Kun tietoa ei ole, spekuloidaan

JOURNALISTI
3.3.2017

Johanna Vehkoo

painokoneetseis@gmail.com

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Yle-selvitys voi tehdä kipeää, mutta on lopulta sen arvoista, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Amerikkalainen aikakauslehti Rolling Stone julkaisi vuonna 2014 pitkän jutun raiskauksista yliopistokampuksilla. Ongelma on todellinen ja vakava, mutta kävi ilmi, että lehti oli langennut vanhanaikaiseen: juttu oli liian hyvä ollakseen totta. Jutun päähenkilö oli sepittänyt tarinansa joukkoraiskauksesta. Jutulla oli erillinen faktantarkistaja, mutta valheet eivät jääneet hänenkään seulaansa.

Aivan aluksi lehti pyysi anteeksi. Sitten se pyysi Columbian journalismikoulun dekaania selvittämään, mikä kaikki journalistisessa prosessissa meni pieleen. Lehden lukijoista tuskin suurikaan joukko on lukenut kokonaan pilkuntarkkaa selvitystä, mutta sen julkaiseminen avoimesti verkossa oli paras tapa palauttaa heidän luottamuksensa.

Lehti itse kuvaa raporttia ”journalismiksi journalismin epäonnistumisesta”.

 

The New York Times tapaa palkata toimituksen ulkopuolelta public editorin. Yksi henkilö toimii tehtävässä muutaman vuoden kerrallaan ja siirtyy sitten muualle töihin. Näin hän voi säilyttää riippumattomuutensa. Public editor tarkastelee kriittisesti lehden julkaisemia, syystä tai toisesta kiistanalaisia juttuja. Hän sanoo suoraan, jos tulee siihen tulokseen, että lehti on rikkonut journalistista etiikkaa tai toiminut muuten väärin.

”En mene sinne hankkimaan ystäviä”, totesi viime vuonna tehtävään valittu Liz Spayd.

Myös The Guardianilla on samantyyppisellä mandaatilla toimiva readers’ editor.

Haaveilen siitä, että jokin suomalainen media perustaa tällaisen tehtävän elinaikanani.

 

Läpinäkyvyyden uskotaan lisäävän luotettavuutta myös BBC:ssä, jossa on teetetty lukuisia selvityksiä milloin minkäkin prosessin epäonnistumisesta tai jonkin aihepiirin uutisoinnista. Kun toimitaan julkisella rahalla, avoimet kritiikin käsittelyn tavat ovat erityisen tärkeitä.

Vuosina 2012 ja 2013 BBC möyri syvällä skandaalissa, jota moni piti yhtiön pahimpana. Pääjohtaja teetti monimutkaisesta vyyhdistä kaksi mittavaa ulkopuolisen tahon vetämää selvitystä. Toisessa tutkittiin päätöstä hyllyttää seksuaalirikolliseksi paljastunutta suosittua televisiojuontajaa Jimmy Savilea käsittelevä tutkivan journalismin ohjelma. Toinen taas käsitteli yleisesti BBC:n kulttuuria vuosikymmeninä, joina Savile oli tuttu näky yhtiön tiloissa. Hän hyökkäsi nuorten uhriensa kimppuun myös siellä.

 

Yleisradiosta ja riippumattoman, ulkopuolisen selvityksen tarpeesta on jauhettu niin pitkään, että lopulta yhtiön johto päätti sellaisen tilata. Vielä tammikuun lopussa hallituksen puheenjohtaja oli oudon varma, ettei moista tarvita.

Kun selvitys tehdään perinpohjaisesti – ja kun se kertoo myös siitä, mistä viime aikojen tapahtumissa oli todella kyse – se voi puhdistaa ilmapiiriä Ylessä ja antaa vastauksia kysymyksiin, joita niin yleläisillä, poliitikoilla kuin kansalaisilla on. Tämä voi tehdä kipeää, mutta on lopulta sen arvoista.

Ylellä on vihollisia monessa suunnassa. Peittelevää linjaa ovat kritisoineet myös julkisen palvelun vannoutuneet tukijat.

Selvityksen paras lopputulos olisi se, että journalismin läpinäkyvyyttä lisätään pysyvästi. Se on hyväksi todettu keino lujittaa luottamusta.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta