Sääntöjen hengessä

Journalistin ohje 1

JO1: Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.

JOURNALISTI
10.2.2017

Manu Marttinen, teksti,
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Voiko turhautunut työntekijä tehdä JSN-kantelun omasta työnantajastaan?

Eräs toimittaja kertoi olevansa syvästi pettynyt oman työnantajansa julkaisupäätökseen. Toimituksen johto ei suostunut julkaisemaan hänen kirjoituksiaan sellaisenaan, vaan vaati niihin niin isoja muutoksia, että toimittaja ei enää halunnut antaa juttuja julkaistavaksi lainkaan.

Toimittaja purki tuntojaan joukolle kollegoita. Hän oli sitä mieltä, että työnantaja rajoittaa hänen sananvapauttaan ja pohti kantelun tekemistä Julkisen sanan neuvostoon oman työnantajansa toiminnasta.

Kantelun perusteluksi hän mietti Journalistin ohjetta numero 1, jonka mukaan journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Paikalla olleet kollegat eivät kanteluun kannustaneet eikä toimittaja kantelua tehnyt, mutta idea on silti mielenkiintoinen.

JSN:n ohjeissa kantelun tekemistä omasta työnantajasta ei ole erikseen kielletty. Puheenjohtaja Elina Grundström muistuttaa, että JSN on yleensä tehnyt Journalistin ohjeiden tulkintaa koskevia ratkaisuja vain julkaistuista jutuista. Hän ei silti sulje kantelun tekemistä kokonaan pois.

”Voisi teoreettisesti ottaen ajatella, että tuo voisi olla sitä meidän toista asiaryhmäämme eli sananvapauteen liittyvän lausuman pyytämistä. Terrafame-vyyhtiin liittyvien kantelujen yhteydessä tätäkin asiaa selvitetään”, Grundström sanoo.

 

Moni toimittaja on urallaan törmännyt tilanteeseen, jossa ”vellihousupäätoimittaja” jättää julkaisematta kovan uutisen, jonka eteen toimittaja on tehnyt paljon töitä. Monella on myös kokemusta siitä, että jutusta jätetään keskeisiä nimiä pois tai poistetaan oleellisia tietoja, jolloin jutun luonne muuttuu oleellisesti. Päätoimittajalla on viime kädessä valta ja vastuu julkaisupäätöksistä.

Tällaisessa tilanteessa toimittaja harkitsee turhautuneena vaihtoehtojaan: unohtaako koko asia, vaihtaako työpaikkaa vai voisiko tiedot vuotaa kollegan kautta kilpailevaan toimitukseen?

Moni lähtee vähin äänin, toisinaan tapaukset nousevat julkisuuteen, kuten Ylen Sipilä-kohun jälkimainingeissa kävi. Toimittajat Jussi Eronen ja Salla Vuorikoski päättivät irtisanoutua Yleisradiosta ja kertoivat lähdön yhdeksi syyksi juuri sananvapauden rajoittamisen.

 

Kantelu omasta työnantajasta on tuskin järkevä toimenpide työsuhteen jatkon kannalta. Journalistiliiton lakimies Sanna Nikula muistuttaa, että työehtosopimuksen mukaan toimituksellisen henkilökunnan tulee noudattaa kustantajan määrittelemää linjaa, jonka on oltava riittävän selvästi ja kirjallisesti määritelty.

Työntekijän on myös noudatet-tava työsopimuslakiin kirjattua lojaliteettivelvoitetta, jonka mukaan työntekijän on vältettävä toimintaa, joka saattaisi aiheuttaa työnantajalle vahinkoa.

JSN-kantelu voi olla sellainen toimenpide. Laki tai työehtosopimus eivät kantelun tekemistä kuitenkaan estä.

Työntekijällä on oikeus mielipiteensä ilmaisuun muussa kuin omassa tiedotusvälineessään. Nikula muistuttaa, että toimittaja voi pyrkiä julkaisemaan tietonsa esimerkiksi kirjana, kunhan on tarjonnut tietoja julkaistavaksi ensin omalle työnantajalleen.

 

Näin toimivat esimerkiksi Helsingin Sanomien politiikan toimittajat aikanaan. He tarjosivat poliitikoista kertovia kriittisiä juttuja julkaistavaksi lehteen, mutta toimituksen johto torppasi aiheet.

Turhautuneet toimittajat tekivät työnantajaltaan salaa kirjan Tamminiemen pesänjakajat (Lehtimiehet 1981) – alansa klassikon, joka muutti pysyvästi suomalaista politiikan journalismia ja yhteiskuntaa avoimemmaksi ja demokraattisemmaksi.

Vaikka kirjan tekijöiden paljastuminen johtikin varoituksiin ja politiikan toimituksen esimiehen Aarno Laitisen potkuihin, kirja on hyvä muistutus siitä, että työnantaja on erehtyväinen ja voi toimillaan aiheuttaa tilanteen, jossa Journalistin ohjetta 1 rikotaan.

JSN käsittelee Terrafame-uutisointia tulevissa kokouksissaan. Yksi kantelu koskee Ylen toimittajien sananvapauden rajoittamista.

Journalistin ohje 1

JO1: Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta