Valtakunnan riisuja

JOURNALISTI
3.3.2017

Janne Salomaa, teksti
Liisa Valonen, kuva

Toimittaja Maria Mustranta on kysynyt noin 700 tunnettua suomalaista alastonkuvaan HS:n Kuukausiliitteeseen.

”Vittu en lähde!” Näin huusi Hjallis Harkimo toimittaja Maria Mustrannalle puhelimeen, kun Mustranta kysyi Harkimoa Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen Sielu ja ruumis -palstalle muutama vuosi sitten.

Parinkymmenen minuutin päästä Harkimo soitti takaisin ja pahoitteli käytöstään. Palstalle, jossa julkisuuden henkilöt puhuvat kehostaan – ja esiintyvät alastonkuvassa – hän ei silti lähtenyt.

Ei lähde moni muukaan. Mustranta arvioi, että on pyytänyt palstalle noin 700 tunnettua suomalaista. Yhteensä Mustranta on tehnyt 155 juttua, joten runsas viidennes kysytyistä on suostunut.

Myöntyväisimpiä ovat kulttuuriihmiset. Urheilijat ja poliitikot ovat vaikeampia, virkamiehiä on turha edes kysyä. Toisaalta moni on myös innoissaan palstalle pääsystä.

”Alastonkuvan ottaminen on haastateltaville yleensä ainutkertainen kokemus elämässä: henkinen benjihyppy, joka voimaannuttaa. Eräs mies sanoi, että hänen on pakko suostua palstalle, koska hänellä on niin kompleksinen suhde ruumiiseensa”, Mustranta sanoo.

Yleensä Kuukausiliitteen alastonkuvat eivät ole paljastavia, mutta välillä naisilla näkyvät rinnat ja joskus enemmänkin, jos kuvaaja ja kuvattava päätyvät yhdessä siihen. Miesten sukupuolielimet sen sijaan pysyvät aina piilossa.

”Joillekin miehille se on ollut pettymys.”

Mustranta ei osallistu kuvauksiin, vaan tekee haastattelun yleensä ennen kuvausta studiolla.

”Tietyt asiat toistuvat haastatteluissa usein. Hyvin monet alkavat esimerkiksi puhua painostaan, vaikka harvoin kysyn siitä. Se kertoo jotakin yhteiskunnastamme.”

Toistuvista teemoista huolimatta palstan tekeminen ei kyllästytä Mustrantaa.

”Haastattelut ovat aika lyhyitä, ja freelancerille vakiopalstat ovat hyviä, koska niihin tulee rutiini ja niitä on nopea tehdä.”

Muita toimittajan töitä Mustranta on kuitenkin viime aikoina vähentänyt, sillä hän työstää esikoisromaaniaan, jonka WSOY julkaisee elokuussa. Miten on: jos romaani tekee Mustrannasta kuuluisan, olisiko hän itse valmis palstalle?

”Pakkohan siihen olisi suostua, kun olen itse saanut palstasta pitkään osan leivästäni.”



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta