Hermolepokeikka

JOURNALISTI
3.3.2017

Lauri Rotko
lauri.rotko@gmail.com
Kirjoittaja on Heinolassa asuva freelancevalokuvaaja.

Kuvaus menee varmasti pieleen, jos keikalle menee pää ylimielisesti tyhjänä. Kokemuksia on siitäkin, kirjoittaa Journalistin uusi kolumnisti, freelancekuvaaja Lauri Rotko.

Jääkiekkopelin kuvaaminen on lomaa päivätyöstäni. Erityisen miellyttävän lätkämatsikeikasta tekee se, että en voi keskeyttää kuvaustilannetta. En voi pyytää pelaajia tekemään maalia uudestaan, koska tarkensin vahingossa laitapleksiin, tai tuulettamaan hitaammin, jotta ehdin sommitella kuvan paremmin. Yhtälö on raaka: revi tästä mitä irti lähtee. Toisekseen hommasta tekee riemastuttavan erilaista se, että minun ei tarvitse olla sosiaalinen yhdenkään hallissa peliä seuraavan kolmentuhannen ihmisen kanssa. Koko toimeksiannon voi hoitaa sanomatta sanaakaan.

Se valokuvaajan arki, josta olen lätkämatsissa lomalla, on ihmisiin tutustumista, kuuntelemista, ohjaamista, suostuttelua, käskemistä, pyytämistä, uudelleenpyytämistä, vieläkerranuudelleenpyytämistä, kuvattavan kunnioittamista ja toisaalta hänen tunteidensa unohtamista ja niiden hyväksikäyttöä.

Ihmiset ovat epävarmoja, kameraa pelkääviä otuksia. Poikkeuksia toki on, mutta suurin osa ihmisistä haluaa, että heitä ohjataan kuvaustilanteessa. He haluavat, että joku ottaa tämän epävarman ja hankalan tapahtuman haltuunsa ja ohjaa heidät sen läpi. Ei ole väliä, onko kyseessä ylikansallisen yrityksen toimitusjohtaja vai lukioikäinen teinipoika.

Haastavinta on saada kuvaan ihmisen elämästä jotain sellaista, mitä ei ole olemassa muualla kuin toimituksen briiffissä. Siinä leikissä erotellaan ammattilaiset amatööreistä, kun kaksi toisiinsa penseästi suhtautuvaa ihmistä pitää saada kuvassa näyttämään parhailta kavereilta. Miten olisi pieni halaus?

Keikalle valmistautuminen on tärkeää. Pitää miettiä, mitä haluaa, mikä toimii, miten voi käskeä toista ihmistä olemaan kuvassa. Ja mitä ei ainakaan halua hänen tekevän. Kuvaus menee varmasti pieleen, jos keikalle menee pää ylimielisesti tyhjänä. Kokemuksia on siitäkin. Kuvaustilanne vieraan ihmisen kanssa on aina niin hektinen, että ilman tavoitelistaa on lopputuloksena hikinen iltapäivä kuvankäsittelytalkoissa.

Työni on erittäin antoisaa ja palkitsevaa. En voisi kuvitella mitään mukavampaa ammattia. Kiitos kuitenkin teille kuvatoimittajat, kun välillä pyydätte lätkämatsiin keikalle. Ei tarvitse sopia mitään ennakkoon eikä suunnitella. Muistikortti tyhjäksi ja sarjatuliasento päälle.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta