Miten tehdä oikaisu Facebookiin?

JOURNALISTI
10.2.2017

Anna-Sofia Nieminen

sohvi.nieminen@gmail.com

Kirjoittaja on Improbaturin päätoimittaja ja vapaa toimittaja.

Verkossa oikaisukäytännöt hakevat vielä muotoaan, eikä olisi pahitteeksi, jos niitä pohdittaisiin välillä myös printissä, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Törmäsin vastikään Improbaturin päätoimittajana toimitusten ikuisuusongelmaan: oikaisukäytäntöihin. Olin julkaissut verkkolehdessä jutun, jakanut sen lehden Facebook-sivulla ja ostanut jaolle mainontaa. Hyvin nopeasti lukija kommentoi Facebookissa, että jutussa ja päivityksessä ollut väite ei pidä paikkaansa.

Miten tuollaisessa tilanteessa kuuluu toimia? Kun Facebookissa on ostanut päivitykselle mainontaa, jakoa ei enää pääse muokkaamaan – paitsi jos keskeyttää mainonnan.

Journalistin ohjeiden mukaan olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön.

Ryhdyin toimeen. Tein oikaisun juttuun ja keskeytin Facebook-päivityksen mainonnan. Tein uuden päivityksen, jossa kerroin jutun virheestä, ja ostin uudelle päivitykselle mainontaa. Lisäksi editoin alkuperäistä Facebook-päivitystä.

Uusi päivitys ei välttämättä tavoita samoja lukijoita kuin vanha, mutta en keksinyt parempaakaan tapaa toimia.

 

Verkossa oikaisukäytännöt hakevat vielä muotoaan, eikä olisi pahitteeksi, jos niitä pohdittaisiin välillä myös printissä. Olisi hienoa, jos Julkisen sanan neuvosto ehdottaisi hyviä toimintatapoja erilaisiin tilanteisiin. Yhtä lailla tärkeää olisi, että toimittajat puhuisivat käytännöistä – asiat kun kehittyvät keskustelun kautta.

Oikaisun tekeminen ärsyttää joka kerta. Minua kuitenkin helpottaa ajatus, jonka toimittajakaverini lausui hiljattain: Jokaiselle sattuu virheitä. Kun lukija osoittaa jutussa virheen, sehän vain tarkoittaa, että juttua luetaan.

Niinpä. Jos lukija vaivautuu kertomaan jutun virheestä, sitä on syytä kunnioittaa asiallisella oikaisulla.

Otimme asiaan kantaa pari vuotta sitten, kun julkaisimme kahdeksan kollegan kanssa projektiluontoista Uusi Inari -verkkopaikallislehteä. Kun teimme virheen, päätimme ottaa oikaisun kylkeen koko toimituksesta kuvan, jossa jokainen nosti kätensä pystyyn virheen merkiksi. Julkaisimme kuvallisen oikaisun erillisenä juttuna.

Ei ole tarkoituksenmukaista, että jokainen lehti täyttyy käsi pystyssä tönöttävistä toimittajista. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että oikaisu on laatujournalismin tae. Siksi käytäntöjä pitää kehittää koko ajan.



6 2020
Arkisto

Ylen heikentäminen ei ratkaise kaupallisen median ongelmia

Kaupallista mediaa ei tueta toiveilla euroista vaan ihan oikeilla euroilla, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Kun kyse on elämästä ja kuolemasta, päättäjille ei voi antaa työrauhaa

”Kotona pelkäävälle ihmiselle toimittajasta tulee kirjaimellisesti elintärkeä. Tappavan pandemian aikana kysymykset ovat perimmäisiä”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Suunnittelet kolumnin kirjoittamista, Tomi Einonen

MTV Uutisten vastaava päätoimittaja keskustelee alaistensa kanssa, kun haluaa saada yhteiskunnalliset näkemyksensä esille.

Verkosta tuli suomalaisten tärkein uutislähde

Sanomalehtien verkkosivut ohittivat televisiolähetykset suomalaisten ykkösuutislähteenä. Verkkouutiset luetaan aiempaa useammin älypuhelimella, kertoo kansainvälinen tutkimus.

Oletko käynyt Terveydenvoinnin laitoksella?

”Yhdysrakenteet vaikuttavat joskus leviävän paikkoihin, joissa alkaa tuntua, ettei kirjoittaja enää lainkaan tiedä sääntöjen perusteita”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vad väljer just du bort från historien?

”Låt den där ena reportern göra en lite större grej på sin idé, trots att det inte direkt har att göra med pandemin. Historien tackar”, skriver Liselott Lindström.

Black isolla B:llä

”Keskustelu epätasa-arvosta ja rasismista on kuumentunut monissa amerikkalaistoimituksissa”, kirjoittaa Juha Rekola.

Syksyllä voi taas keskittyä työnhaun sijaan opiskeluun

Journalistiliiton suositus kesätyöntekijöiden rekrytoinnin aikataulusta on saamassa jatkoa, kirjoittaa Laura Forsén.

Uutismies ja kupletisti

Kuolleita: Toimittaja Janne Linnovaara 15. 6. 1970 Jämsänkoski – 28. 5. 2020 Helsinki

Porilainen monilla mausteilla

Kuolleita: Toimittaja Juha-Pekka Lammi 28. 8. 1953 Pori – 13. 4. 2020 Tampere

Asiantunteva toimittaja tallensi piano- ja urkumusiikkia

Kuolleita: Musiikkitoimittaja Leena Santalahti 21. 2. 1943 Heinola – 23. 5. 2020 Espoo

Energinen kirjallisuuden kääntäjä

Kuolleita: Suomentaja Tarja Roinila 27. 1. 1964 Jyväskylä – 19. 5. 2020 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta