Tarpeeton kiire

JOURNALISTI
10.2.2017

Markku Lappalainen

markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Yleisradion johto panee kohtuuttoman kovalla kiireellä toimeksi yhtiön toiminnalle asetettuja tavoitteita. Aikaa tarvittavien säätöjen tekoon on puolenkymmentä vuotta, mutta Yle on aloittanut jo nyt henkilöstön merkittävään vähentämiseen tähtäävän leikkausten sarjan.

Viime vuoden puolella alkaneissa Ylen tuotannon ja designin yt-neuvotteluissa tavoiteltiin 145 henkilön irtisanomista. Neuvottelujen tuloksena määrä pieneni: irtisanottavia on 63, eläkejärjestelyillä lähtee 35 ja toisiin tehtäviin siirtyy 17 henkilöä.

Näitä leikkauksia ei ehditty julkistaa ennen kuin Yle tiedotti uusista, nyt aluetoiminnan tekniseen työhön liittyvistä yt-neuvotteluista. Sitten tuli tieto Ylen julkaisuyksikön yt-kutsusta. Uhan alla on kymmeniä työpaikkoja. Eikä tämä tähänkään lopu, toteaa toimitusjohtaja Lauri Kivinen Journalistille antamassaan haastattelussa.

Kivinen vetoaa Ylen toimintaa linjanneen parlamentaarisen työryhmän velvoitteisiin. Moni on tulkinnut Arto Satosen (kok.) johtaman kansanedustajien työryhmän Yle-mietintöä toisin. Muun muassa Eero Heinäluoma (sd.) totesi joulukuussa Journalistiliiton valtuuston kokouksessa, että suuret irtisanomiset tulivat hänelle – ”ja uskoakseni koko Yle-työryhmälle” – yllätyksenä.

Eräs Satosen työryhmän keskeisistä linjauksista on velvoite lisätä vuoteen 2022 mennessä kolmanneksella ohjelmahankintoja ja ulkopuolisten yhtiöiden tuotantopalveluja. Tämä tavoite toteutuisi myös sellaisella aikataululla, joka mahdollistaisi joustavammat henkilöstöjärjestelyt. Ylen pitäisi sitoutua turvaamaan osaavien ammattilaistensa siirtymistä uusiin asemiin alan työmarkkinoilla sen sijaan, että heidät vain pikavauhdilla irtisanotaan.

Satosen työryhmä on kirjannut hankinnan ehdoksi muun muassa sen, että Ylen tilaamissa tuotannoissa noudatetaan lakiin ja työehtosopimuksiin kirjattuja reiluja periaatteita. Tätä Radio- ja televisiotoimittajien liitto RTTL ja Ylen ohjelmatyöntekijät YOT ovat omissa kannanotoissaan perustellusti korostaneet: ostot pitää kohdentaa vastuullisesti toimiville tuotantoyhtiöille.

Ylen johto tavoittelee toimintamallia, jossa painopiste siirtyy pois omasta ohjelmatuotannosta. Kun haetaan uusia toimintatapoja ja monimuotoisuutta sekä sisältöön että tuotantoon, se pitää tehdä tavalla, joka ottaa huomioon myös järjestelyjen kohteena olevan henkilöstön tarpeet.

Mainosraha liikkuu taas

Mediamainonta kasvaa. Ainakin siltä näyttää Kantar TNS:n tuoreen raportin mukaan. Viime vuonna mediamainonnassa käytettiin 1 168 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuoteen on 0,9 prosenttia.

Kasvu oli voimakkainta sähköisessä mediassa. Sanomalehdissä mediamainonnan euroja pyöri yhä vähemmän. Taantuva kehitys on tosin hidastunut.

Televisiomainonnan taso on pysynyt entisellään. Verkossa kasvua on tapahtunut erityisesti mobiilimainonnassa.

Painetun sanomalehden osuus mainoskakusta on laskevasta kehityksestä huolimatta 29 prosenttia. Kun mukaan luetaan myös aikakaus-, kaupunki- ja noutolehdet, printtimedian osuus on 40 prosenttia. Verkkomedia saa 28 ja televisio 22 prosenttia mainonnan euroista.

Myönteisten signaalien vahvistuminen riippuu siitä, kuinka Suomen talous kehittyy.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta