Takasivu

JOURNALISTI
3.3.2017

Journalistin toimitus, teksti
Jari Peltonen, pilapiirros

Provokatiivisia huomioita.

Totuus vaihtoehtoisista faktoista

Suomi on ykkönen Toimittajat ilman rajoja -järjestön sanavapauslistauksessa. USA on sijalla 41.

Suomen sijoitusta voi pitää hyvänä saavutuksena, jopa pienenä ihmeenä, kun miettii mistä lähtökohdista huipulle on noustu.

Täytyy muistaa, että USA:n presidentin Donald Trumpin hallinnon lanseeraama ajatus ”vaihtoehtoisista faktoista” on perisuomalainen käytäntö – niin sanottu maan tapa – jota on menestyksekkäästi hyödynnetty myös muualla maailmassa.

Vaihtoehtoisten faktojen suomalaisena pioneerina voidaan pitää presidentti Urho ”Urkki” Kekkosta (1900 – 1986), joka opetti Suomen toimittajat kirjoittamaan hyvin luovasti – siis yli 40 vuotta ennen kuin koko termi vaihtoehtoiset faktat edes keksittiin.

Siis tähän tyyliin: jos Kekkosen terveys petti työmatkalla, hän kärsi vain vähäisestä matkaväsymyksestä. Jos Kekkonen liukastui jokeen, sitä ei edes tapahtunut, Neuvostoliitossa asuu onnellinen kansa ja niin edelleen.

Urkin poliittiset opetuslapset eivät kestä vertailua suurmestarinsa kanssa, mutta voi pitää pienenä ihmeenä sitä, jos Suomi edelleen pitää ykkössijansa sananvapauslistauksessa. Niin innokkaasti Suomen nykyinen poliittinen johto pyrkii maailman vapaimman median työtä häiritsemään.

Manu Marttinen

 

Isoveli auttaa

Ilta-Sanomat sai monen median – myös Journalistin – himoitseman haastattelun ja pääsi jututtamaan Suomen pääministeriä muun muassa hänen mediasuhteistaan.

Vaan mitä tekee IS saamallaan tilaisuudella: antaa Juha Sipilälle vapaan kanavan kuin Yle konsanaan ja uutisoi, että ”media yritti urkkia pääministerin terveystietoja”.

Päätoimittaja Tapio Sadeojan mukaan jutun tarkoituksena oli antaa Sipilälle puolustuksen puheenvuoro, koska media on kritisoinut Sipilää hyvin voimakkaasti.

Jutun kirjoittanut toimittaja Timo Haapala jyrähti, että Sipilän mediakritiikki on syytä ottaa vakavasti.

Hän on oikeassa: mediakritiikki on tosiaan otettava vakavasti. Onneksi Helsingin Sanomat oli kriittinen ja tarkisti Sipilän puheet.

Selvisi, että kukaan kukaan ei ole urkkinut yhtään mitään, vaan saanut kysymällä Trafista perustietoja Sipilän lentoluvasta.

Manu Marttinen

 

Lennu trendaa

Vaikka verkko haastaa perinteisen median, se on myös huikea mahdollisuus. Tämän todistaa amerikkalaisen The Daily Beastin toimittajan Kelly Weillin kuvatwiitti, joka nosti Suomen presidenttiparin Lennu-koiran globaaliksi viraali-ilmiöksi.

Jo samana päivänä hereillä oli STT:n Heikki Saukkomaa, joka twiittasi takaisin Weillille, että (vapaasti käännettynä) kiitos, minä otin ne kuvat. Pari päivää myöhemmin kansainväliseen brändi- ja liiketoimintapotentiaaliin heräsi myös STT, joka #lennu:tti englanniksi linkin kuvakauppaansa.

Saadaksemme aikaan lisää vastaavaa meidän pitää miettiä, mitä on #lennu-ilmiön takana. Keittiöpsykologi voisi vastata, että ihmisten tarve kuulla ja nähdä (vallanpitäjistä) vaihteeksi muuta kuin mitä Twitter on viime aikoina ollut pullollaan. Jotain, mistä muistaa, että kaiken taistelunkin välistä voi löytyä jotain, mille voi yli rajojen virnistää.

More, anyone?

Nina Erho



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta