Puolustusministerin silmätikku

Päivi Happonen

47-vuotias helsinkiläinen toimittaja.

Valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta tiedotusopin laitokselta vuonna 2002.

Työskennellyt Ylen uutistoimituksessa vuodesta 2000. Oikeustoimittaja vuodesta 2004. Työskenteli Kuningaskuluttajaohjelman toimittajana vuosina 1994–2000.

Päätti 11-vuotiaana haluavansa aikuisena toimittajaksi, kun hänen opettajaisäänsä haastateltiin maakuntalehteen.

JOURNALISTI
3.3.2017

Janne Salomaa, teksti
Laura Oja, kuva

Päivi Happonen teki jutun Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisten kohtelusta Puolustusvoimissa ja joutui puolustusministeri Jussi Niinistön tähtäimeen.

Valeuutinen. Sitä puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) toisti, kun Yle paljasti tammihelmikuun vaihteessa, että Puolustusvoimat kohtelee Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisia eri tavoin kuin muita. Kaksoiskansalaisuus voi esimerkiksi lainvastaisesti estää työllistymisen Puolustusvoimiin.

Niinistö hyökkäsi lausunnoissaan paitsi Yleä myös asiasta uutisoinutta oikeustoimittaja Päivi Happosta vastaan. Blogissaan hän mainitsi Happosen nimen useasti ja Yle Radio 1:n Ykkösaamussa hän kyseenalaisti tämän ammattitaidon.

Happosta ministerin reaktio hämmentää.

”Ehkä se johtuu siitä, ettei ministeri voi puolustautua mitenkään muuten kuin hyökkäämällä yksittäistä toimittajaa vastaan, kun uutisissa ei ole ollut yhtäkään virhettä.”

Aluksi Puolustusvoimat pyrki kiistämään kaikki Happosen väitteet, mutta sen jälkeen, kun poliisi aloitti esitutkinnan kaksoiskansalaisuuteen liittyvästä syrjintäepäilystä, armeijan edustajat ovat olleet hiljaa.

Happonen epäilee, että pohjimmiltaan ministeri Niinistö ja Puolustusvoimat ovat kiitollisia Ylen uutisoinnista.

”Samaan aikaan kun Niinistö haukkui uutistani valeuutiseksi, hän kertoi lähtevänsä ajamaan lakia, jolla kaksoiskansalaisten pääsy sotilasvirkoihin voidaan estää. Uskon, että Ylen uutisoinnin synnyttämän laajan keskustelun jälkeen hänellä on hyvät mahdollisuudet saada laki voimaan.”

 

Moni toimittaja, myös Ylen sisällä, on viime kuukausina kyseenalaistanut sen, voiko Ylessä vapaasti käsitellä epäilyjä yhteiskunnallisista väärinkäytöksistä. Talven aikana Ylestä on eronnut kolme journalistia, jotka ovat syyttäneet talon johtoa sensuurista.

17 vuotta Ylessä työskennellyt Happonen sanoo saaneensa aina vahvan tuen uutistoiminnan päätoimittajilta myös politiikoille kiusallisissa aiheissa.

”Niin myös nyt. Kun Niinistö hyökkäsi minua ja Yleä vastaan, päätoimittaja Riikka Venäläinen seisoi vankasti uutisen takana ja lähetti minulle vielä iltamyöhään kannustavia ja ihania viestejä.”

Myös Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen ja Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen kannustivat Happosta.

Talon ulkopuolelta sen sijaan on tullut haukkuja muiltakin kuin ministeri Niinistöltä. Happonen laskee saaneensa skuupistaan palautetta noin 300 ihmiseltä, joista suuren osan mielestä tällaisia juttuja ei saisi tehdä Puolustusvoimista.

”Olen vastannut lähes kaikille ja kertonut, miksi olen tehnyt juttuni. Se, että vastaan palautteeseen, tuntuu yllättävän useimmat. Lopulta monet kirjoittavatkin minulle takaisin ystävällisesti.”

Päivi Happonen

47-vuotias helsinkiläinen toimittaja.

Valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta tiedotusopin laitokselta vuonna 2002.

Työskennellyt Ylen uutistoimituksessa vuodesta 2000. Oikeustoimittaja vuodesta 2004. Työskenteli Kuningaskuluttajaohjelman toimittajana vuosina 1994–2000.

Päätti 11-vuotiaana haluavansa aikuisena toimittajaksi, kun hänen opettajaisäänsä haastateltiin maakuntalehteen.



3 2020
Arkisto

Kriisioloissa medialta vaaditaan malttia

Koronauutisoinnissa sekä toimittajien että yleisön on pakko oppia sietämään epävarmuutta ja muuttuvia tilanteita. Ja myös mediayhtiöiden on joustettava, kirjoittaa Maria Pettersson.

Päivi Anttikoski otti selfien Valtio­neuvoston linnan wc-tiloissa. Ennen ­koronaviruksen leviämistä ja valmiuslain käyttöönottoa siihen oli vielä aikaa.

Suosittelet kaikille toimittajille viestintäjohtajan uraa, Päivi Anttikoski

Valtioneuvoston viestintäjohtaja haluaa järjestää tiedotustilaisuuksia ihmisille eikä toimittajille.

Uutissatiiri viihdyttää ja viettelee, mutta se ei ole journalismia

”Satiirissa voidaan myös tarjota oikeamielistä identiteettiä katsojille”, kirjoittaa Janne Zareff.

Finländska medier dryper av vita räddare

När medierna lyfter upp en enskild person som hjälte kan det bidra till ökad volontärturism, skriver Liselott Lindström.

Koronaviruksen lyhennys voi olla uhkapeliä

”Vaikka 'koronan uhrien' ei tulkittaisikaan viittaavan pöytäpeliriippuvuuteen, myös otsikoissa olisi tyylikkäintä puhua (korona)viruksesta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Hovioikeus pohtii Janitskinin kuoleman vaikutusta tuomioon

MV-lehteen liittyvä oikeudenkäynti saattaa venyä jopa syksyyn.

Freelancer sairastaa omaan laskuunsa

”Freelancerin pitäisi saada työstään riittävä korvaus, joka riittää työterveyshuollon ja sairauspäivärahan maksamiseen”, kirjoittaa Hanna Kaisa Hellsten.

Yt-neuvottelut ovat neuvottelut, eivät sanelua, muistutti käräjäoikeus

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi helmikuussa Helsingin Evankelisen Opiston maksamaan korvauksia journalistisen alan opettajan työsuhteen päättämisriidassa. Oikeus arvioi sitä, käytiinkö yt-neuvottelut laillisesti.

Monipuolinen toimittaja ja tarkka vesipallotuomari

Kuolleita: Toimittaja Pasi Natunen 15. 7. 1967 Kuopio – 4. 2. 2020 Tuusula

Sanojen taitaja ja älykäs keskustelija

Kuolleita: Kulttuuritoimittaja Katriina Laine 27. 8. 1943 Pori – 4. 2. 2020 Pori

Uutisia Raumalta viideltä vuosikymmeneltä

Kuolleita: Uutispäällikkö Maija-Liisa Tuominen 5. 4. 1926 Kokemäki – 22. 2. 2020 Rauma

Ahkera ja leppoisa elävän kuvan ammattilainen

Kuolleita: Ohjaaja ja leikkaaja Matti Markkanen 26. 8. 1945 Kotka – 6. 11. 2019 Mikkeli

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta