Puolustusministerin silmätikku

Päivi Happonen teki jutun Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisten kohtelusta Puolustusvoimissa ja joutui puolustusministeri Jussi Niinistön tähtäimeen.

Päivi Happonen

47-vuotias helsinkiläinen toimittaja.

Valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta tiedotusopin laitokselta vuonna 2002.

Työskennellyt Ylen uutistoimituksessa vuodesta 2000. Oikeustoimittaja vuodesta 2004. Työskenteli Kuningaskuluttajaohjelman toimittajana vuosina 1994–2000.

Päätti 11-vuotiaana haluavansa aikuisena toimittajaksi, kun hänen opettajaisäänsä haastateltiin maakuntalehteen.

JOURNALISTI
3.3.2017

Janne Salomaa, teksti
Laura Oja, kuva

Valeuutinen. Sitä puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) toisti, kun Yle paljasti tammihelmikuun vaihteessa, että Puolustusvoimat kohtelee Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisia eri tavoin kuin muita. Kaksoiskansalaisuus voi esimerkiksi lainvastaisesti estää työllistymisen Puolustusvoimiin.

Niinistö hyökkäsi lausunnoissaan paitsi Yleä myös asiasta uutisoinutta oikeustoimittaja Päivi Happosta vastaan. Blogissaan hän mainitsi Happosen nimen useasti ja Yle Radio 1:n Ykkösaamussa hän kyseenalaisti tämän ammattitaidon.

Happosta ministerin reaktio hämmentää.

”Ehkä se johtuu siitä, ettei ministeri voi puolustautua mitenkään muuten kuin hyökkäämällä yksittäistä toimittajaa vastaan, kun uutisissa ei ole ollut yhtäkään virhettä.”

Aluksi Puolustusvoimat pyrki kiistämään kaikki Happosen väitteet, mutta sen jälkeen, kun poliisi aloitti esitutkinnan kaksoiskansalaisuuteen liittyvästä syrjintäepäilystä, armeijan edustajat ovat olleet hiljaa.

Happonen epäilee, että pohjimmiltaan ministeri Niinistö ja Puolustusvoimat ovat kiitollisia Ylen uutisoinnista.

”Samaan aikaan kun Niinistö haukkui uutistani valeuutiseksi, hän kertoi lähtevänsä ajamaan lakia, jolla kaksoiskansalaisten pääsy sotilasvirkoihin voidaan estää. Uskon, että Ylen uutisoinnin synnyttämän laajan keskustelun jälkeen hänellä on hyvät mahdollisuudet saada laki voimaan.”

 

Moni toimittaja, myös Ylen sisällä, on viime kuukausina kyseenalaistanut sen, voiko Ylessä vapaasti käsitellä epäilyjä yhteiskunnallisista väärinkäytöksistä. Talven aikana Ylestä on eronnut kolme journalistia, jotka ovat syyttäneet talon johtoa sensuurista.

17 vuotta Ylessä työskennellyt Happonen sanoo saaneensa aina vahvan tuen uutistoiminnan päätoimittajilta myös politiikoille kiusallisissa aiheissa.

”Niin myös nyt. Kun Niinistö hyökkäsi minua ja Yleä vastaan, päätoimittaja Riikka Venäläinen seisoi vankasti uutisen takana ja lähetti minulle vielä iltamyöhään kannustavia ja ihania viestejä.”

Myös Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen ja Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen kannustivat Happosta.

Talon ulkopuolelta sen sijaan on tullut haukkuja muiltakin kuin ministeri Niinistöltä. Happonen laskee saaneensa skuupistaan palautetta noin 300 ihmiseltä, joista suuren osan mielestä tällaisia juttuja ei saisi tehdä Puolustusvoimista.

”Olen vastannut lähes kaikille ja kertonut, miksi olen tehnyt juttuni. Se, että vastaan palautteeseen, tuntuu yllättävän useimmat. Lopulta monet kirjoittavatkin minulle takaisin ystävällisesti.”

Päivi Happonen

47-vuotias helsinkiläinen toimittaja.

Valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta tiedotusopin laitokselta vuonna 2002.

Työskennellyt Ylen uutistoimituksessa vuodesta 2000. Oikeustoimittaja vuodesta 2004. Työskenteli Kuningaskuluttajaohjelman toimittajana vuosina 1994–2000.

Päätti 11-vuotiaana haluavansa aikuisena toimittajaksi, kun hänen opettajaisäänsä haastateltiin maakuntalehteen.



13 2018
Arkisto

Kuolet jos et lopeta

The New York Timesille työskennellyt toimittaja Mohamed Ibrahim oli työmatkalla Suomessa, kun asemiehet uhkasivat Somaliassa tappaa hänen perheensä hänen työnsä takia. Journalisti tapasi kolme Suomesta turvapaikkaa hakenutta journalistia. Ammatti tai vainon riskiryhmään kuuluminen eivät takaa turvapaikkaa Suomesta.

Poromiehen ääni

Saamelaiset kaipaavat perusteellisempaa ajankohtaisjournalismia. Aslak Paltto selvittää tapahtumien taustoja omassa A-studiossaan.

Surmattua bulgarialaistoimittaja Viktoria Marinovaa muistettiin hänen kotikaupungissaan Rusessa, missä hautajaiset pidettiin 12. lokakuuta. Suuren kansainvälisen huomion saanut surma ei maan viranomaisten mukaan liity Marinovan työhön.

Pahalta näyttää, Eurooppa

EU-tukien tutkiminen on tarkoittanut journalisteille putkareissuja Bulgariassa ja Kreikassa. Bulgarialainen tutkiva journalisti toivoo, että maassa surmatun televisiotoimittajan tapaus tutkittaisiin tarkemmin.

Ping, te siellä!

Nuorimmat ikäluokat lipuvat salakavalasti tubekanaville journalismin ulottumattomiin. Ja tämä on ihan meidän syytämme, kirjoittaa Elina Grundström.

Vihakampanja käynnistyy - toimi näin

Miten toimia, kun toimittaja joutuu masinoidun verkkovihan kohteeksi? Ota talteen Journalisti-lehden ohjeet vihakampanjan varalta kohteelle, esimiehille ja kollegoille.

Härliga, jobbiga möte

Vad gör egentligen en producent? Den där spindeln i nätet som borde ha koll på precis allt och som är den person en redaktör kan ty sig till i vått och torrt. Journalisten följde med Kia Svaetichin, innehållsproducent för kulturaktualiteter på Svenska Yle, under en arbetsdag.

Opiskelija Ilmo Ilkka on käyttänyt useita päiviä työnhakuun: ”Muistan, että viime vuonnakin harjoitustoimituksessa oli iso porukka kirjoittelemassa hakemuksia itsenäisyyspäivänä.”

Aikaistuva kesätyöhaku stressaa opiskelijoita

Kesätoimittajahaut aikaistuvat vuosi vuodelta opiskelijoiden harmiksi. Työnantajista osa on valmis siirtämään hakujen aloittamista myöhäisempään ajankohtaan.

Liiton vuosikokouksen yhteydessä toimittajien edustajat kokoontuivat yhteiselle illalliselle. Kuva on vuodelta 1931, jolloin liitto täytti kymmenen vuotta.

Journalistiliiton kaksijakoinen tarina

Journalistiliiton uusi historiateos kertoo, miten herrakerhosta kasvoi vahva ammattiliitto. Jäsenmäärä, vastuut ja itsetunto vahvistuivat, mutta työehtosopimuksia väännettäessä tekijänoikeudet ja freelancerit jäivät sivuun.

Riikka Kaartinen innostui yleistajuisesta kirjoittamisesta Suomen Luonnon #muutos-verkkolehden kautta ja päätyi lopulta toimittajaksi. ”Taustani ansiosta ymmärrän tutkijoiden kieltä ja niitä epävarmuuksia, joita tieteeseen liittyy. Toisaalta vaatii opettelua hyväksyä, että kaikkia tutkijalle merkittäviä yksityiskohtia ei voi jutuissa kertoa.”

Ankerias ihmisen jaloissa

Riikka Kaartisen ankeriasjuttu vaati runsaat taustatyöt. ”Vaikuttavin hetki oli, kun löysin Europolin ja Euroopan ankeriastyöryhmän dokumentit eurooppalaisen ankeriaan salakaupasta ja tajusin, miten valtavaa se on sekä volyymiltaan että rahavirroiltaan.”

Kuntalehden päätoimittajan Marja Honkakorven ympärillä ei ole toimitusta. Lehden tekijät ovat freelancereita, jotka työskentelevät kuka missäkin.

Sote siivittää Kuntalehteä

Päätoimittaja Marja Honkakorpi johtaa virtuaalitoimitusta, jonka asiantuntemusta arvostetaan.

Itse olet ekoterroristi

Mitä median pitäisi tehdä ilmastoasiassa? ”Jos uskaltaisin, ehdottaisin ansaintamallienkin uhalla jotain radikaalimpaa. Että ei vain 'oteta huomioon', vaan lopetetaan kaman mainostaminen, autoarvostelut, matkailulehdet ja grillireseptit”, kirjoittaa Marja Honkonen.

Maaseudun kuvaaja

Sanne Katainen aloitti 1. marraskuuta Maaseudun Tulevaisuuden vakituisena kuvaajana. Hänestä kamera on tasa-arvon väline.

Vesa-Matti Väärä iloitsee telinevoimisteluharjoituksissa sekä omasta kehityksestään että muiden onnistumisista.

Puhtia permannolta

Pää menee harjoituksissa tempuista sekaisin, mutta telinevoimistelun ansiosta Vesa-Matti Väärän on keikoilla helpompi ryömiä ottamaan kuvia.

Marko Laitalan mukaan liiton varainhoitajan toimeksiantoon kuuluu poistaa eettisiä ohjeita rikkovat yritykset liiton sijoitussalkusta.

Miljoonasalkulle uusi koti

Journalistiliiton sijoituksista 18 miljoonaa euroa on kiinni rahastoissa. Varoista kolmannes on ollut rahanpesuskandaalissa ryvettyneen Danske Bankin hoidossa.

Laajeneva haitari

Ruuat kallistuvat, hinnat nousevat, tapahtuu jopa suuria harppauksia ylöspäin! Missä luuraa taloustekstin ihminen, kysyy Vesa Heikkinen.

När verktygsbacken tryter

Det är intressant att den journalistiska analysen av Touko Aalto direkt gick till hur hård politiken är, skriver Dan Lolax. ”Kanske är vi också ointresserade av andra svar.”

Stalinin väikkyvät nimilistat

Jaana-Stiina Alakorpi sai tehtäväkseen haastatella Stalinin kuolemanleiriltä selviytyneen urhon ja päätti tehdä todella riipaisevan jutun.

Pitkä katse ja nähdyn tulkinta

Eeva Lennon kirjoittaa olevansa parantumaton journalisti, jota henkilökohtainen kokemus ilman faktoja ja historiallisia puitteita ei tyydytä – ja hyvä niin. Hänen toimittajaelämäkertansa ei sorru uskottavuutta rapauttavaan egoiluun.

Otavamediassa jo neljännet yt-neuvottelut

Otavamedia on aloittanut jo neljännet yt-neuvottelut tänä vuonna. Sen lisäksi neuvotteluja käydään A-lehdissä, Aamulehdessä ja Sanoma Media Finlandissa. Allerin neuvottelut johtivat 11 työntekijän irtisanomiseen, Kainuun Sanomien neuvottelut pitkiin lomautuksiin.

Saariselän mökkien hinnat ja varaaminen muuttuvat

Journalistiliiton Tunturimaja- ja Uutistunturi-lomahuoneistojen välitystä ja avainpalvelua hoitaa jatkossa Saariselän Keskusvaraamo. Muutoksen yhteydessä Journalistiliitto ottaa käyttöön uuden nettivarausjärjestelmän. Myös huoneiden hinnoittelu ja varausehdot muuttuvat.

Journalistiliitto: Alv-rahat työpaikoiksi

”Verohelpotus ei voi valua vain tärkeään kehitystyöhön tai omistajille. Osan rahasta on näyttävä uusina työpaikkoina. Päätöksellä tavoitellaan hyvää journalismia. Se tarvitsee tekijänsä”, sanoo puheenjohtaja Hanne Aho.

#visakvitton tvingar fram penningbesked

Journalisterna har bett de svenska Europaparlamentarikerna att redovisa för hur de använder sina ”kontorspengar”. Nu verkar envisheten ha haft effekt.

Hot tema på svenska seminariet

Journalistförbundets svenska seminarium ordnas i Tammerfors den 23 – 24 november.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta