Selvitysmies tutkii Ylen päätöksenteon

JOURNALISTI
3.3.2017

Ari Lahdenmäki, teksti
Susa Junnola, Kuva

Ylen vastaavat toimittajat valitsivat Olli Mäenpään tarkastelemaan organisaatiotaan. Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori aikoo setviä myös valitsijoidensa toimet.

Kun Yle viime viikon torstaina taipui palkkaamaan ulkopuolisen selvitysmiehen ruotimaan journalistista päätöksentekoaan, hänen toimenkuvastaan saatiin epäselvä käsitys.

Ylen julkaisujohtaja Ismo Silvo sanoi HS.fi:n mukaan, ettei ulkopuolinen selvitys kata yhtiössä kuohuntaa aiheuttaneita viimeaikaisia tapahtumia. Selvitysmies, Helsingin yliopiston hallintooikeuden professori Olli Mäenpää, on eri mieltä.

Selvitysmiehen pestaamisesta päätti Ylen hallitus yhdessä vastaavien toimittajien eli Silvon, kohun keskellä olevan uutis- ja ajankohtaistoiminnasta vastaavan Atte Jääskeläisen sekä luovien sisältöjen johtajan Ville Vilénin ja ruotsinkielisestä sisällöstä vastaavan Marit af Björkestenin kanssa.

Silvo sanoo Journalistille, että vastaavat toimittajat keksivät itse valita selvitysmieheksi juuri Mäenpään, joka on ”medioihin nähden riippumattomassa tilassa” sekä entinen Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja.

Vastoin Silvon käsitystä Mäenpää aikoo ulottaa selvityksensä myös siihen, vaikuttivatko poliitikot Ylen journalistiseen harkintaan pääministeri Juha Sipilään (kesk.) liittyvässä Terrafame-skandaalissa.

”Tehtävänänihän on selvittää, miten Ylen päätöksentekojärjestelmä käytännössä toimii. Ei siinä voi leikata jotain pari kuukautta sitten tapahtunutta relevanttia tapahtumaa ulkopuolelle”, Mäenpää sanoo.

 

Mäenpää aikoo muun muassa Ylen henkilöstöä haastattelemalla selvittää, miten Ylen päätöksentekojärjestelmässä otetaan huomioon sananvapauslain säännökset sekä Journalistin ohjeet ja Ylen oma eettinen ohjeistus.

”Ylipäänsä on tarkoitus selvittää, miten toimittajien ja vastaavien toimittajien vastuut järjestyvät ja onko toimintakulttuuri oikea.”

Ylen verkkosivuillaan viime viikon torstaina julkaisemassa uutisessa Ismo Silvo kertoi selvityksen ulottuvan myös lastenohjelmiin ja draamaan. Hän ei sanonut, onko joku epäillyt niiden joutuneen alttiiksi poliitikkojen ohjailulle.

Professori Mäenpää on valmis tarkastelemaan niitäkin.

”Kun nämä osa-alueet sisältyvät yhteen vastaavan toimittajan vastuualueeseen, voi tulla draamaan tai lastenohjelmiin liittyviä kysymyksiä esiin. Mutta en pidä todennäköisenä, että niissä tulee ilmi mitään relevanttia”, hän sanoo.

 

Journalistiliitto pitää ulkopuolista selvitystä tarpeellisena.

”Selvitys pitää tehdä avoimesti ja tasapuolisesti niin, että kaikkia osapuolia kuullaan. Myös niitä, jotka eivät ole aikaisemmin rohjenneet sanoa mitään. Myös Sipiläcase on tärkeä tutkia, jotta luottamus vahvistuu ja asioille voidaan laittaa piste”, sanoo liiton puheenjohtaja Hanne Aho.

Selvityksen on oltava valmis 15. toukokuuta. Yle maksaa sen tekemisestä Mäenpäälle 22 000 euroa.

Ylen JSN-syyni jatkuu loppukuussa

Julkisen sanan neuvosto on antanut ratkaisunsa kahdesta jutusta, jotka liittyvät pääministeri Juha Sipilään (kesk.), Yleisradioon ja valtion kaivosyhtiö Terrafameen. Suomen Kuvalehti sai langettavan ja Yle Uutiset äänestyksen jälkeen vapauttavan päätöksen siitä, annettiinko kielteiseen julkisuuteen joutuneelle aito mahdollisuus esittää oman kantansa. Yle tavoitteli Sipilän kommentteja sähköpostilla noin puoltatoista tuntia ennen juttunsa julkaisua iltapäivällä, SK taas Ylen Atte Jääskeläistä sähköpostilla ja tekstiviestillä aamuyöllä.

JSN:n puheenjohtajan Elina Grundströmin mukaan päätöksissä painotettiin aitoa yrittämistä. Hän muistutti kuitenkin, ettei neuvosto aseta aikarajoja sille, kuinka kauan haastateltavaa tulee tavoitella.


Ylen osalta JSN-syyni jatkuu keskiviikkona 22. maaliskuuta pidettävässä kokouksessa. Tuolloin neuvosto ottaa käsittelyyn loput kaksi Terrafame-vyyhtiin liittyvää kantelukokonaisuutta. Toisessa arvioidaan, korjasiko Yle nyt käsittelyssä ollutta Katera Steel -juttuaan Journalistin ohjeiden mukaisesti. Toisessa pohditaan, onko Ylen johto rajoittanut toimittajiensa sananvapautta tai rikkonut Journalistin ohjei- ta Terrafame-aiheen käsittelyssä.

Lisäksi neuvosto valmistelee lausumaa siitä, rajoittiko pääministeri Sipilä Ylen sananvapautta. Grundström pitää mahdollisena, ettei päätöksiä saada valmiiksi yhdessä kokouksessa.


Jo nyt annetut ratkaisut herättivät mediassa suurta kiinnostusta. Muun muassa Yle ja Helsingin Sanomat lähettivät JSN:n tiedotustilaisuuden suorana.

Grundströmiä kiinnostus ei yllättänyt. Hänen mukaansa neuvoston jäseniin ei silti ole kohdistunut ulkopuolista painetta ratkaista asioita suuntaan tai toiseen.

”Meille on annettu todella hyvin työrauha. Siitä olen kiitollinen”, Grundström sanoo.

Marja Honkonen



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta