Tarpeeton kiire

Pääkirjoitus.
JOURNALISTI
10.2.2017

Markku Lappalainen

markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Yleisradion johto panee kohtuuttoman kovalla kiireellä toimeksi yhtiön toiminnalle asetettuja tavoitteita. Aikaa tarvittavien säätöjen tekoon on puolenkymmentä vuotta, mutta Yle on aloittanut jo nyt henkilöstön merkittävään vähentämiseen tähtäävän leikkausten sarjan.

Viime vuoden puolella alkaneissa Ylen tuotannon ja designin yt-neuvotteluissa tavoiteltiin 145 henkilön irtisanomista. Neuvottelujen tuloksena määrä pieneni: irtisanottavia on 63, eläkejärjestelyillä lähtee 35 ja toisiin tehtäviin siirtyy 17 henkilöä.

Näitä leikkauksia ei ehditty julkistaa ennen kuin Yle tiedotti uusista, nyt aluetoiminnan tekniseen työhön liittyvistä yt-neuvotteluista. Sitten tuli tieto Ylen julkaisuyksikön yt-kutsusta. Uhan alla on kymmeniä työpaikkoja. Eikä tämä tähänkään lopu, toteaa toimitusjohtaja Lauri Kivinen Journalistille antamassaan haastattelussa.

Kivinen vetoaa Ylen toimintaa linjanneen parlamentaarisen työryhmän velvoitteisiin. Moni on tulkinnut Arto Satosen (kok.) johtaman kansanedustajien työryhmän Yle-mietintöä toisin. Muun muassa Eero Heinäluoma (sd.) totesi joulukuussa Journalistiliiton valtuuston kokouksessa, että suuret irtisanomiset tulivat hänelle – ”ja uskoakseni koko Yle-työryhmälle” – yllätyksenä.

Eräs Satosen työryhmän keskeisistä linjauksista on velvoite lisätä vuoteen 2022 mennessä kolmanneksella ohjelmahankintoja ja ulkopuolisten yhtiöiden tuotantopalveluja. Tämä tavoite toteutuisi myös sellaisella aikataululla, joka mahdollistaisi joustavammat henkilöstöjärjestelyt. Ylen pitäisi sitoutua turvaamaan osaavien ammattilaistensa siirtymistä uusiin asemiin alan työmarkkinoilla sen sijaan, että heidät vain pikavauhdilla irtisanotaan.

Satosen työryhmä on kirjannut hankinnan ehdoksi muun muassa sen, että Ylen tilaamissa tuotannoissa noudatetaan lakiin ja työehtosopimuksiin kirjattuja reiluja periaatteita. Tätä Radio- ja televisiotoimittajien liitto RTTL ja Ylen ohjelmatyöntekijät YOT ovat omissa kannanotoissaan perustellusti korostaneet: ostot pitää kohdentaa vastuullisesti toimiville tuotantoyhtiöille.

Ylen johto tavoittelee toimintamallia, jossa painopiste siirtyy pois omasta ohjelmatuotannosta. Kun haetaan uusia toimintatapoja ja monimuotoisuutta sekä sisältöön että tuotantoon, se pitää tehdä tavalla, joka ottaa huomioon myös järjestelyjen kohteena olevan henkilöstön tarpeet.

Mainosraha liikkuu taas

Mediamainonta kasvaa. Ainakin siltä näyttää Kantar TNS:n tuoreen raportin mukaan. Viime vuonna mediamainonnassa käytettiin 1 168 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuoteen on 0,9 prosenttia.

Kasvu oli voimakkainta sähköisessä mediassa. Sanomalehdissä mediamainonnan euroja pyöri yhä vähemmän. Taantuva kehitys on tosin hidastunut.

Televisiomainonnan taso on pysynyt entisellään. Verkossa kasvua on tapahtunut erityisesti mobiilimainonnassa.

Painetun sanomalehden osuus mainoskakusta on laskevasta kehityksestä huolimatta 29 prosenttia. Kun mukaan luetaan myös aikakaus-, kaupunki- ja noutolehdet, printtimedian osuus on 40 prosenttia. Verkkomedia saa 28 ja televisio 22 prosenttia mainonnan euroista.

Myönteisten signaalien vahvistuminen riippuu siitä, kuinka Suomen talous kehittyy.



14 2018
Arkisto

Synkkä salaisuus

Toimittaja Ari Lahdenmäki on kirjoittanut lukuisia juttuja etiikasta ja naisten oikeuksista. Marraskuussa hän sai kaksi tuomiota seksuaalirikoksista. Journalisti haastatteli kahtatoista naista, jotka kertovat lisää Lahdenmäen pimeästä puolesta.

Akateeminen iltapäivälehtimies

Pasi Kivioja ennustaa väitöskirjassaan painettujen iltapäivälehtien loppua.

Villille tv-alalle toivotaan tes-suitsia

Elokuva- ja tv-alan työehtosopimuksesta halutaan yleissitova. Journalistiliitto toivoo päätöksen kohentavan alan palkkatasoa.

Utu-uutiset sumentavat todellisuuden

Uutiset kauppakeskuksen vaikeuksista tai alhaisen syntyvyyden aiheuttamasta huoltosuhdehuolesta eivät ole valheita. Silti ne vääristävät asioiden mittakaavan valeuutisille ominaiseen tapaan, kirjoittaa Janne Saarikivi.

Stor i truten. Mikael Sjövall är tillbaka i rollen som journalist och uppskattar möjligheten att ställa också de obekväma frågorna. ”Jag har alltid haft svårt att arbeta med tillrättalagd information där man på skyler över obekväma saker och bäddar in sanningen i begreppsliga rökridåer.”

En reporter som skyr rökridåer

Propagandabranschen kändes som en tvångströja för Mikael Sjövall. Som journalist får han ställa de besvärliga frågorna och berätta sanningen utan att bädda in den.

Vaikuttajasta vuorovaikuttajaksi

Yle tavoittelee tiiviimpää yleisösuhdetta sallimalla uutisten kommentoinnin. Suunnitelmissa on, että toimittajat käyttävät jatkossa osan työajastaan yleisön kanssa keskusteluun. Kyse voi olla uutistyön murroksesta, jossa toimittajien ammatti-identiteettiä määritellään uudelleen.

Toimittaja Tapio Mainio (oik.) työskentelee eläkeläisenä yhtä paljon kuin päivätyössä Helsingin Sanomissa. Nyt toimeksiantajia on useita. Yksi niistä on Kauppalehti, johon hän haastatteli metsänomistaja Jorma Seppästä Suomussalmella.

Samalla viivalla

Moni toimittaja jatkaa työntekoa eläkkeelle jäätyään. Töitä tekemällä voi päästä samaan ansiotasoon kuin aktiiviuran aikana.

Valokuvan puolustaja. Marina Ekroos perusti startupin suojellakseen valokuvakulttuuria, mutta ei ehdi itse enää juurikaan kuvata.

Oikeutta valokuville

Valokuvaaja Marina Ekroos haluaa pelastaa maailman huonosti rajatuilta valokuvilta.

Av kärlek till värvet

I Sverige visar en utredning att mediehusen de senaste åren kraftigt har dumpat frilansarnas arvoden. Något stort engagemang från dem som har fasta jobb har veterligen inte hörts av, skriver Jeannette Björkvist.

Raimo Tyykiluodon on 12 diktaattoria -sarjaa tehdessään pitänyt miettiä, miten kertoa diktaattorien teoista sekä aiheen vaatimalla vakavuudella että koukuttaen kuuntelijat. ”Kaikkea ei pidä kertoa paasaten sormi pystyssä, vaan kuuntelijalle pitää antaa mahdollisuus oivaltaa. Silloin asiat jäävät parhaiten mieleen.”

Sairaan kiinnostavat diktaattorit

Raimo Tyykiluoto mietti aloittaessaan 12 diktaattoria -radiosarjan tekemistä, miten kertoa julmuuksista pröystäilemättä. ”Sarjassa on myös tragikoomisuutta, joka tekee siitä kuunneltavan”, hän kertoo.

Vaarallinen suhde

Kriitikot usein tuntevat oman taiteenlajinsa tekijöitä. Milloin suhde on liian läheinen?

Koska Anni Kuittisen kansantanssiryhmän Motoran Pelmakat jäsenet asuvat eri paikkakunnilla ryhmä harjoittelee vain kerran kuussa. Intensiivisinä tanssiviikonloppuina harjoitustunteja kertyy yhteensä 10 – 14.

Ylpeästi kansantanssija

Anni Kuittinen haluaa murtaa kansantanssia koskevia ennakkoluuloja.

Nopea paluu journalistiksi

Sanna Keskinen, 44, aloittaa tammikuussa Kainuun Sanomien päätoimittajana.

Mediakunta hallituksen tärkein onnistuminen

Journalistiliitto saa joulukuussa uuden valtuuston ja hallituksen. Journalisti selvitti, missä nykyinen hallitus on mielestään onnistunut ja missä jäi parantamisen varaa.

Lapsuuden loppu

Kolmas kerta voisi sanoa toden, mutta sitä toimittaja Simo Ahtee ei uskalla Don Rosan haastattelussa yrittää.

Kieli, alkeet

Se että ihmiset käyttävät vapaamuotoisessa ilmaisussaan englanninkielisiä sanoja ja puhekielisiä muotoja, ei ole kielen rappiota. Se on tavallista kielellistä vaihtelua, kielen rikkautta, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Karhea kirja rikostoimittamisesta

Mielenkiintoisinta Oikeustoimittajien 30-vuotisjuhlakirjassa, Etusivun rikoksissa on juttuprosessien avaaminen ja toimittajan työhön liittyvät inhimilliset yksityiskohdat, kirjoittaa Marja Honkonen.

Höga inkomster med två roller

Personer som både är vd och chefredaktör, så kallade publishers, ligger på topp när man jämför förvärvsinkomsterna 2017 bland mediecheferna i Svenskfinland.

Othman fortsätter skriva

I veckan firades Henrik ”Otis” Othmans sista arbetsdag på Österbottens Tidning (ÖT). Othman hann jobba på ÖT, tidigare Jakobstads Tidning, i nästan 40 år. Han kommer som pensionär att titulera sig publicist.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta