Puolustusministerin silmätikku

Päivi Happonen

47-vuotias helsinkiläinen toimittaja.

Valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta tiedotusopin laitokselta vuonna 2002.

Työskennellyt Ylen uutistoimituksessa vuodesta 2000. Oikeustoimittaja vuodesta 2004. Työskenteli Kuningaskuluttajaohjelman toimittajana vuosina 1994–2000.

Päätti 11-vuotiaana haluavansa aikuisena toimittajaksi, kun hänen opettajaisäänsä haastateltiin maakuntalehteen.

JOURNALISTI
3.3.2017

Janne Salomaa, teksti
Laura Oja, kuva

Päivi Happonen teki jutun Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisten kohtelusta Puolustusvoimissa ja joutui puolustusministeri Jussi Niinistön tähtäimeen.

Valeuutinen. Sitä puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) toisti, kun Yle paljasti tammihelmikuun vaihteessa, että Puolustusvoimat kohtelee Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisia eri tavoin kuin muita. Kaksoiskansalaisuus voi esimerkiksi lainvastaisesti estää työllistymisen Puolustusvoimiin.

Niinistö hyökkäsi lausunnoissaan paitsi Yleä myös asiasta uutisoinutta oikeustoimittaja Päivi Happosta vastaan. Blogissaan hän mainitsi Happosen nimen useasti ja Yle Radio 1:n Ykkösaamussa hän kyseenalaisti tämän ammattitaidon.

Happosta ministerin reaktio hämmentää.

”Ehkä se johtuu siitä, ettei ministeri voi puolustautua mitenkään muuten kuin hyökkäämällä yksittäistä toimittajaa vastaan, kun uutisissa ei ole ollut yhtäkään virhettä.”

Aluksi Puolustusvoimat pyrki kiistämään kaikki Happosen väitteet, mutta sen jälkeen, kun poliisi aloitti esitutkinnan kaksoiskansalaisuuteen liittyvästä syrjintäepäilystä, armeijan edustajat ovat olleet hiljaa.

Happonen epäilee, että pohjimmiltaan ministeri Niinistö ja Puolustusvoimat ovat kiitollisia Ylen uutisoinnista.

”Samaan aikaan kun Niinistö haukkui uutistani valeuutiseksi, hän kertoi lähtevänsä ajamaan lakia, jolla kaksoiskansalaisten pääsy sotilasvirkoihin voidaan estää. Uskon, että Ylen uutisoinnin synnyttämän laajan keskustelun jälkeen hänellä on hyvät mahdollisuudet saada laki voimaan.”

 

Moni toimittaja, myös Ylen sisällä, on viime kuukausina kyseenalaistanut sen, voiko Ylessä vapaasti käsitellä epäilyjä yhteiskunnallisista väärinkäytöksistä. Talven aikana Ylestä on eronnut kolme journalistia, jotka ovat syyttäneet talon johtoa sensuurista.

17 vuotta Ylessä työskennellyt Happonen sanoo saaneensa aina vahvan tuen uutistoiminnan päätoimittajilta myös politiikoille kiusallisissa aiheissa.

”Niin myös nyt. Kun Niinistö hyökkäsi minua ja Yleä vastaan, päätoimittaja Riikka Venäläinen seisoi vankasti uutisen takana ja lähetti minulle vielä iltamyöhään kannustavia ja ihania viestejä.”

Myös Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen ja Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen kannustivat Happosta.

Talon ulkopuolelta sen sijaan on tullut haukkuja muiltakin kuin ministeri Niinistöltä. Happonen laskee saaneensa skuupistaan palautetta noin 300 ihmiseltä, joista suuren osan mielestä tällaisia juttuja ei saisi tehdä Puolustusvoimista.

”Olen vastannut lähes kaikille ja kertonut, miksi olen tehnyt juttuni. Se, että vastaan palautteeseen, tuntuu yllättävän useimmat. Lopulta monet kirjoittavatkin minulle takaisin ystävällisesti.”

Päivi Happonen

47-vuotias helsinkiläinen toimittaja.

Valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta tiedotusopin laitokselta vuonna 2002.

Työskennellyt Ylen uutistoimituksessa vuodesta 2000. Oikeustoimittaja vuodesta 2004. Työskenteli Kuningaskuluttajaohjelman toimittajana vuosina 1994–2000.

Päätti 11-vuotiaana haluavansa aikuisena toimittajaksi, kun hänen opettajaisäänsä haastateltiin maakuntalehteen.



1 2020
Arkisto

Työnantaja haluaisi sopimisen sijaan sanella, ja sehän ei käy

Meneillään olevat tes-neuvotteluissa näyttää siltä, että työnantaja haluaa yhä enemmän määräysvaltaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Freelancerin vaihtoehdot

Kannattaako freelancerin olla työntekijänä osuuskunnassa, ”kevytyrittäjä” vai kokonaan omillaan? Journalisti vertaili työosuuskuntien ja laskutuspalveluiden hyötyjä oman toiminimen perustamiseen.

Vaihdat mieluummin työpaikkaa kuin vitsejäsi, Markku Mantila

Ilkka-Pohjalaisen uusi päätoimittaja haluaa tehdä journalismia samalla tavalla kuin 1970-luvun heviä.

Politiikan journalismista ei voi siivota pois politiikkaa

”Poliitikot mielellään hämärtävät arvojen tärkeyttä politiikanteossa. Median ei pidä lähteä tällaiseen pelleilyyn mukaan”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Tällainen oli media-alan vuosi 2019

Digi-alv laski, JSN:n puheenjohtaja vaihtui ja postinjakelu oli tapetilla. Uutisraportointia värittivät ”ovilivet”. Kokosimme yhteen media-alan keskeisiä tapahtumia.

Harkkapaikat eivät ole mukana kesätyöhaun aikataulusuosituksessa – pitäisikö niiden olla?

”Harjoittelupaikkojen sisällyttäminen suositukseen selkiyttäisi prosessia, mutta kasvattaisi tammikuun rekrytointisumaa. Kovenisiko kilpailu myös harjoittelupaikoista”, pohtii Laura Forsén kolumnissaan.

Vi och de andra

”Journalistkåren, som jag känner den, är rätt homogen, vi lever våra liv med liknande förutsättningar inom snarlika ramar”, skriver Mikaela Löv.

Terveyskysely: Stressi ja epävarmuus piinavat freelancereita

Terveet elämäntavat eivät ole säästäneet freelancetoimittajia terveyshuolilta. SFJ ja Sydänliitto selvittivät freelancereiden hyvinvointia viime vuoden marras-joulukuussa.

Arkikieli voi tuntua asenteelliselta

”Sanomalehtitekstin vankka kehikko on yleiskieli, josta poikkeaminen pistää silmään”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Dustin Hoffman osaa näytellä

Kulttuuritoimittaja Harri Römpötti pääsi harvinaisen yksityisnäytöksen, kun Dustin Hoffman kieltäytyi lopettamasta haastatteluaikaansa lyhyeen.

Kotimaan kantava voima

Kuolleita: Tuottaja Tuija Tiihonen 23. 12. 1956 Joroinen – 26. 12. 2019 Kirkkonummi

Elämän äänen vahva tallentaja

Kuolleita: Toimittaja Leena Jäppinen 7. 9. 1954 Suonenjoki – 19. 12. 2019 Tampere

”Jos olisin ollut hukassa, minut olisi jo löydetty”

Kuolleita: Toimittaja Ulla-Maija Paalu 4. 7. 1947 Uusikaupunki – 6. 12. 2019 Uusikaupunki.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta