Luottamuksen arvoinen

JOURNALISTIN OHJE 10

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JOURNALISTI
3.3.2017

Manu Marttinen, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Miten määritellä sopiva etäisyys tietolähteeseen?

Helsingin Sanomien toimittajien Susanna Reinbothin ja Minna Passin Keisari Aarnio -kirja (HSKirjat 2017) paljastaa hämmentäviä tietoja toimittajien ja vankeuteen tuomitun Jari Aarnion välisestä tiiviistä yhteistyöstä jutunteossa.

Kirjassa Reinboth ja Passi kirjoittavat, että Iltalehdellä, Suomen Kuvalehdellä ja MTV:llä oli luottotoimittajat, jotka kirjoittivat Helsingin huumepoliisien kannalta myötäsukaisia juttuja. Kirjan tietojen mukaan Aarnio vaikutti juttujen näkökulmiin ja toimi jopa nimettömänä lähteenä, vaikka oli rikoksista epäilty.

 

Kirja nosti esiin kysymyksen, millaiset välit toimittajalla voi olla tietolähteen kanssa.

On selvää, että ilman toimivia lähdeverkostoja ja suhteita on vaikeaa saada uutisvoittoja tai edes seurata oman alansa asioita. On silti eri asia pitää luottamuksellista ja ammattillista suhdetta lähteeseensä kuin olla ”luottotoimittaja”.

Keisari Aarnion perusteella muutamalla toimittajalla oli hyvin tiiviit, jopa kaverilliset välit Aarnion kanssa. Yhteistyö näyttää johtaneen kestämättömiin journalistisiin ratkaisuihin, joiden seurauksena käsitys tapahtumista osaltaan hämärtyi. Tämä sai toimittajien esimiehetkin uskomaan Aarnion tarinoihin.

”Voiko toinen osapuoli eli krp olla uskottava ja esteetön tutkija. Miksi poliisijohto ja sisäministeriö välttelevät vastuuta? Aarnio tunnetaan pätevänä poliisina, joka on hoitanut taitavasti arkaluontoisia yhteyksiä rikollispiireihin”, kirjoitti Suomen Kuvalehden silloinen päätoimittaja Tapani Ruokanen pääkirjoituksessaan 17. huhtikuuta 2014.

SK:n jutut ovat säännöllisesti tuoneet esille asioita Aarnio-vyyhdistä juuri tästä näkökulmasta.

Iltalehti puolestaan käänsi vyyhden alkuvaiheessa kriittisen katseensa muun muassa tutkinnan kannalta keskeisen lähteen eli HS:n esiintuoman ”Saaran” taustojen selvittämiseen – eikä esimerkiksi siihen, miksi huumepoliisin pomolla oli seksisuhde prostituoidun kanssa.

Kirjoittelu synnytti mielikuvan huumepoliisiin kohdistuvan tutkinnan puolueellisuudesta ja siitä, että vyyhdissä olisi ollut kyse Helsingin huumepoliisiin kohdistuneesta ajojahdista. Kirja havainnollistaa, että näin ei ollut.

Tutkinnan kohteena olleet huumepoliisit tehtailivat ensimmäisen, vuonna 2007 alkaneen virkarikostutkinnan aikana kanteluita krp:n tutkinnasta. Näin he käyttivät hyväkseen yleistä mielipidettä, joka ei siinä vaiheessa voinut perustua tosiasioihin, koska tutkinta oli vielä kesken ja tutkintaaineisto oli salainen.

 

On vaikeaa yleispätevästi määritellä, mikä on sopiva etäisyys lähteen ja toimittajan välillä. Uutisen lähde saa olla vaikka lähisukulainen tai paras kaveri, kunhan juttua koskevat päätökset tehdään journalistisin perustein.

Journalistin ohjeiden mukaan ”tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti, varsinkin jos lähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus”. Myöskään journalistista päätösvaltaa ei saa luovuttaa ulkopuoliselle.

Sillä ei ole merkitystä, minkä journalismin alalajin piirissä työskentelee. Kysymys on sama: onko toimittajan suhde lähteeseen sellainen, että se kestää kriittisen tarkastelun?

Yhteiskunnallisten seurausten ja yleisen merkittävyyden kannalta on toki iso ero siinä, onko toimittajalla läheinen suhde huumepoliisin päällikköön vai entiseen mäkihyppääjään.

Etäisyys lähteeseen pitäisi silti pystyä määrittelemään journalistisin perustein. Viimeistään silloin pitäisi toimituksen hälytyskellojen soida, kun jutun nimetön lähde on itse rikoksesta epäilty. Varsinkin jos juttu käsittelee lähdettä itseään.

JOURNALISTIN OHJE 10

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.



10 2019
Arkisto

Ymmärrys ei lisäänny tiedonmuruja tuuttaamalla tai kollegaa nälvimällä

Kuluneiden parin viikon aikana me journalistit olemme onnistuneet julkaisemaan paljon tietoa, mutta ymmärryksen lisääminen on jäänyt jalkoihin, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson pääkirjoituksessaan.

Autoilua puolustavia ja maahanmuuttoa vastustavia toimittajia on liian vähän, Karri Kannala

Helsingin Uutisten päätoimittajalla on voimakkaita mielipiteitä, mutta usein hän jättää ne kertomatta.

MTV:n työehtosopimuksesta ovat neuvotelleet Ulla Rannikko (MTV, vasemmalla edessä), Jaakko Sainio (Palta) ja Heidi Aho (Palta), Tuomas Aalto (Journalistiliitto), Petri Savolainen (Journalistiliitto), Petteri Savolainen (MTV:n luottamusmies) ja Kari Pyrhönen (Media- ja ohjelmatyöntekijät).

Media-alan tes-neuvottelut etenevät hitaasti

Av-kääntäjien sopimusta jatkettiin vuodella.

Jospa lukija ei olekaan ensisijaisesti kuluttaja?

Viime vuosituhannella journalistit suhtautuivat yleisöön kuin opettamista vailla oleviin hallintoalamaisiin. Nyt hallintoalamaisesta on tullut kuluttaja, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Jouluradio on brändi ja mielentila

Kauppakeskus Redistä käsin toimivasta Jouluradiosta on kasvanut monikanavainen radiobrändi. Joululauluja kuunnellaan ympäri vuoden, kertoo toimituspäällikkö Riitta Kalliorinne.

Leena Hirvonen haluaa Nokian Uutisten lukijoiden aamukahvipöytään

Uusi päätoimittaja uskoo, että mikropaikallisen journalismin merkitys on entistä suurempi, kun kaikkea mahdollista on saatavilla.

Kuka johtaa työmarkkinateatteria?

”Työnantajat ajavat siis samaan aikaan vientivetoista mallia ja puhuvat paikallisen sopimisen puolesta. Kumpikaan ei kuitenkaan tosiasiassa tunnu maistuvan”, kirjoittaa Rami Lindström kolumnissaan.

Hej arbetsgivare! Frilansaren är den lojalaste arbetstagaren du kan få

Det känns ofta som om inte heller arbetsgivarna förstår att en frilans egentligen är billigare än en fast anställd då alla osynliga kostnader beaktas, skriver Liselott Lindström.

Haloo! Oletko pahassa paikassa?

Janne Flinkkilä ehti vain aloittaa puhelun, kun hän tajusi jo tehneensä ison mokan.

Toimittaja oli jämäkkä mentori

Kuolleita: Toimittaja Helena Vehkaoja-Mäkelä 3. 5. 1940 Ylistaro – 28. 10. 2019 Helsinki

Tiukka haastattelija

Toimittaja Leif Henry Salmén 19. 1. 1952 Helsinki – 19. 11. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta