Takasivu

JOURNALISTI
3.3.2017

Journalistin toimitus, teksti
Jari Peltonen, pilapiirros

Provokatiivisia huomioita.

Totuus vaihtoehtoisista faktoista

Suomi on ykkönen Toimittajat ilman rajoja -järjestön sanavapauslistauksessa. USA on sijalla 41.

Suomen sijoitusta voi pitää hyvänä saavutuksena, jopa pienenä ihmeenä, kun miettii mistä lähtökohdista huipulle on noustu.

Täytyy muistaa, että USA:n presidentin Donald Trumpin hallinnon lanseeraama ajatus ”vaihtoehtoisista faktoista” on perisuomalainen käytäntö – niin sanottu maan tapa – jota on menestyksekkäästi hyödynnetty myös muualla maailmassa.

Vaihtoehtoisten faktojen suomalaisena pioneerina voidaan pitää presidentti Urho ”Urkki” Kekkosta (1900 – 1986), joka opetti Suomen toimittajat kirjoittamaan hyvin luovasti – siis yli 40 vuotta ennen kuin koko termi vaihtoehtoiset faktat edes keksittiin.

Siis tähän tyyliin: jos Kekkosen terveys petti työmatkalla, hän kärsi vain vähäisestä matkaväsymyksestä. Jos Kekkonen liukastui jokeen, sitä ei edes tapahtunut, Neuvostoliitossa asuu onnellinen kansa ja niin edelleen.

Urkin poliittiset opetuslapset eivät kestä vertailua suurmestarinsa kanssa, mutta voi pitää pienenä ihmeenä sitä, jos Suomi edelleen pitää ykkössijansa sananvapauslistauksessa. Niin innokkaasti Suomen nykyinen poliittinen johto pyrkii maailman vapaimman median työtä häiritsemään.

Manu Marttinen

 

Isoveli auttaa

Ilta-Sanomat sai monen median – myös Journalistin – himoitseman haastattelun ja pääsi jututtamaan Suomen pääministeriä muun muassa hänen mediasuhteistaan.

Vaan mitä tekee IS saamallaan tilaisuudella: antaa Juha Sipilälle vapaan kanavan kuin Yle konsanaan ja uutisoi, että ”media yritti urkkia pääministerin terveystietoja”.

Päätoimittaja Tapio Sadeojan mukaan jutun tarkoituksena oli antaa Sipilälle puolustuksen puheenvuoro, koska media on kritisoinut Sipilää hyvin voimakkaasti.

Jutun kirjoittanut toimittaja Timo Haapala jyrähti, että Sipilän mediakritiikki on syytä ottaa vakavasti.

Hän on oikeassa: mediakritiikki on tosiaan otettava vakavasti. Onneksi Helsingin Sanomat oli kriittinen ja tarkisti Sipilän puheet.

Selvisi, että kukaan kukaan ei ole urkkinut yhtään mitään, vaan saanut kysymällä Trafista perustietoja Sipilän lentoluvasta.

Manu Marttinen

 

Lennu trendaa

Vaikka verkko haastaa perinteisen median, se on myös huikea mahdollisuus. Tämän todistaa amerikkalaisen The Daily Beastin toimittajan Kelly Weillin kuvatwiitti, joka nosti Suomen presidenttiparin Lennu-koiran globaaliksi viraali-ilmiöksi.

Jo samana päivänä hereillä oli STT:n Heikki Saukkomaa, joka twiittasi takaisin Weillille, että (vapaasti käännettynä) kiitos, minä otin ne kuvat. Pari päivää myöhemmin kansainväliseen brändi- ja liiketoimintapotentiaaliin heräsi myös STT, joka #lennu:tti englanniksi linkin kuvakauppaansa.

Saadaksemme aikaan lisää vastaavaa meidän pitää miettiä, mitä on #lennu-ilmiön takana. Keittiöpsykologi voisi vastata, että ihmisten tarve kuulla ja nähdä (vallanpitäjistä) vaihteeksi muuta kuin mitä Twitter on viime aikoina ollut pullollaan. Jotain, mistä muistaa, että kaiken taistelunkin välistä voi löytyä jotain, mille voi yli rajojen virnistää.

More, anyone?

Nina Erho



2 2020
Arkisto

Lakkoilisitko freelancerin oikeuksien puolesta?

”Jos lakkoon päädyttäisiin, työsuhteiset pyytäisivät freelancereilta solidaarisuutta. Freet eivät hyötyisi lakosta suoraan, mutta auttaisivat työsuhteisia kollegoja. Työsuhteinen – lakkoilisitko sinä freelancereiden oikeuksien puolesta”, kysyy Maria Pettersson pääkirjoituksessaan.

Kotimaisella mediakentällä käy kauppa

Mediayhtiöt ovat käyneet 2010-luvulla ahkerasti kauppaa. Helmikuussa Sanoma ilmoitti ostavansa Alman jäljellä olevat maakunta- ja paikallislehdet.

Olet vähän eettisempi kuin muut keskimäärin, Eero Hyvönen

Julkisen sanan neuvoston uusi puheenjohtaja on kannustava esimies, jolla oli ennen paljon mielipiteitä. Nyt hänellä on vain faktoja.

Markkinatalous tai solidaarisuus eivät ole luonnonlakeja, vaan valintoja

”Kaikkein ideologisin on aina väite, että kyse on faktoista eikä ideologiasta. Ihmisyhteisöjen tavat eivät ole mitään luonnonlakeja”, kirjoittaa Jussi Ahlroth

Finlandssvensk buskvegetation

Mediehusen i Svenskfinland har två alternativ, skiver Dan Lolax – vara relevanta eller tyna bort.

Ennemmin lähden lenkille kuin sahaan omaa jalkaani poikki

Lauri Rotkon saama työtarjous kertoo ajasta, jossa yhä useampi varsinkin lehdistölle työskentelevä free juoksee itseään hengiltä. ”Kurjistuminen on edennyt asteittain viimeiset viisitoista vuotta”, Rotko kirjoittaa kolumnissaan.

Medlemmarnas klara budskap avgörande i förhandlingarna

Finlands Journalistförbund stod på sig i sina krav om att semestrarna ska bibehållas och konkurrenskraftstimmarna (kiky-timmarna) ska slopas.

Toimittaja ei aina ole taivutuksen airut

Suosituksista tulee helposti museotavaraa, jos ne eivät lainkaan mukaudu kielenkäyttäjien todellisuuteen.

Mutta katsopas tuota hauvaa

Ensimmäisenä Pekka Virolaisen mieleen tullut small talk -lause ei välttämättä ollut paras.

Kiitos tuli, rahaa ei – sitten juristi puuttui peliin

”Journalistiliiton freelancereista vastaavan juristin toimenkuvaan kuuluu monenlaisiin kysymyksiin vastaaminen. Suurin osa niistä liittyy kuitenkin rahaan”, kirjoittaa Hannu Hallamaa.

Tv-kerronnan kehittäminen oli uran punainen lanka

Kuolleita: Toimittaja-ohjaaja Riika Nikkarinen 17. 11. 1969 Hyvinkää – 25. 1. 2020 Helsinki

Visade vägen till Pressklubben

Döda: Journalist Sture Magnus Gadd 04. 08. 1945 Helsingfors – 30. 01. 2020 Helsingfors

Yksi jakelukerta päivässä kelpaisi monelle

Mediataloja närästävät Postin jatkuvat hinnankorotukset.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta