Luottamuksen arvoinen

JOURNALISTIN OHJE 10

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JOURNALISTI
3.3.2017

Manu Marttinen, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Miten määritellä sopiva etäisyys tietolähteeseen?

Helsingin Sanomien toimittajien Susanna Reinbothin ja Minna Passin Keisari Aarnio -kirja (HSKirjat 2017) paljastaa hämmentäviä tietoja toimittajien ja vankeuteen tuomitun Jari Aarnion välisestä tiiviistä yhteistyöstä jutunteossa.

Kirjassa Reinboth ja Passi kirjoittavat, että Iltalehdellä, Suomen Kuvalehdellä ja MTV:llä oli luottotoimittajat, jotka kirjoittivat Helsingin huumepoliisien kannalta myötäsukaisia juttuja. Kirjan tietojen mukaan Aarnio vaikutti juttujen näkökulmiin ja toimi jopa nimettömänä lähteenä, vaikka oli rikoksista epäilty.

 

Kirja nosti esiin kysymyksen, millaiset välit toimittajalla voi olla tietolähteen kanssa.

On selvää, että ilman toimivia lähdeverkostoja ja suhteita on vaikeaa saada uutisvoittoja tai edes seurata oman alansa asioita. On silti eri asia pitää luottamuksellista ja ammattillista suhdetta lähteeseensä kuin olla ”luottotoimittaja”.

Keisari Aarnion perusteella muutamalla toimittajalla oli hyvin tiiviit, jopa kaverilliset välit Aarnion kanssa. Yhteistyö näyttää johtaneen kestämättömiin journalistisiin ratkaisuihin, joiden seurauksena käsitys tapahtumista osaltaan hämärtyi. Tämä sai toimittajien esimiehetkin uskomaan Aarnion tarinoihin.

”Voiko toinen osapuoli eli krp olla uskottava ja esteetön tutkija. Miksi poliisijohto ja sisäministeriö välttelevät vastuuta? Aarnio tunnetaan pätevänä poliisina, joka on hoitanut taitavasti arkaluontoisia yhteyksiä rikollispiireihin”, kirjoitti Suomen Kuvalehden silloinen päätoimittaja Tapani Ruokanen pääkirjoituksessaan 17. huhtikuuta 2014.

SK:n jutut ovat säännöllisesti tuoneet esille asioita Aarnio-vyyhdistä juuri tästä näkökulmasta.

Iltalehti puolestaan käänsi vyyhden alkuvaiheessa kriittisen katseensa muun muassa tutkinnan kannalta keskeisen lähteen eli HS:n esiintuoman ”Saaran” taustojen selvittämiseen – eikä esimerkiksi siihen, miksi huumepoliisin pomolla oli seksisuhde prostituoidun kanssa.

Kirjoittelu synnytti mielikuvan huumepoliisiin kohdistuvan tutkinnan puolueellisuudesta ja siitä, että vyyhdissä olisi ollut kyse Helsingin huumepoliisiin kohdistuneesta ajojahdista. Kirja havainnollistaa, että näin ei ollut.

Tutkinnan kohteena olleet huumepoliisit tehtailivat ensimmäisen, vuonna 2007 alkaneen virkarikostutkinnan aikana kanteluita krp:n tutkinnasta. Näin he käyttivät hyväkseen yleistä mielipidettä, joka ei siinä vaiheessa voinut perustua tosiasioihin, koska tutkinta oli vielä kesken ja tutkintaaineisto oli salainen.

 

On vaikeaa yleispätevästi määritellä, mikä on sopiva etäisyys lähteen ja toimittajan välillä. Uutisen lähde saa olla vaikka lähisukulainen tai paras kaveri, kunhan juttua koskevat päätökset tehdään journalistisin perustein.

Journalistin ohjeiden mukaan ”tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti, varsinkin jos lähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus”. Myöskään journalistista päätösvaltaa ei saa luovuttaa ulkopuoliselle.

Sillä ei ole merkitystä, minkä journalismin alalajin piirissä työskentelee. Kysymys on sama: onko toimittajan suhde lähteeseen sellainen, että se kestää kriittisen tarkastelun?

Yhteiskunnallisten seurausten ja yleisen merkittävyyden kannalta on toki iso ero siinä, onko toimittajalla läheinen suhde huumepoliisin päällikköön vai entiseen mäkihyppääjään.

Etäisyys lähteeseen pitäisi silti pystyä määrittelemään journalistisin perustein. Viimeistään silloin pitäisi toimituksen hälytyskellojen soida, kun jutun nimetön lähde on itse rikoksesta epäilty. Varsinkin jos juttu käsittelee lähdettä itseään.

JOURNALISTIN OHJE 10

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.



4 2020
Arkisto

Lomauttaminen koronakiireen keskellä on moraalitonta, mahdollisesti jopa laitonta

Näyttää siltä, että moni mediayritys on ilmoittanut lomautuksista ja käynyt yt-neuvottelut ”varmuuden vuoksi”. Aikeissa on paljon moraalitonta ja mahdollisesti myös laitonta, kirjoittaa Maria Pettersson.

Tuomas Peltomäki työskentelee nyt kotonaan Hyvinkäällä. Seurana Nuka-koira.

Kollegan haastatteleminen on parasta journalismia, Tuomas Peltomäki

Nyt-liitteen esimies tietää, ettei Twitterissä selviä hengissä, ellei osaa näytellä tyhmää.

Mitt i vårt livs största story

”Det som händer ställer journalisten i svår position. Vi vinner ingenting på att skapa oro, men är trots allt satta till att granska makten, att ställa våra frågor i en situation där entydlig forskning saknas”, skiver Mikaela Löv.

Näin tehdään valaistus elokuvaan

Elokuvan valaistus on tarkkaa sunnittelua. Matleena Kuusela kertoo, miten työ eteni kesällä ensi-iltansa saavan Eden-elokuvan kohdalla.

Porsastelu päätyy joskus uutisiinkin

”Asiallisen uutistyylin ammattilaisillakin tuntuu olevan sisimmässään sokea piste yksittäisille värittyneille sanoille”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Uutismies jakoi ympärilleen hyvää mieltä

Kuolleita: Toimittaja Jussi Salokorpi 2.3.1964 Vaasa – 23.3.2020 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta