Ylen salat selville

JOURNALISTI
3.3.2017

Markku Lappalainen

markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Kolme kuukautta kiihkeänä vellonut kädenvääntö Yleisradiosta siirtyi uuteen vaiheeseen, kun yhtiön hallitus ja johto päättivät 23. helmikuuta pestata ulkopuolisen selvitysmiehen arvioimaan Ylen journalistista päätöksentekoa.

Tehtävän otti hoitaakseen Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää. Entisenä Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajana (1999–2003) hän tuntee alaa hallintojuridiikan osaamistaan laajemmin. Yhteiskunnallisena keskustelijana hän on osoittanut laaja-alaista näkemyksellisyyttä, jota todella tarvitaan tässä tehtävässä, joka ei ole helppo.

Yle-arviointiin liittyvissä lausunnoissaan hän on antanut ymmärtää, että hänen selvityksensä kattaa myös ne tapahtumat, joiden seurauksena hänet on tehtävään pestattu. Hän on todennut – ja hyvä niin – ettei hänen oma tavoitteensa sulje pois mitään sellaista, joka on Ylen luotettavuuden ja uskottavuuden kannalta olennaista.

Toimittajien irtisanoutumiset, julkisuudessa esitetyt väitteet ja torikokouksen lailla edennyt keskustelu Ylestä ovat viime kuukausien aikana herättäneet enemmän kysymyksiä kuin antaneet vastauksia. Väitteitä on esitetty enemmän kuin näyttöjä, tunteita enemmän kuin viileää, erittelevää argumentointia.

Tapahtumien mittasuhteita on vaikea hahmottaa, kun somen rummut pärisevät milloin mitäkin Yleen liittyvää kohua. Meininki on kuin pallo-ottelussa: kenttä on sikin sokin hyökkääjiä ja puolustajia, tähtipelaajia ja statisteja, erilaisia sooloilijoita, ja matsiin osallistuvana yleisönä kansan koko kirjo.

Ylen uskottavuus ja yleinen luottamus Yleen ovat joutuneet koetukselle. Selvitysmieheltä on aiheellista odottaa selkeää viestiä siitä, ovatko pääministeri ja muut keskeiset poliitikot vaikuttaneet Ylen journalistisiin päätöksiin. Onko epävarmuus Ylen rahoituksesta näkynyt sisällöllisissä ratkaisuissa? Se on isompi kysymys kuin yksittäisten tekijöiden kokemus, jota toki sitäkään ei sovi väheksyä.

Iso kysymys on, voiko eduskunnan valvoma, verovaroilla rahoitettu Yle tehdä poliitikoista riippumatonta journalismia. Voiko Yle olla aito vallan vahtikoira, demokratian tukipilari, joka tuottaa oikeaa ja olennaista tietoa, jotta sen yleisö voisi hahmottaa, mitä meillä ja maailmalla tapahtuu. Kyse on sananvapaudesta ja kansalaisten oikeudesta riippumattomaan, moniarvoiseen tiedonvälitykseen.

Samaan aikaan kuultava

JSN:n ensimmäiset ratkaisut Yleisradion ja pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ympärille kehkeytyneestä Terrafame-vyyhdestä ovat hyvin perusteltuja. Kovan julkisen paineen alla tehdyt päätökset sisältävät merkittävän linjauksen Journalistin ohjeiden tulkinnasta.

Erittäin kielteiseen julkisuuteen joutuvalle on varattava aito tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo uutisen julkaisun yhteydessä. JSN:n mukaan verkkouutisoinnissa samanaikainen kuuleminen on erityisen tärkeää. Tälle ajatukselle perustui Suomen Kuvalehden saama moite.

Asian käsittely hoidettiin JSN:ssä kaikin puolin mallikkaasti. Neuvosto antoi ennakkotietoa käsittelyn etenemisestä ja järjesti tiedotustilaisuuden, jonka Yle ja Helsingin Sanomat esittivät suorana verkossa. Tämä oli hatunnoston arvoinen teko, jonka soisi toistuvan muulloinkin merkittäviä päätöksiä julkistettaessa.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta