Sääntöjen hengessä

Journalistin ohje 1

JO1: Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.

JOURNALISTI
10.2.2017

Manu Marttinen, teksti,
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Voiko turhautunut työntekijä tehdä JSN-kantelun omasta työnantajastaan?

Eräs toimittaja kertoi olevansa syvästi pettynyt oman työnantajansa julkaisupäätökseen. Toimituksen johto ei suostunut julkaisemaan hänen kirjoituksiaan sellaisenaan, vaan vaati niihin niin isoja muutoksia, että toimittaja ei enää halunnut antaa juttuja julkaistavaksi lainkaan.

Toimittaja purki tuntojaan joukolle kollegoita. Hän oli sitä mieltä, että työnantaja rajoittaa hänen sananvapauttaan ja pohti kantelun tekemistä Julkisen sanan neuvostoon oman työnantajansa toiminnasta.

Kantelun perusteluksi hän mietti Journalistin ohjetta numero 1, jonka mukaan journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Paikalla olleet kollegat eivät kanteluun kannustaneet eikä toimittaja kantelua tehnyt, mutta idea on silti mielenkiintoinen.

JSN:n ohjeissa kantelun tekemistä omasta työnantajasta ei ole erikseen kielletty. Puheenjohtaja Elina Grundström muistuttaa, että JSN on yleensä tehnyt Journalistin ohjeiden tulkintaa koskevia ratkaisuja vain julkaistuista jutuista. Hän ei silti sulje kantelun tekemistä kokonaan pois.

”Voisi teoreettisesti ottaen ajatella, että tuo voisi olla sitä meidän toista asiaryhmäämme eli sananvapauteen liittyvän lausuman pyytämistä. Terrafame-vyyhtiin liittyvien kantelujen yhteydessä tätäkin asiaa selvitetään”, Grundström sanoo.

 

Moni toimittaja on urallaan törmännyt tilanteeseen, jossa ”vellihousupäätoimittaja” jättää julkaisematta kovan uutisen, jonka eteen toimittaja on tehnyt paljon töitä. Monella on myös kokemusta siitä, että jutusta jätetään keskeisiä nimiä pois tai poistetaan oleellisia tietoja, jolloin jutun luonne muuttuu oleellisesti. Päätoimittajalla on viime kädessä valta ja vastuu julkaisupäätöksistä.

Tällaisessa tilanteessa toimittaja harkitsee turhautuneena vaihtoehtojaan: unohtaako koko asia, vaihtaako työpaikkaa vai voisiko tiedot vuotaa kollegan kautta kilpailevaan toimitukseen?

Moni lähtee vähin äänin, toisinaan tapaukset nousevat julkisuuteen, kuten Ylen Sipilä-kohun jälkimainingeissa kävi. Toimittajat Jussi Eronen ja Salla Vuorikoski päättivät irtisanoutua Yleisradiosta ja kertoivat lähdön yhdeksi syyksi juuri sananvapauden rajoittamisen.

 

Kantelu omasta työnantajasta on tuskin järkevä toimenpide työsuhteen jatkon kannalta. Journalistiliiton lakimies Sanna Nikula muistuttaa, että työehtosopimuksen mukaan toimituksellisen henkilökunnan tulee noudattaa kustantajan määrittelemää linjaa, jonka on oltava riittävän selvästi ja kirjallisesti määritelty.

Työntekijän on myös noudatet-tava työsopimuslakiin kirjattua lojaliteettivelvoitetta, jonka mukaan työntekijän on vältettävä toimintaa, joka saattaisi aiheuttaa työnantajalle vahinkoa.

JSN-kantelu voi olla sellainen toimenpide. Laki tai työehtosopimus eivät kantelun tekemistä kuitenkaan estä.

Työntekijällä on oikeus mielipiteensä ilmaisuun muussa kuin omassa tiedotusvälineessään. Nikula muistuttaa, että toimittaja voi pyrkiä julkaisemaan tietonsa esimerkiksi kirjana, kunhan on tarjonnut tietoja julkaistavaksi ensin omalle työnantajalleen.

 

Näin toimivat esimerkiksi Helsingin Sanomien politiikan toimittajat aikanaan. He tarjosivat poliitikoista kertovia kriittisiä juttuja julkaistavaksi lehteen, mutta toimituksen johto torppasi aiheet.

Turhautuneet toimittajat tekivät työnantajaltaan salaa kirjan Tamminiemen pesänjakajat (Lehtimiehet 1981) – alansa klassikon, joka muutti pysyvästi suomalaista politiikan journalismia ja yhteiskuntaa avoimemmaksi ja demokraattisemmaksi.

Vaikka kirjan tekijöiden paljastuminen johtikin varoituksiin ja politiikan toimituksen esimiehen Aarno Laitisen potkuihin, kirja on hyvä muistutus siitä, että työnantaja on erehtyväinen ja voi toimillaan aiheuttaa tilanteen, jossa Journalistin ohjetta 1 rikotaan.

JSN käsittelee Terrafame-uutisointia tulevissa kokouksissaan. Yksi kantelu koskee Ylen toimittajien sananvapauden rajoittamista.

Journalistin ohje 1

JO1: Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta