Toimitusjohtajasta toimittajaksi

Tarja Koljonen, 51, aloitti 1. helmikuuta toimittajana Uutissuomalaisessa, joka on Väli-Suomen Median perustama kahdeksan lehden yhteistoimitus.

Tarja Koljonen, 51, aloitti 1. helmikuuta toimittajana Uutissuomalaisessa, joka on Väli-Suomen Median (VSM) perustama kahdeksan lehden yhteistoimitus. Hän on työskennellyt aiemmin muun muassa Etelä-Suomen Sanomien toimituspäällikkönä ja VSM:n toimitusjohtajana. Hän on suorittanut kauppatieteen maisterin tutkinnon, Tampereen yliopiston toimittajatutkinnon sekä tradenomin tutkinnon.

JOURNALISTI
3.3.2017

Janne Salomaa, teksti

Miksi halusit Uutissuomalaisen toimittajaksi?

Edellinen työni Väli-Suomen Mediassa päättyi vuoden 2016 lopussa, ja nyt avautui sopivasti mielenkiintoinen mahdollisuus kokeilla uutta. Siitä on pitkä aika, kun olen viimeksi ollut toimittajana, joten nyt on aika päivittää omaa osaamista.

 

Olet aiemmin työskennellyt Etelä-Suomen Sanomien toimituspäällikkönä ja Väli-Suomen Median toimitusjohtajana. Kyllästyitkö pomon rooliin?

En ollenkaan, tykkään esimiestyöstä. Väli-Suomen Median pesteissä kyse on työnkierrosta, joten kaikki toimet ovat määräaikaisia – myös tuo toimitusjohtajuus. Uutissuomalaisen pestit kestävät 2–3 vuotta. En ole tittelien perään, työn sisältö on tärkeämpää.

 

Uutissuomalaisella on 1–2 toimittajaa viidessä eri kaupungissa. Miten teette yhteistyötä?

Viestimme ideoita, ajatuksia ja tuntoja pikaviestisovellus Slackin kautta. Palaverit pidämme videopuheluina. Kaikki Uutissuomalaisen toimittajat ovat minulle tuttuja entuudestaan, koska Väli-Suomen Median lehdet ovat tehneet yhteistyötä jo pitkään.

 

Työskentelet Etelä-Suomen Sanomien toimituksessa, vaikka olet sieltä työvapaalla ja Väli-Suomen Median palveluksessa. Koetko kuuluvasi Etlarin työyhteisöön?

Työskentelen Etlarin avokonttorissa niin kuin kaikki muutkin toimittajat. Jutuista juttelemme yhdessä kuten ennenkin. Olen ollut Etlarissa niin kauan, että olisi vaikea olla kuulumatta yhteisöön.

 

Mitä uutta Uutissuomalainen tuo verrattuna Väli-Suomen Median lehtien aiempaan yhteistyöhön?

Uutissuomalainen tuottaa valtakunnan uutisia, joten lehdet voivat panostaa entistä enemmän paikalliseen uutisointiin. Se ei tietenkään tarkoita, etteivätkö lehtien omatkin toimittajat tekisi edelleen valtakunnallista uutisointia. Tarkoitus on kuitenkin vähentää päällekkäistä työtä.

 

Uutissuomalaisessa on kahdeksan toimittajaa. Lännen Mediassa työskentelee 40 journalistia. Miten pärjäätte kilpailussa?

Keskitymme omaan tekemiseen ja annamme kavereiden keskittyä omaansa. Meillähän on Lännen Median kanssa yhteinen tavoite: tehdä hyvää ja luotettavaa journalismia. Se ei taida olla enää itsestäänselvyys, siksi lukijoiden on hyvä tuntea vakiintuneiden medioiden nimiä ja tekijöitä.

 

Lännen Media oli STT:n kolmanneksi eniten siteeraama media viime vuonna. Onko sinulle tärkeää, että juttujasi siteerataan paljon?

Pyrin tekemään hyviä juttuja, siteerauksia tulee, jos on tullakseen. Tietynlainen uutisnälkä toimittajilla on tietysti aina hyvä olla.

Tarja Koljonen, 51, aloitti 1. helmikuuta toimittajana Uutissuomalaisessa, joka on Väli-Suomen Median (VSM) perustama kahdeksan lehden yhteistoimitus. Hän on työskennellyt aiemmin muun muassa Etelä-Suomen Sanomien toimituspäällikkönä ja VSM:n toimitusjohtajana. Hän on suorittanut kauppatieteen maisterin tutkinnon, Tampereen yliopiston toimittajatutkinnon sekä tradenomin tutkinnon.



13 2018
Arkisto

Kuolet jos et lopeta

The New York Timesille työskennellyt toimittaja Mohamed Ibrahim oli työmatkalla Suomessa, kun asemiehet uhkasivat Somaliassa tappaa hänen perheensä hänen työnsä takia. Journalisti tapasi kolme Suomesta turvapaikkaa hakenutta journalistia. Ammatti tai vainon riskiryhmään kuuluminen eivät takaa turvapaikkaa Suomesta.

Poromiehen ääni

Saamelaiset kaipaavat perusteellisempaa ajankohtaisjournalismia. Aslak Paltto selvittää tapahtumien taustoja omassa A-studiossaan.

Surmattua bulgarialaistoimittaja Viktoria Marinovaa muistettiin hänen kotikaupungissaan Rusessa, missä hautajaiset pidettiin 12. lokakuuta. Suuren kansainvälisen huomion saanut surma ei maan viranomaisten mukaan liity Marinovan työhön.

Pahalta näyttää, Eurooppa

EU-tukien tutkiminen on tarkoittanut journalisteille putkareissuja Bulgariassa ja Kreikassa. Bulgarialainen tutkiva journalisti toivoo, että maassa surmatun televisiotoimittajan tapaus tutkittaisiin tarkemmin.

Ping, te siellä!

Nuorimmat ikäluokat lipuvat salakavalasti tubekanaville journalismin ulottumattomiin. Ja tämä on ihan meidän syytämme, kirjoittaa Elina Grundström.

Vihakampanja käynnistyy - toimi näin

Miten toimia, kun toimittaja joutuu masinoidun verkkovihan kohteeksi? Ota talteen Journalisti-lehden ohjeet vihakampanjan varalta kohteelle, esimiehille ja kollegoille.

Härliga, jobbiga möte

Vad gör egentligen en producent? Den där spindeln i nätet som borde ha koll på precis allt och som är den person en redaktör kan ty sig till i vått och torrt. Journalisten följde med Kia Svaetichin, innehållsproducent för kulturaktualiteter på Svenska Yle, under en arbetsdag.

Opiskelija Ilmo Ilkka on käyttänyt useita päiviä työnhakuun: ”Muistan, että viime vuonnakin harjoitustoimituksessa oli iso porukka kirjoittelemassa hakemuksia itsenäisyyspäivänä.”

Aikaistuva kesätyöhaku stressaa opiskelijoita

Kesätoimittajahaut aikaistuvat vuosi vuodelta opiskelijoiden harmiksi. Työnantajista osa on valmis siirtämään hakujen aloittamista myöhäisempään ajankohtaan.

Liiton vuosikokouksen yhteydessä toimittajien edustajat kokoontuivat yhteiselle illalliselle. Kuva on vuodelta 1931, jolloin liitto täytti kymmenen vuotta.

Journalistiliiton kaksijakoinen tarina

Journalistiliiton uusi historiateos kertoo, miten herrakerhosta kasvoi vahva ammattiliitto. Jäsenmäärä, vastuut ja itsetunto vahvistuivat, mutta työehtosopimuksia väännettäessä tekijänoikeudet ja freelancerit jäivät sivuun.

Riikka Kaartinen innostui yleistajuisesta kirjoittamisesta Suomen Luonnon #muutos-verkkolehden kautta ja päätyi lopulta toimittajaksi. ”Taustani ansiosta ymmärrän tutkijoiden kieltä ja niitä epävarmuuksia, joita tieteeseen liittyy. Toisaalta vaatii opettelua hyväksyä, että kaikkia tutkijalle merkittäviä yksityiskohtia ei voi jutuissa kertoa.”

Ankerias ihmisen jaloissa

Riikka Kaartisen ankeriasjuttu vaati runsaat taustatyöt. ”Vaikuttavin hetki oli, kun löysin Europolin ja Euroopan ankeriastyöryhmän dokumentit eurooppalaisen ankeriaan salakaupasta ja tajusin, miten valtavaa se on sekä volyymiltaan että rahavirroiltaan.”

Kuntalehden päätoimittajan Marja Honkakorven ympärillä ei ole toimitusta. Lehden tekijät ovat freelancereita, jotka työskentelevät kuka missäkin.

Sote siivittää Kuntalehteä

Päätoimittaja Marja Honkakorpi johtaa virtuaalitoimitusta, jonka asiantuntemusta arvostetaan.

Itse olet ekoterroristi

Mitä median pitäisi tehdä ilmastoasiassa? ”Jos uskaltaisin, ehdottaisin ansaintamallienkin uhalla jotain radikaalimpaa. Että ei vain 'oteta huomioon', vaan lopetetaan kaman mainostaminen, autoarvostelut, matkailulehdet ja grillireseptit”, kirjoittaa Marja Honkonen.

Maaseudun kuvaaja

Sanne Katainen aloitti 1. marraskuuta Maaseudun Tulevaisuuden vakituisena kuvaajana. Hänestä kamera on tasa-arvon väline.

Vesa-Matti Väärä iloitsee telinevoimisteluharjoituksissa sekä omasta kehityksestään että muiden onnistumisista.

Puhtia permannolta

Pää menee harjoituksissa tempuista sekaisin, mutta telinevoimistelun ansiosta Vesa-Matti Väärän on keikoilla helpompi ryömiä ottamaan kuvia.

Marko Laitalan mukaan liiton varainhoitajan toimeksiantoon kuuluu poistaa eettisiä ohjeita rikkovat yritykset liiton sijoitussalkusta.

Miljoonasalkulle uusi koti

Journalistiliiton sijoituksista 18 miljoonaa euroa on kiinni rahastoissa. Varoista kolmannes on ollut rahanpesuskandaalissa ryvettyneen Danske Bankin hoidossa.

Laajeneva haitari

Ruuat kallistuvat, hinnat nousevat, tapahtuu jopa suuria harppauksia ylöspäin! Missä luuraa taloustekstin ihminen, kysyy Vesa Heikkinen.

När verktygsbacken tryter

Det är intressant att den journalistiska analysen av Touko Aalto direkt gick till hur hård politiken är, skriver Dan Lolax. ”Kanske är vi också ointresserade av andra svar.”

Stalinin väikkyvät nimilistat

Jaana-Stiina Alakorpi sai tehtäväkseen haastatella Stalinin kuolemanleiriltä selviytyneen urhon ja päätti tehdä todella riipaisevan jutun.

Pitkä katse ja nähdyn tulkinta

Eeva Lennon kirjoittaa olevansa parantumaton journalisti, jota henkilökohtainen kokemus ilman faktoja ja historiallisia puitteita ei tyydytä – ja hyvä niin. Hänen toimittajaelämäkertansa ei sorru uskottavuutta rapauttavaan egoiluun.

Otavamediassa jo neljännet yt-neuvottelut

Otavamedia on aloittanut jo neljännet yt-neuvottelut tänä vuonna. Sen lisäksi neuvotteluja käydään A-lehdissä, Aamulehdessä ja Sanoma Media Finlandissa. Allerin neuvottelut johtivat 11 työntekijän irtisanomiseen, Kainuun Sanomien neuvottelut pitkiin lomautuksiin.

Saariselän mökkien hinnat ja varaaminen muuttuvat

Journalistiliiton Tunturimaja- ja Uutistunturi-lomahuoneistojen välitystä ja avainpalvelua hoitaa jatkossa Saariselän Keskusvaraamo. Muutoksen yhteydessä Journalistiliitto ottaa käyttöön uuden nettivarausjärjestelmän. Myös huoneiden hinnoittelu ja varausehdot muuttuvat.

Journalistiliitto: Alv-rahat työpaikoiksi

”Verohelpotus ei voi valua vain tärkeään kehitystyöhön tai omistajille. Osan rahasta on näyttävä uusina työpaikkoina. Päätöksellä tavoitellaan hyvää journalismia. Se tarvitsee tekijänsä”, sanoo puheenjohtaja Hanne Aho.

#visakvitton tvingar fram penningbesked

Journalisterna har bett de svenska Europaparlamentarikerna att redovisa för hur de använder sina ”kontorspengar”. Nu verkar envisheten ha haft effekt.

Hot tema på svenska seminariet

Journalistförbundets svenska seminarium ordnas i Tammerfors den 23 – 24 november.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta