisältävät merkittävän linjauksen Journalistin ohjeiden tulkinnasta.

Erittäin kielteiseen julkisuuteen joutuvalle on varattava aito tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo uutisen julkaisun yhteydessä. JSN:n mukaan verkkouutisoinnissa samanaikainen kuuleminen on erityisen tärkeää. Tälle ajatukselle perustui Suomen Kuvalehden saama moite.

Asian käsittely hoidettiin JSN:ssä kaikin puolin mallikkaasti. Neuvosto antoi ennakkotietoa käsittelyn etenemisestä ja järjesti tiedotustilaisuuden, jonka Yle ja Helsingin Sanomat esittivät suorana verkossa. Tämä oli hatunnoston arvoinen teko, jonka soisi toistuvan muulloinkin merkittäviä päätöksiä julkistettaessa.



10 2019
Arkisto

Ymmärrys ei lisäänny tiedonmuruja tuuttaamalla tai kollegaa nälvimällä

Kuluneiden parin viikon aikana me journalistit olemme onnistuneet julkaisemaan paljon tietoa, mutta ymmärryksen lisääminen on jäänyt jalkoihin, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson pääkirjoituksessaan.

Autoilua puolustavia ja maahanmuuttoa vastustavia toimittajia on liian vähän, Karri Kannala

Helsingin Uutisten päätoimittajalla on voimakkaita mielipiteitä, mutta usein hän jättää ne kertomatta.

MTV:n työehtosopimuksesta ovat neuvotelleet Ulla Rannikko (MTV, vasemmalla edessä), Jaakko Sainio (Palta) ja Heidi Aho (Palta), Tuomas Aalto (Journalistiliitto), Petri Savolainen (Journalistiliitto), Petteri Savolainen (MTV:n luottamusmies) ja Kari Pyrhönen (Media- ja ohjelmatyöntekijät).

Media-alan tes-neuvottelut etenevät hitaasti

Av-kääntäjien sopimusta jatkettiin vuodella.

Jospa lukija ei olekaan ensisijaisesti kuluttaja?

Viime vuosituhannella journalistit suhtautuivat yleisöön kuin opettamista vailla oleviin hallintoalamaisiin. Nyt hallintoalamaisesta on tullut kuluttaja, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Jouluradio on brändi ja mielentila

Kauppakeskus Redistä käsin toimivasta Jouluradiosta on kasvanut monikanavainen radiobrändi. Joululauluja kuunnellaan ympäri vuoden, kertoo toimituspäällikkö Riitta Kalliorinne.

Leena Hirvonen haluaa Nokian Uutisten lukijoiden aamukahvipöytään

Uusi päätoimittaja uskoo, että mikropaikallisen journalismin merkitys on entistä suurempi, kun kaikkea mahdollista on saatavilla.

Kuka johtaa työmarkkinateatteria?

”Työnantajat ajavat siis samaan aikaan vientivetoista mallia ja puhuvat paikallisen sopimisen puolesta. Kumpikaan ei kuitenkaan tosiasiassa tunnu maistuvan”, kirjoittaa Rami Lindström kolumnissaan.

Hej arbetsgivare! Frilansaren är den lojalaste arbetstagaren du kan få

Det känns ofta som om inte heller arbetsgivarna förstår att en frilans egentligen är billigare än en fast anställd då alla osynliga kostnader beaktas, skriver Liselott Lindström.

Haloo! Oletko pahassa paikassa?

Janne Flinkkilä ehti vain aloittaa puhelun, kun hän tajusi jo tehneensä ison mokan.

Toimittaja oli jämäkkä mentori

Kuolleita: Toimittaja Helena Vehkaoja-Mäkelä 3. 5. 1940 Ylistaro – 28. 10. 2019 Helsinki

Tiukka haastattelija

Toimittaja Leif Henry Salmén 19. 1. 1952 Helsinki – 19. 11. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta