Kohta aloitetaan. Susan Calonius ja Heidi Viljamaa UP Partnersilta ovat Journalistiliiton kevään uravalmennusten kasvoja. Calonius vetää Työnhaku-verkkokurssin ja Viljamaa Ura ja osaaminen -kurssin.

Osaaminen selville ja julki

JOURNALISTI
3.3.2017

Nina Erho, teksti
Ville Männikkö, kuva

Uravalmennuksen kevään verkkokurssit auttavat hiomaan työnhaun, osaamisen tunnistamisen ja hyvinvoinnista huolehtimisen taitoja.

”Turhan moni ajattelee, että työnhaku on yksinäistä hommaa, josta kerrotaan kavereille vasta, kun työpaikka on löytynyt”, sanoo työ- ja organisaatiopsykologi Heidi Viljamaa UP Partnersilta.

”Kun opettelee kertomaan osaamisestaan hyvin ja tekee sen, löytää todennäköisemmin jonkun, jolla on sille käyttöä tai vinkki jostakusta, johon kannattaa olla yhteydessä.”

Työnhaun taitojaan voi hioa keväällä Journalistiliiton uravalmennuksissa, jotka toteuttaa UP Partners. Tarjolla on kaikille jäsenmaksunsa hoitaneille avoimia verkkokursseja. Työnhaku-kurssin lisäksi tai sijasta valmentautuja voi valita Ura ja osaaminen- tai Hyvinvointi-kurssin.

 

Työnhaun verkkokurssilla valmentautuja työstää osaamisensa tiivistävää ”hissipuhetta”. Lisäksi hiotaan CV:tä, hakemusta ja haastatteluun valmistautumista. Hyvien ”dokumenttien” lisäksi työnhakija tarvitsee selvän käsityksen siitä, millaista työtä hakee. Sitä voi työstää Ura ja osaaminen -kurssilla. Toisaalta kurssit hyödyttävät ehdottomasti myös niitä, jotka koko ajan ovat työelämässä.

”Turvallisimmilla vesillä on se, joka ottaa itse urastaan vastuun eli tietää, mitä osaa, kenelle siitä on hyötyä, mitä uutta kannattaa opetella ja mitä itse toivoo työltä.”

Hyvinvointi-kurssilla kartoitetaan, mitkä asiat tuovat onnellisuutta ja hyvinvointia työhön ja koko elämään ja suunnitellaan, miten lisätä niitä arjessa.

Työnhaku- ja Hyvinvointi-kursseilla avautuu uusi verkkoluento, kirjoitustehtävä ja keskustelu kerran viikossa. Ura ja osaaminen -kurssilla käytetään myös verkkotyökalua, joka auttaa kiteyttämään osaamista ja toiveiden suuntaa. Heidi Viljamaa sanoo, että vaikka moni on pohtinut uraansa liittyviä kysymyksiä paljonkin, niiden työstäminen konkreettisesti kirjoittamalla on aina tuloksellisempaa.

Noin kuukauden mittaiset verkkokurssit alkavat verkkoseminaarilla 8. maaliskuuta ja jatkuvat itsenäisellä työskentelyllä verkossa. Verkkoon avataan myös keskusteluja, joissa kurssilaiset voivat vaihtaa ajatuksiaan. Yhden tai useamman verkkokurssin suorittanut voi osallistua arvontaan henkilökohtaisen puhelinvalmennuksen paikoista, joita on kevääksi 65. Toinen vastaava valmennuskierros toteutetaan syksyllä.

Lue lisää: urapalvelut.fi/journalistiliitto



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta