Kun tietoa ei ole, spekuloidaan

JOURNALISTI
3.3.2017

Johanna Vehkoo

painokoneetseis@gmail.com

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Yle-selvitys voi tehdä kipeää, mutta on lopulta sen arvoista, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Amerikkalainen aikakauslehti Rolling Stone julkaisi vuonna 2014 pitkän jutun raiskauksista yliopistokampuksilla. Ongelma on todellinen ja vakava, mutta kävi ilmi, että lehti oli langennut vanhanaikaiseen: juttu oli liian hyvä ollakseen totta. Jutun päähenkilö oli sepittänyt tarinansa joukkoraiskauksesta. Jutulla oli erillinen faktantarkistaja, mutta valheet eivät jääneet hänenkään seulaansa.

Aivan aluksi lehti pyysi anteeksi. Sitten se pyysi Columbian journalismikoulun dekaania selvittämään, mikä kaikki journalistisessa prosessissa meni pieleen. Lehden lukijoista tuskin suurikaan joukko on lukenut kokonaan pilkuntarkkaa selvitystä, mutta sen julkaiseminen avoimesti verkossa oli paras tapa palauttaa heidän luottamuksensa.

Lehti itse kuvaa raporttia ”journalismiksi journalismin epäonnistumisesta”.

 

The New York Times tapaa palkata toimituksen ulkopuolelta public editorin. Yksi henkilö toimii tehtävässä muutaman vuoden kerrallaan ja siirtyy sitten muualle töihin. Näin hän voi säilyttää riippumattomuutensa. Public editor tarkastelee kriittisesti lehden julkaisemia, syystä tai toisesta kiistanalaisia juttuja. Hän sanoo suoraan, jos tulee siihen tulokseen, että lehti on rikkonut journalistista etiikkaa tai toiminut muuten väärin.

”En mene sinne hankkimaan ystäviä”, totesi viime vuonna tehtävään valittu Liz Spayd.

Myös The Guardianilla on samantyyppisellä mandaatilla toimiva readers’ editor.

Haaveilen siitä, että jokin suomalainen media perustaa tällaisen tehtävän elinaikanani.

 

Läpinäkyvyyden uskotaan lisäävän luotettavuutta myös BBC:ssä, jossa on teetetty lukuisia selvityksiä milloin minkäkin prosessin epäonnistumisesta tai jonkin aihepiirin uutisoinnista. Kun toimitaan julkisella rahalla, avoimet kritiikin käsittelyn tavat ovat erityisen tärkeitä.

Vuosina 2012 ja 2013 BBC möyri syvällä skandaalissa, jota moni piti yhtiön pahimpana. Pääjohtaja teetti monimutkaisesta vyyhdistä kaksi mittavaa ulkopuolisen tahon vetämää selvitystä. Toisessa tutkittiin päätöstä hyllyttää seksuaalirikolliseksi paljastunutta suosittua televisiojuontajaa Jimmy Savilea käsittelevä tutkivan journalismin ohjelma. Toinen taas käsitteli yleisesti BBC:n kulttuuria vuosikymmeninä, joina Savile oli tuttu näky yhtiön tiloissa. Hän hyökkäsi nuorten uhriensa kimppuun myös siellä.

 

Yleisradiosta ja riippumattoman, ulkopuolisen selvityksen tarpeesta on jauhettu niin pitkään, että lopulta yhtiön johto päätti sellaisen tilata. Vielä tammikuun lopussa hallituksen puheenjohtaja oli oudon varma, ettei moista tarvita.

Kun selvitys tehdään perinpohjaisesti – ja kun se kertoo myös siitä, mistä viime aikojen tapahtumissa oli todella kyse – se voi puhdistaa ilmapiiriä Ylessä ja antaa vastauksia kysymyksiin, joita niin yleläisillä, poliitikoilla kuin kansalaisilla on. Tämä voi tehdä kipeää, mutta on lopulta sen arvoista.

Ylellä on vihollisia monessa suunnassa. Peittelevää linjaa ovat kritisoineet myös julkisen palvelun vannoutuneet tukijat.

Selvityksen paras lopputulos olisi se, että journalismin läpinäkyvyyttä lisätään pysyvästi. Se on hyväksi todettu keino lujittaa luottamusta.



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta