Takasivu

JOURNALISTI
3.3.2017

Journalistin toimitus, teksti
Jari Peltonen, pilapiirros

Provokatiivisia huomioita.

Totuus vaihtoehtoisista faktoista

Suomi on ykkönen Toimittajat ilman rajoja -järjestön sanavapauslistauksessa. USA on sijalla 41.

Suomen sijoitusta voi pitää hyvänä saavutuksena, jopa pienenä ihmeenä, kun miettii mistä lähtökohdista huipulle on noustu.

Täytyy muistaa, että USA:n presidentin Donald Trumpin hallinnon lanseeraama ajatus ”vaihtoehtoisista faktoista” on perisuomalainen käytäntö – niin sanottu maan tapa – jota on menestyksekkäästi hyödynnetty myös muualla maailmassa.

Vaihtoehtoisten faktojen suomalaisena pioneerina voidaan pitää presidentti Urho ”Urkki” Kekkosta (1900 – 1986), joka opetti Suomen toimittajat kirjoittamaan hyvin luovasti – siis yli 40 vuotta ennen kuin koko termi vaihtoehtoiset faktat edes keksittiin.

Siis tähän tyyliin: jos Kekkosen terveys petti työmatkalla, hän kärsi vain vähäisestä matkaväsymyksestä. Jos Kekkonen liukastui jokeen, sitä ei edes tapahtunut, Neuvostoliitossa asuu onnellinen kansa ja niin edelleen.

Urkin poliittiset opetuslapset eivät kestä vertailua suurmestarinsa kanssa, mutta voi pitää pienenä ihmeenä sitä, jos Suomi edelleen pitää ykkössijansa sananvapauslistauksessa. Niin innokkaasti Suomen nykyinen poliittinen johto pyrkii maailman vapaimman median työtä häiritsemään.

Manu Marttinen

 

Isoveli auttaa

Ilta-Sanomat sai monen median – myös Journalistin – himoitseman haastattelun ja pääsi jututtamaan Suomen pääministeriä muun muassa hänen mediasuhteistaan.

Vaan mitä tekee IS saamallaan tilaisuudella: antaa Juha Sipilälle vapaan kanavan kuin Yle konsanaan ja uutisoi, että ”media yritti urkkia pääministerin terveystietoja”.

Päätoimittaja Tapio Sadeojan mukaan jutun tarkoituksena oli antaa Sipilälle puolustuksen puheenvuoro, koska media on kritisoinut Sipilää hyvin voimakkaasti.

Jutun kirjoittanut toimittaja Timo Haapala jyrähti, että Sipilän mediakritiikki on syytä ottaa vakavasti.

Hän on oikeassa: mediakritiikki on tosiaan otettava vakavasti. Onneksi Helsingin Sanomat oli kriittinen ja tarkisti Sipilän puheet.

Selvisi, että kukaan kukaan ei ole urkkinut yhtään mitään, vaan saanut kysymällä Trafista perustietoja Sipilän lentoluvasta.

Manu Marttinen

 

Lennu trendaa

Vaikka verkko haastaa perinteisen median, se on myös huikea mahdollisuus. Tämän todistaa amerikkalaisen The Daily Beastin toimittajan Kelly Weillin kuvatwiitti, joka nosti Suomen presidenttiparin Lennu-koiran globaaliksi viraali-ilmiöksi.

Jo samana päivänä hereillä oli STT:n Heikki Saukkomaa, joka twiittasi takaisin Weillille, että (vapaasti käännettynä) kiitos, minä otin ne kuvat. Pari päivää myöhemmin kansainväliseen brändi- ja liiketoimintapotentiaaliin heräsi myös STT, joka #lennu:tti englanniksi linkin kuvakauppaansa.

Saadaksemme aikaan lisää vastaavaa meidän pitää miettiä, mitä on #lennu-ilmiön takana. Keittiöpsykologi voisi vastata, että ihmisten tarve kuulla ja nähdä (vallanpitäjistä) vaihteeksi muuta kuin mitä Twitter on viime aikoina ollut pullollaan. Jotain, mistä muistaa, että kaiken taistelunkin välistä voi löytyä jotain, mille voi yli rajojen virnistää.

More, anyone?

Nina Erho



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta