Kuvajournalismi 2016 -kilpailun voittajat

Vuoden kuvajournalisti 2016 on Helsingin Sanomien valokuvaaja Markus Jokela. Vuoden lehtikuvan otti Akseli Valmunen. Yleisön suosikiksi nousi Meeri Koutaniemi.
JOURNALISTI
7.3.2017

Manu Marttinen, teksti

< Klikkaa kuvaa, niin näet kisan eri sarjojen palkitut kuvat ja tuomariston perustelut.

Vuoden 2016 kuvajournalistiksi valittiin Helsingin Sanomien valokuvaaja Markus Jokela, joka voitti saman tittelin myös viime vuonna. Tuomaristo perusteli valintaa toteamalla muun muassa, että Jokelan kuvissa on huumoria, mutta myös kunnioitusta kuvattavia kohtaan.

”Kaikkia kuvia yhdistää ajatus ihmisestä ja siitä, mitä ihminen on. Kuvat ovat raakoja ja rehellisiä, toisaalta universaaleja. Olemme kaikki samanlaisia”, tuomaristo toteaa perusteluissaan.

Jokela on voittanut pitkän uransa aikana useita kotimaisia ja ulkomaisia kuvapalkintoja. Palkinnoilla on edelleen merkitystä.

”Sitä huomaa, että on tehnyt vuoden mittaan ainakin jotain kunnollista, kun suuri osa työstä on haastateltujen pönötysten taltiointia ja toimituksessa ennakkoon päätettyjen totuuksien kuvittamista”, Jokela sanoo.

Hän sanoo olevansa suoraviivainen kuvaaja ja havainnoitsija – kun se on mahdollista.

”Ja tavallisten arkipäiväisten asioiden kuvaaja. Ehkä nämä kuvat ovat vähän siihen suuntaan.”

Jokela voisi ikänsä puolesta jättää päivätyönsä Helsingin Sanomissa.

”Omien projektien tekeminen on tietysti aina mielessä. Työn ohessa se on aika haasteellista, mutta toisaalta tässä Hesarin työssä on hetkensä. En ihan vielä ole malttanut lähteä.”


Kilpailuun osallistui 95 kuvaajaa yhteensä 1 950:llä työllä. Kilpailun kuvasadosta löytyy tarinoita ympäri maailman, mutta yksi motiivi yhdistää – miten kuvata ihminen kunnioittavasti.

”Voittajakuvat edustavat suomalaisen kuvajournalismin huippua. Palkitut valokuvaajat toimivat monipuolisesti dokumentaarisen valokuvan laajalla työkentällä. Kilpailussa menestyneet kuvat ovat osoitus ammattimaisen kuvajournalismin tarpeesta saturoituneessa mediassa”, toteaa Suomen kuvajournalistit ry:n puheenjohtaja Miikka Pirinen.

 

Vuoden lehtikuvan 2016 otti helsinkiläinen freelancekuvaaja Akseli Valmunen, jonka kuvat koirankloonauksesta tekivät tuomaristoon vaikutuksen.

”Se on vahva, ikoninen kuva luonnollisesta olennosta epäluonnollisessa ympäristössä. Kuva näyttää meille, mitä ihminen on valinnut osakseen tässä maailmassa”, tuomaristo perustelee Vuoden lehtikuvaa, jossa on eteläkorealaisessa kloonauslaboratoriossa vastasyntynyt koiranpentu.

Valmunen voitti kloonauskuvillaan myös Kuvareportaasi 2016 -sarjan.

”Tällaisten palkintojen saaminen tuntuu siltä, että se kelpaa, mitä tekee – saa ikään kuin luvan olla sellainen tekijä kuin on”, Akseli Valmunen sanoo.

Valmunen kertoo, että kuvat asettuvat kertojan rooliin, ei tuomitsevaan, muttei myöskään puolueelliseen.

”Kuvat antavat katsojalle tilaa ja sijaa tulkita. Sitä kautta kuvat nousevat merkittäväksi, kun katsoja on itse saanut päättää, mitä ajatusta kuvissa haluaa edustaa.”

”En ajattele, että kuvillani olisi aina jokin keskeinen teema, mutta olen kiinnostunut aiheista, jotka puhuttelevat yhteiskunnallisesti niin täällä kuin globaalisti. Pyrkimykseni ei ole kertoa vastauksia kuvillani, vaan pikemminkin kannustaa unelmoimaan kuvissa.”

Yleisön suosikiksi nousi palkittu kuvaaja Meeri Koutaniemi, joka keräsi yhteensä 913 ääntä. Kaikkiaan ääniä annettiin 2 091 kappaletta. Koutaniemi voitti Vuoden lehtikuvat -nimella aiemmin tunnetun kisan vuonna 2013.

Kilpailun tuomariston muodostivat elokuva- ja teatteriohjaaja Mika Ronkainen, tutkija ja kirjailija Hanna Weselius, valokuvaaja Liis Treiman, kuraattori Rebecca Simons ja kuvatoimittaja Mikko Takkunen, joka toiminut myös kansainvälisesti arvostetun World Press Photo -kilpailun tuomaristossa.

Voittajatyöt ovat esillä Sanomatalon Mediatorilla Helsingissä 13.–26.3.2017.

Edit 7.3. klo 22:00: Korjattu Kuvaesseen kuvatekstin vuosiluku 2017. Oikea luku on 1917.


Lue lisää: 

Huomaamaton. Lähiöidylli, Filippiinit, Palestiina ja työ puhelinmyyjänä tekivät Akseli Valmusesta valokuvaajan.

Rehellinen itselleen. Riina Rinne haluaa valita, mikä on riittävä aika paneutua kuhunkin tarinaan.

 



8 2018
Arkisto

Kollegojen kuteet

Kuusi media-alan ammattilaista näyttää ja kertoo, miten he pukeutuvat töihin. Kerro sinäkin Twitterissä hashtagilla #paallakoska.

Kansalaiset mukaan. ”Toivon, että suuri yleisö antaisi henkistä tukea työlle, jossa moniarvoista viestintää pidetään yllä”, sanoo Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

Maalitus on koko yhteiskunnan asia

Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään parhaillaan syytteitä toimittajiin ja mediaan kohdistuneista rikoksista. Haitalliseen vaikuttamiseen voisi puuttua terävämmin.

En minä, vaan tämä ammatti

Vihapuheen ilmiöllistäminen auttaa, kun toimittaja on verkkoraivon kohteena, sanoo itsekin solvatuksi joutunut Suvi-Tuulia Nykänen.

Myllytys koettelee sananvapautta

Toimituksien supistukset ja ulkopuolinen painostus leimaavat journalistien arkea, kirjoittaa päätoimittaja Markku Lappalainen.

Pieni kohu-opas

”Kohujournalismissa media itse määrittelee asian kohuksi ja etäännyttää näin itsensä vastuusta kytkeä aihe tosimaailman tapahtumiin”, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Palkittua uutistyötä. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala saivat yhdessä STT:n työryhmän kanssa Bonnier-palkinnon seksuaalista häirintää ja ahdistelua käsittelevistä jutuistaan. Palkintoraati kiitteli tekijöitä huolellisesta, sinnikkäästä ja rohkeasta uutistyöstä.

Hiljaista sympatiaa

Psyykkisen järkytyksen kokeneen haastattelussa on hyvä osata kuunnella. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala kohtasivat naisia, jotka olivat koululaisina joutuneet opettajan seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi.

Myy, opasta ja ole uskottava

Verkossa yleisö tarvitsee perusteluita ja kädestä pitämistä – ja toimittaja rohkeutta etsiä omaa ääntään, sanoo verkkokerronnasta kirjan tehnyt Terhi Upola.

Slutspurt i juni. För en förlagsredaktör är sommaren en intensiv period. Alla böcker som ska ut till höstens bokmässor måste gå i tryck senast under juni. ”Innan boken går i tryck kan man vara lite hysterisk och dubbelkolla att allt är okej. Sedan tar man det lugnt tills den ska recenseras”, säger Myrika Ekbom.

Hängmattan hägrar också för förlagsredaktören

Alla texter som ska ges ut i bokform behöver redigeras av proffs. Den som försöker ta en genväg riskerar att boken blir full av stavfel och upprepningar.

Mielipide vastaan fakta

Kielteiseen valoon joutuneelle pitää antaa mahdollisuus samanaikaiseen kuulemiseen tai vastineeseen.

Täältä ja muualta. ”Kymmenkunta vuotta sitten matkat nähtiin lähinnä kustannuseränä, mutta viime vuosina olen käynyt ulkomailla  juttukeikoilla noin neljä kertaa vuodessa”, sanoo Keskisuomalaisen Janne Yläjoki. ”On sisäistetty, että uskottavaan ulkomaanjournalismiin tarvitaan muutakin kuin sitä, että kirjoitetaan neljän seinän sisällä.”

Oman näkökulman perässä

Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja Janne Yläjoki yrittää löytää aiheita, joita isot koneistot eivät käsittele. ”Meillä ei voi olla aamulla verkossa ihan samaa kuin mitä tv-uutisissa on toisteltu edellisenä iltana.”

Lisää rahaa, suojaa ja oikeuksia

Nykyinen hallitus ei ole ollut media-alalle erityisen hyvä, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Digi-alv:n alentaminen olisi tärkein parannus.

Vaikeudet ongelmissa?

Suurissa ongelmissa -ilmaus yleistyy julkisessa kielenkäytössä, myös journalistisissa teksteissä, kirjoittaa Vesa Heikkinen. ”Yhtäältä kyse on kieleen kuuluvasta sanojen merkitysten vähittäisestä muuttumisesta, toisaalta tälle ajalle ominaisesta tavasta tarkastella maailmanmenoa.”

Kesäkeikalla. Ensimmäinen kesä toimittajana on vienyt Tuuli Rantasaloa monenlaisille juttukeikoille. 4. kesäkuuta hän haastatteli Paiholassa, Pielisjoen rannalla kesäkahvilaa pitäviä 4H-yrittäjiä (oik.) Johanna Väänästä, Maria Mäkeä ja Salla Karhua.

Hankalinta on tiivistää oleellinen

Ensimmäisessä oman alan työpaikassaan Tuuli Rantasalo jännitti etukäteen, odotetaanko harjoittelijan olevan valmis toimittaja.

1918 – med respekt

”När uppmärksammandet av inbördeskriget 1918 sparkade igång i januari i år var jag skeptisk: skulle vi klara av detta efter all #suomi100-hype?” skriver Magnus Londen.

Onnellinen yrittäjä

Freelancetyössä vuorottelevat epävarmuus - ja ylityöllistyminen. ”Silloin on niin lopussa, että vain turkulaisesta kasvattajaseurasta hankittu rutiini pelastaa”, kirjoittaa Lauri Rotko.

Ikuisesti pahoillani, Paula

Epäkohtelias vastaus puhelinmyyjälle oli maksaa Manu Haapalaiselle Paula Koivuniemen haastattelun.

Puheenaiheita takomaan

Susanne Salmi aloittaa Ylioppilaslehden päätoimittajana elokuussa.

Itse kasvatettu. Leikkokukkien lisäksi Satu Koivisto kasvattaa siirtolapuutarhassaan ruokakasveja. ”Esimerkiksi oman kasvihuoneen kurkku on uskomattoman makea ja rapea verrattuna kaupan kurkkuun.”

Ruuan alkulähteillä

Päätoimittaja Satu Koivisto rentoutuu ruokakasvien kauneuden äärellä siirtolapuutarhassa.

Tosielämän toimittajadraama

Viime vuonna kuvattu Vuosi New York Timesin toimituksessa näyttää ja kuulostaa parhailta tv-draamoilta – eikä välty niiden kliseiltä, kirjoittaa Marja Honkonen

Bra start för Medielaget

I slutet av 2017 hade andelslaget 172 medlemmar vilket var nästan 100 fler än vad man räknat med.

Hangöseminariet i september

Ekonomijournalistik, frilansliv, riksdagsvalet i Sverige och yttrandefriheten i Ryssland är huvudteman på årets publicistseminarium i Hangö.

Poimuri

Mediasta sanottua.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta